LEHTIKUVA
Kirjallinen kysymys tartuntatautilaista ja sote-henkilöstön “pakkorokottamisesta”
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen liittyen tartuntatautilain 48 pykälään, jossa säädetään sote-henkilöstön rokotuksista. Laki astui voimaan 1.3.2018 se on aiheuttanut huolta hoitoalan henkilöstössä.
– Olen saanut valtavasti hoitoalan henkilöstöltä kyselyjä liittyen lain pykälän tulkintaan. Syntynyt tilanne on epäselvä ja tilanne lain tulkinnoista huolestuttava, Juvonen sanoo.
– Hoitoalan työntekijät pelkäävät ja ovat jo saaneet vihjailuja irtisanomisista, mikäli eivät ota kausi-influenssarokotusta. Tuollainen pelottelu on uskomatonta. Olen jättänyt viime viikolla kirjallisen kysymyksen hallitukselle ja nyt tarvitaan selkokieliset vastaukset.
Työntekijällä oltava suoja
Tartuntatautilain 5 luku 48 pykälä säätää työntekijän ja opiskelijan rokotussuojasta potilaiden suojaamiseksi seuraavasti: Työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja.
Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan.
Opiskeluterveydenhuollon on huolehdittava, että työharjoitteluun osallistuvilla opiskelijoilla on 2 momentissa tarkoitettu rokotussuoja.
Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin soveltuvuutta koskevia tietoja riittävän rokotussuojan osalta työntekijän tai opiskelijan suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004), työterveyshuoltolain ja henkilötietolain mukaisesti.”
Pakkorokottaminen huolestuttaa
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä on tullut runsaasti kyselyjä lainsäädännön soveltamiseen liittyen. Henkilöstö kysyy, miten lain pykälää tulee soveltaa työpaikoilla.
– Henkilöstö on kysynyt, miksi lainsäädännöllä edellytetään niin sanotusti ”pakkorokottamista” kausi-influenssaa vastaan ja siihen suostumista ja sitoutumista. Kaikille kansalaisille vapaaehtoiseen ja riskiryhmille suositeltuun kausi-influenssarokotukseen velvoittaminen on nähty terveydenhuoltoalan henkilöstön keskuudessa yhdenvertaisuutta ja yksilönvapautta rajoittavana, mutta myös heidän omaan potilasturvallisuuteen liittyvänä kysymyksenä, Juvonen kertoo.
– Influenssarokotuksen teho, mutta myös rokotteen mahdolliset pitkäaikaisvaikutukset ihmiselle sekä lukuisten tulevaisuudessa edessä olevien kausi-influenssarokotusten ”pakko-ottaminen” huolestuttaa ymmärrettävästi sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä.
Haittavaikutuksista tarkempaa tietoa
Henkilöstöltä on tullut viestiä, jossa he kokevat joutuvansa valitsemaan joko työpaikan tai pakollisen kausi-influenssarokotuksen.
– Tutkimustietoa rokotuksista kaivataan koko ajan lisää ja tietoa tulisi olla myös enemmän saatavilla. Erityisesti tutkimustieto influenssarokotuksen liittyen olisi tärkeää. Erityisesti lukuja kausi-influenssarokotuksen vaikuttavuudesta olisi tärkeää saada. Myös influenssarokotuksesta aiheutuneista haittavaikutuksista ja niiden määrästä tulisi saada ajantasaista tietoa. Erityisen tärkeää on nyt kuitenkin, että hallitus antaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle välittömästi tietoa siitä, mitä tartuntatautilain rokottamiseen velvoittava pykälä tarkoittaa ja sisältää, Juvonen painottaa.
– Kirjallisessa kysymyksessä kysyn seuraavia kysymyksiä: miten hallitus aikoo selventää tartuntatautilain 5 luvun 48 pykälään liittyviä epäselvyyksiä sosiaali- terveydenhuollon henkilöstölle? Miten hallitus aikoo lisätä rokotuksiin liittyvän erilaisen tutkimustiedon saantia ja lisäämistä? Miten hallitus vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle liittyen pakkorokottamiseen liittyvään huoleen?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää