LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Juvonen: Koronavirusepidemia koettelee terveydenhuoltoa – lääkkeiden ja laitteiden riittävyys on varmistettava
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen reagoi nopeasti uutisista tulleeseen tietoon, että lääkkeiden saatavuudessa on mahdollisesti tulossa suuria ongelmia koronavirusepidemian aikana. Juvonen jätti asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.
– Valtaosa Suomessa käytössä olevista lääkevalmisteista tuotetaan maarajojemme ulkopuolelta. Globaaleilla lääkemarkkinoilla pienikin häiriö vaikuttaa laajalle alueelle. Lääkeviranomaisten alustavan kartoituksen mukaan useiden kymmenien lääkkeiden saatavuudessa voi ilmetä jatkossa ongelmia. Lääkkeiden saatavuus voi vaarantuu huomattavasti koronavirusepidemian takia eli huoli on ilmeinen, Arja Juvonen sanoo.
Lääkevalvonnasta vastaavan Fimean mukaan suuri osa lääkeaineista tulee Suomeen Kiinasta tai Intiasta. Korona pysäytti tuonnin Kiinasta, ja tiistaina Intia ilmoitti rajoittavansa lääkeaineiden myyntiä ulkomaille. Lääketeollisuudessa pelätään, että lääkkeiden saatavuus voi vaarantua nopeasti, jos joku toimijoista tai asiakkaat hamstraavat lääkkeitä tai raaka-aineita, eikä tilanne ole enää kenenkään hallinnassa (MTV uutiset 4.3.).
Onko varauduttu kunnolla?
Huoli lääkeaineiden saatavuusongelmista nousi esille myös torstaina hallituksen kyselytunnilla. Juvonen laajensi kysymystä koskemaan myös muita terveydenhuollon tarvikkeita ja niiden riittävyyttä.
Tuoreiden tutkimustietojen mukaan koronaviruspotilaiden kuolleisuus liittyy ARDS-häiriöön. Kyseessä on keuhkojen verisuonistojen toimintaan liittyvä ongelma, jonka hoitoon vaaditaan hengityskonetta. Jotta potilaiden hoito ei vaarannu, meillä tulee olla riittävät resurssit hoitoon.
– Koska hengityspotilaille tarvitaan niin lääkkeitä, kuin myös hengityskoneita ja avustavia laitteita, niin kysyisin teiltä, hallitus, millaisena näette Suomen varautumisen olevan esimerkiksi hengityskoneiden osalta? Juvonen kysyi kyselytunnilla.
Ministeri: Tilanne hallinnassa
Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) vakuutti tilanteen olevan hallinnassa, mutta lisäsi, että on hyvin vaikeaa tässä vaiheessa ennustaa, kuinka vakavasti ja kuinka monet ihmiset täällä sairastuvat koronavirukseen.
– Suomessa on tällä hetkellä arviolta yhteensä noin 230 tehohoitopaikkaa. Tarkkaa lukua hengityskoneiden määrästä ministeri ei kertonut. Jos koronavirusinfektio laajenee epidemiaksi, niin edessämme on tilanne, joka vaatii runsasta resurssia sosiaali- ja terveydenhuollolta, Juvonen sanoo.
Juvonen nosti puheenvuorossaan myös esiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen (US-blogi 2.3.) huolen siitä, että hallituksen kohdentama 8,9 miljoonaa euroa ei ole riittävästi koronaviruksen torjuntaan. Tähän ministeri ei ottanut mitään kantaa kyselytunnilla.
Artikkelia on muokattu 6.3.2020 klo 15.45.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tehohoitopaikat avustavat laitteet hengityskone saatavuus korona lääkkeet perussuomalaiset Arja Juvonen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Antikainen: Hallituksen oltava valmis sulkemaan rajat koronaviruksen takia
Perussuomalaiset: Hallitus viivytteli koronaviruksesta tiedottamisen kanssa – ”Eikö ymmärretty tilanteen vakavuutta?”
Tavio: Hallitus vakuuttaa olevansa varautunut koronaviruksen leviämiseen – ”Luottamukseni asiantuntijoihin ja viranomaisiin on korkea, mutta eikö vakavassa uhassa tule ottaa varman päälle?”
Tynkkynen: Hallituksen varauduttava eduskunnan karanteenitilanteessa turvaamaan lainsäädäntöprosessit
Kiinan talousluvut hurjassa syöksyssä koronaviruksen vuoksi – Italiassa 16 miljoonaa ihmistä karanteenissa
Korona-viruksen leviämismallinnus todistaa – ratkaisevat hetket ovat juuri nyt käsillä
Juvonen: Kansalaisilla ollut vaikeuksia päästä koronavirustesteihin, vaikka ovat saapuneet epidemia-alueelta – “Tämä on erittäin kyseenalaista ja vaarallista leikkiä”
Perussuomalaiset vaativat valmiuslain käyttöönottoa: Koulut ja päiväkodit välittömästi kiinni
Kun hätä on suurin – jokahenkilön hengityskone pelastaa 100 dollarilla
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää