

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Juvonen: Käyttövoimavero on aikansa elänyt
Autoliitto tiedotti tänään, että dieselveronakin tunnettu käyttövoimavero on aikansa elänyt, sillä biokomponenttien jakeluvelvoite nostaa dieselpolttoaineen hintaa bensiiniä rajummin. Sähköautojen kohdalla käyttövoimavero antaa puolestaan väärän signaalin nollapäästöisen auton hankintaa harkitseville.
Kansanedustaja Arja Juvonen jätti aiheesta tammikuussa 2023 kirjallisen kysymyksen ministerille. Valtiovarainministeri Annika Saarikko tyrmäsi kysymyksen tylysti.
Juvonen kysyi ministeriltä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sähkökäyttöisten autojen käyttövoimaverotuksen kohtuullistamiseksi ja käyttövoimaveron poistamiseksi diesel- ja kaasuautoilta.
Vastaus ei lupaa helpotusta
Vastauksena kysymykseen kerrottiin seuraavaa:
Suomessa polttoaineita verotetaan ympäristöperusteisen, objektiivisen ja tekniikkaneutraalin energiaveromallin pohjalta, jossa kunkin polttoainekomponentin vero määräytyy sen energiasi- sällön ja elinkaarenaikaisten hiilidioksidipäästöjen mukaan. Eräistä energiatuotteista kannetaan kuitenkin alempaa veroa kuin energiaveromalli edellyttäisi. Henkilöautojen käyttövoimavero on muilta kuin bensiinikäyttöisiltä henkilöautoilta kannettava vero, jonka tarkoituksena on tasata dieselin, sähkön ja kaasun alempaa energiaverorasitusta bensiinin verorasitukseen nähden keskimääräiseen vuotuiseen ajosuoritteeseen suhteutettuna.
Koska ammattiliikennettä ja vientiteollisuutta on haluttu tukea, on dieselöljy 25,95 senttiä litralta lievemmin verotettua kuin sen energiaveromallin mukaan tulisi olla, mikä tarkoittaa dieselöljylle megajoulea kohti noin 44 prosentin veronalennusta veromallin edellyttämään tasoon.
Tasapuolisen verokohtelun toteuttamiseksi dieselkäyttöisiltä henkilöautoilta peritään vuotuista käyttövoimaveroa, jolla tasapainotetaan moottoribensiinin ja dieselöljyn polttoaineverojen ero keskimääräisellä 25 000 kilometrin ajosuoritteella. Näin henkilö- ja ammattiliikenteen verorasitus saadaan eriytettyä ja dieselin verotuki kohdistuu tarkoitetulla tavalla ammattiliikenteelle. Lisäksi käyttövoimaveron poistaminen dieselkäyttöisiltä henkilöautoilta edellyttäisi energiaveromallin mukaisesti vastaavaa korotusta dieselöljyn polttoaineveroon, mikä nostaisi ammattiliikenteen verorasitusta nykyiseen verrattuna.
Myös eduskunta hylkäsi syyskuussa 2021 dieselautojen käyttövoimaveron poistamista koskevan kansalaisaloitteen yllä mainituilla perusteilla. Vuonna 2011 voimaan tulleen energiaverouudistuksen yhteydessä sähkö- ja kaasuautojen käyttövoimaveron tasot määriteltiin käyttäen varsin matalia ajosuoritteita, koska tuolloin näiden käyttövoimien alkuvaiheessa olevan teknisen kehityksen sekä jakelu- ja latausinfrastruktuurin puutteellisen kattavuuden katsottiin rajoittavan ajoneuvojen käytettävyyttä. Kaasu- ja sähkökäyttöisten henkilöautojen ajosuoritteena on käytetty 10 000 kilometriä. Ladattavien hybridien lataussähköllä ajetuksi osuudeksi on käytetty käyttövoimaveron määrittelyssä 5 000 kilometriä.
Teknologian kehitys sekä jakelu- ja latausinfrastruktuurin laajentuminen ovat johtaneet siihen, että sähkö- , kaasu- ja hybridiautojen todellinen ajosuorite voi merkittävästi ylittää käyttövoimaveron määrän laskennassa käytetyn ajosuoritteen. Erityisesti kaasuautojen matala käyttövoimavero yhdistettynä bio- ja maakaasun muita liikennepolttoaineita selvästi alempaan polttoaineveroon hyödyttää keskimäärin kaasuautoilijoita verrattuna diesel- ja bensiiniautoilijoihin.
On hyvä muistaa, että energian verotus tai käyttövoimavero eivät ole yhteydessä viimeaikaiseen energian kuluttajahintojen nousuun. Verotuksen tavoitteena ei myöskään ole tasata pumppuhintojen tai eri käyttövoimien henkilöautojen hankintahintojen eroja.
Autoilusta tehty liian kallista
Autoliitto nostaa esiin myös Suomen autokannan uudistamisen voimakkaasti vähäpäästöisemmillä autoilla. Uuden sähköauton keskimääräinen hankintahinta oli vuonna 2022 noin 54 100 euroa, kun taas uuden bensiiniauton hinta oli 28 600 euroa.
– Käyttövoimamurros tarvitsee todellakin toteutuakseen hankintatukia, mutta myös ymmärrystä siitä, että uusi, vähäpäästöinen bensa- tai diesel auto on kaikkinensa jo ilmastoteko. Suomen vanhaa autokantaa on uudistetttava, mutta miten kansalaiset sen tekevät, kun autoilusta on tehty niin kallista, Juvonen kysyy.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihervasemmisto haluaa edistää ruuhkamaksuja, kilometriverotusta ja vielä nykyistäkin kalliimpaa polttoainetta – Tavio: Suomeen saatava automyönteinen hallitus

Marinin hallitus ajaa kuljetusyrittäjät kohti konkurssia tuhoten samalla Suomen tiestön – Koponen: “Hallitus ei ole kiinnostunut yrittäjistä tai huoltovarmuudesta”

Tieliikenteestä kertyy 8 miljardia euroa verotuloja vuodessa – Suomen tieverkko silti historiallisen huonossa kunnossa, autoilu paikoin jopa hengenvaarallista

Hallitus verottaa autoilijat hengiltä ja pitää tiestön huonoimmassa kunnossa vuosikymmeniin: “Punavihreän hallituksen mukaan vain kävely ja pyöräily on sallittua”

Ruotsalaisille autoilijoille tiedossa helpotusta: Dieselin ja bensiinin hinta laskee reilusti ensi vuoden alussa

Kunnallinen omistajaohjaus on vaativaa työtä – yhtiöiden hallituksissa tarvitaan kunnan päättäjiä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää