LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Juvonen: Pääsykokeiden palauttaminen hoito- ja turvallisuusalalle ainoa oikea ratkaisu
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on erittäin tyytyväinen siihen, että opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen aikoo palauttaa pääsykokeet toisen asteen ammattikoulutukseen.
Pääsykokeet palautetaan lähihoitajakoulutukseen, turvallisuusalalle ja muille turvallisuuteen vaikuttaville aloille (MTV 11.12.).
Pääsykokeiden poistaminen oli virhe
Juvonen vaati pääsykokeiden palauttamista takaisin hoitoalalle viimeksi lokakuussa 2018, mutta teki jo vuosina 2014 ja 2016 aiheeseen liittyvät kirjalliset kysymykset silloiselle opetusministerille.
– Pääsykokeiden poistaminen oli suuri virhe, palauttaminen takaisin taasen on ainoa oikea ratkaisu. Uuden asetuksen on arvioitu astuvan voimaan jo tammikuussa 2019, mikä tarkoittaa, että ministeriössä ovat olleet nopean toiminnan joukot asialla. Tämä on hyvä asia ja kertoo, että tärkeissä asioissa voidaan niin halutessa toimia myös nopeasti, Juvonen kiittää.
– Tämä esitetty muutos palauttaa valintakokeet aloille, joihin meillä ei ole varaa laskea soveltumattomia opiskelijoita. Hoitoala on yksi niistä. Kaikista ei ole hoitoalalle, eikä se voi toimia viimeisenä mahdollisuutena silloin, kun muuta vaihtoehtoa ei ole.
Opiskeluoikeus voidaan päättää
Juvonen myöntää, että opiskelijan soveltumattomuus alalle voi tulla esiin toki myös muussa kuin pääsykoetilanteessa.
– Näihin tilanteisiin tulee myös reagoida ja meillä on siihen mahdollisuuksia. Meillä on olemassa ns. SORA-lainsäädäntö, jonka turvin alalle soveltumattoman, esimerkiksi päihdeongelmaisen, opiskeluoikeus voidaan päättää. Lakia käytetään kuitenkin hyvin harvoin. Kynnys sen toimeenpanoon voi olla oppilaitoksissa korkea.
– Tein eduskunnassa ministerille jo vuonna 2014 ja 2016 kirjalliset kysymykset, joissa kritisoin vahvasti silloisen hallituksen tekemää päätöstä hoitoalan koulutuksen pääsykokeiden poistamisesta, mutta myös SORA-lainsäädännön eli opintojen keskeyttämisen mahdollistavan lainsäädännön soveltamiseen liittyvistä epäselvyyksistä. Toimiessani opiskelijoiden ohjaajana hoitoalalla asia oli siis tuttu käytännön kautta. Toivottavasti ministeriössä kiinnitetään huomiota myös soralainsäädäntöön ja sen mahdollisiin haasteisiin, Juvonen toivoo.
Vaikuttaa suoraan potilasturvallisuuteen
Kun opiskelija tuntee alan omakseen, se kasvattaa innostusta ja lisää näin myös opiskelumotivaatiota.
– Toisaalta jos ala ei ole oikea tai houkuttele, se vaikuttaa suoraan muun muassa potilasturvallisuuteen. Potilasturvallisuuden heikkeneminen ja hoitovahinkojen ja virheiden lisääntyminen taasen on jo ajatuksena kestämätön. Niiden ennaltaehkäisyssä on vielä tämän uuden asetusmuutoksen jälkeenkin edelleen toki tehtävää, Juvonen sanoo.
– Sosiaali- ja terveysministeriössä tulisikin ryhtyä nyt myös kiireesti laatimaan rekisteriä hoitovirheistä ja niiden kustannuksista, jotta tietäisimme, missä näiden kustannuksiltaan mittavien asioiden kanssa oikein mennään.
Potilasvahinkojen tunnusluvut piilotettu
Potilasvahinkojen tunnusluvut eli tapahtuneet ja ennustetut vahingot poistettiin budjettikirjasta muutama vuosi sitten.
– Emme siis lainkaan tiedä niiden tarkkaa määrää. Ne on kuin piilotettu. Meidän tulisi päinvastoin toimia avoimesti, jotta myös potilas voisi tietää, millaisia potilasvahinkoja omalla alueella tapahtuu, millaisia inhimillisiä vaikutuksia niillä on ihmisille ja mitkä ovat niiden kustannukset yhteiskunnalle.
– Olen tehnyt taannoin toimenpidealoitteen potilasvahinkoihin liittyvien tunnuslukujen palauttamiseksi takaisin budjettikirjaan. Se ei ole kylläkään edennyt. Vaikea ymmärtää miksi, Juvonen ihmettelee.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Elomaa: Hoitoalan soveltuvuuskokeet pikaisesti käyttöön
Juvonen: Vanhustenhoitoa ei saa viedä siihen suuntaan, että kuka tahansa voisi tulla lasketuksi hoitajamitoitukseen
Juvonen: Haamuhoitajakikkailut kuriin – perussuomalaiset vaativat hoitajamitoituksen saattamista lakiin, kunnes se toteutuu
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää