LEHTIKUVA
Juvonen: Kotimainen rokotetuotanto käynnistettävä nopeasti uudelleen – koronaviruksen tappamiseen resurssit
Koronavirusepidemiaa on Suomessa pyritty hidastamaan väliaikaisin rajoitustoimin ja viivyttämään näin tautihuippua. Nämä viivytystoimet toimivat kuitenkin vain väliaikaisena jarruna ja niin kauan kuin virus on olemassa, se jatkaa kiertämistään.
– Koronaviruksen tappamiseen on siis kohdennettava kaikki resurssit. Sen tulee olla keihäänkärki, jolla menemme eteenpäin. Suomen oma rokotetuotanto on ehdottomasti käynnistettävä, esittää perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen, nostaen asian esiin myös kirjallisessa kysymyksessään.
Suomalaisprofessoreilla lähes valmis rokote
Suomella oli omaa rokotetuotantoa yli sadan vuoden ajan, kunnes se päätettiin ajaa alas 17 vuotta sitten. Oman tuotannon ylläpitoa pidettiin pienelle valtiolle liian kalliina vaihtoehtona, mutta jo muutama vuosi myöhemmin, sikainfluenssarokotteen yhtäkkinen globaali kova kysyntä ja rokotteen saatavuusongelmat osoittivat kotimaisentuotannon tärkeyden myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Suomi sai tuolloin huomata marssijärjestyksen rokotekaupoissa.
– Koronarokotteelle tulee myös vielä kova kysyntä ja on mahdollista, että jos jäämme odottamaan valmista rokotetta globaaleilta markkinoilta, jäämme ostotilanteessa jalkoihin ja lopulta kokonaan ilman rokotteita.
– Yle uutisoi tänään, että suomalaisprofessoreilla on lähes valmis koronarokote ja, että Suomesta löytyy useampikin tuotantoon sopiva yritys. Kotimainen rokotetuotanto on siis käynnistettävä nopeasti uudelleen! Tuotantokapasiteetin arvioitiin riittävän jopa koko maan tarpeisiin, Juvonen sanoo.
Ei ole varaa jäädä odottelemaan
Juvosen mielestä hallituksen on syytä kiinnittää asiaan nyt pikaisesti huomiota ja tehdä tarvittavat päätökset, jotta Suomi ei jäisi tässäkin asiassa vain odottelemaan ja lopuksi toteamaan virheet tapahtuneeksi.
– Tähän on nyt suunnattava tarvittavat resurssit ja tuki. Koronaepidemia on yleisesti muuttanut ajatuksia kansainvälisten markkinoiden turvallisuudesta ja toimivuudesta. Jo huoltovarmuudenkin kannalta on syytä kääntää katseet meidän omiin kotimaisiin huippuasiantuntijoihin ja suomalaiseen teknologiaosaamiseen.
– Kotimaisen rokotetutkimuksen ja -tuotannon kehittäminen on investointi monellakin tapaa. Mitä nopeammin voimme koronaviruksen nujertaa ja yhteiskunta voi palata toimimaan normaalisti, sitä pienemmäksi lasku tästä kaikesta jää. Eikä mahdollinen ulkomainen rokotekaan ilmaiseksi syliin aikanaan markkinoilta tipahda. Kysyntä määrittelee markkinoilla hinnan myös hätätilanteessa, Juvonen muistuttaa.
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rssurssit koronarokote rokotetuotanto koronaepidemia rajoitustoimet perussuomalaiset Arja Juvonen hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Koronarokotteesta tulossa geopolitiikan ase – rokotteen ensimmäinen jakelija voi sanella ehtonsa
Tutkijat ja lääkärit: Koronan tukahduttaminen on paras vaihtoehto – hallituksen tulisi omaksua linja viipymättä
Korona voidaan tukahduttaa tehokkailla toimilla: Miksi Suomi ei ota mallia maista, joissa virus on jo hiipumassa?
Tavio: Jos tartunnat saataisiin painettua mahdollisimman alas, yhteiskuntaa voitaisiin avata nopeammin – ”Strateginen valinta tulisi olla tukahduttaminen, eikä taudin leviämisen jatkuva hidastaminen”
Perussuomalaisten Juvonen: Hoitovelka on suuri huoli
Australialaisesta Qantasista tulossa ensimmäinen lentoyhtiö, joka edellyttää koronarokotusta kansainvälisillä lennoilla
Savio: Hallituksen on varmistettava koronavirusrokotusten edellyttämän logistiikan tehokkuus
Wihonen: Rokotetietoa kansalle selvästi ja ymmärrettävästi
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää