LEHTIKUVA
Juvonen: Kikyn vaikutukset ja sen tuomat ongelmat avattava
Paitsi työttömistä, myös työntekijöistä on kannettava huolta, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.
Juvonen on jättänyt eduskunnassa kaksi kirjallista kysymystä liittyen kilpailukykysopimukseen eli kikyyn, jonka yksi perusajatus on ollut työpaikkojen luominen. Hän haluaa myös saada tietää, onko työntekijöitä kikyn keskellä kuultu tarpeeksi.
– Kikyyn kohdistuva kritiikki on kuitenkin näkynyt työpaikoilla ja muun muassa Jyväskylän Rautpohjassa toimivan Valmetin tehtaan 370 metallityöntekijää ilmoittivat viime viikolla vuorokauden lakosta (Keskisuomalainen 22.9.). Syiksi he ilmoittivat muun muassa muutokset työajoissa ja kiky-sopimuksen aiheuttamat ongelmat.
– Miten hallitus reagoi työpaikoilla esiin nouseviin ongelmiin? Kiky leikkasi työntekijöiden lomarahat ja tämä on heikentänyt työntekijöiden hyvinvointia ja ostovoimaa, Juvonen sanoo.
Onko tuonut uusia työpaikkoja?
Hallitus perusteli kikyä uusien työpaikkojen syntymisellä.
– Kysyn kirjallisella kysymyksellä, että miten 24 tunnin lisätyöaika per vuosi työpaikoilla käytetään ja kuinka paljon kiky on tuonut lisää työpaikkoja ja millaisia vaikutuksia sopimuksella on ollut julkiseen talouskasvuun sekä yksittäiseen työntekijään, Juvonen kertoo.
– Myös kilpailukykysopimuksen neuvotteluoikeuteen liittyvät seikat ovat vaativat vielä näin jälkeenpäin selvitystä.
Sekaannusta neuvottelupöydissä
Kilpailukykysopimuksia neuvoteltaessa järjestäytymättömissä yrityksissä nousi esiin sopimuksen neuvotteluoikeuteen liittyvät asiat.
– Ongelmaksi nousi kysymys, että kuka oli oikeutettu neuvottelemaan henkilöstön puolesta. Työehtosopimukset eli tessit rajaavat neuvotteluoikeuden tarkasti luottamusmiehelle tai luottamushenkilöille. Jos yritykset ovat järjestäytymättömiä, heillä voikin olla valittuna luottamusvaltuutettu, jolla ei ole selkeää oikeutta neuvotella asioista, Juvonen toteaa.
– Miten hallitus ohjeisti eri neuvotteluosapuolia kilpailukykyneuvotteluista? Miten neuvottelut onnistuivat järjestäytymättömillä työpaikoilla, keitä niihin osallistui ja tuliko henkilöstön edustus kuulluksi?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset tyrmää työvoiman tarveharkinnan poiston: Suomessa jo nyt valtava määrä työttömiä maahanmuuttajia
Savio: Eikö hallitus ole kiinnostunut köyhistä, vai unohtuivatko he vain?
Juvonen: Vanhustenhoito valuu harmaalle alueelle – “Vanhustenhoidon laatusuosituksesta tulikin keppihevonen”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää