Juvonen: Riittämätön kielitaito hoitoalalla on vakava ja vaarallinen riski – havainto nostettava myös kansalliseen potilasturvallisuusstrategiaan

Hoitoalalla työskentelevien kielitaidossa havaitut puutteet ja ongelmatilanteet nousivat esiin Suomen lähi- ja perushoitajaliiton tekemässä tuoreessa kyselyssä.

Riskin olemassaolo on myönnettävä, ja siihen on varauduttava ennakoimalla.

– Potilasvahinkoja estetään ennakoimalla. Kielitaidottomuuteen liittyvät riskikuvaukset ja ennakoinnit tulisi liittää osaksi suomalaista potilasturvallisuusstrategiaa ja toimeenpanosuunnitelmaa 2022-2026. Strategialla on tarkoitus parantaa potilasturvallisuutta ja nostaa Suomi potilasturvallisuuden mallimaaksi, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen muistuttaa.

Vastuu kielen oppimisesta on työntekijällä

Strategiassa mainitaan muun muassa laite- ja lääketurvallisuus, infektioiden torjunta ja turvallisuuskulttuuri.

– Potilasturvallisuus on tekoja, mutta myös luottamusta siitä, että potilas on hyvissä, osaavissa ja varmoissa käsissä. Potilaan hoidossa kielitaito on avain kommunikoinnin onnistumiseen. Potilaan kuunteleminen, hoidon raportointi ja jatkuvuus sekä tiedon siirtäminen eteenpäin suullisesti ja kirjallisesti vaatii ymmärrystä ja osaamista. Työnantajan tulee kantaa vastuuta työntekijän kielitaidosta, mutta vastuu oppimisesta on työntekijällä, Juvonen sanoo.

– Kotihoidon alati kasvavan väestömäärän hoidon järjestämisen onnistumisessa paineet kasvavat, ja työntekijöitä haravoidaan kilvan palvelukseen. Viestiä hoitajan ja hoidettavan kielimuurista tulee erityisesti vanhustenhoidon sektorilta. Kun työnantajat rekrytoivat hoitohenkilöstöä ulkomailta, tulee heidän oikeusturvastaan myös huolehtia. Työntekijän tulee olla työtehtäviensä tasalla ja ymmärtää ne, Juvonen sanoo.

Kielen opettamista ei voi sysätä muille työntekijöille

Juvonen on työskennellyt pitkään vanhustenhoidon erilaisissa työtehtävissä ennen kansanedustajuutta ja osallistunut myös maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ja työntekijöiden perehdyttämiseen ja ohjaamiseen. Työntekijän kielitaito karttuu parhaiten työyhteisössä, mutta sen opettamista ei voida sysätä muille työntekijöille.

– Siihen hoitotyön hektisyydessä ei ole aikaa, Juvonen sanoo.