SUOMEN UUTISET
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen ihmettelee hinnaltaan mittavan Sähköisen kansallisen terveysarkiston (Kanta) kannattavuutta.
– Tämä on malliesimerkki epäonnistuneesta terveydenhuollon tietojärjestelmähankkeesta. Kymmenkunta vuotta käynnissä ollut hanke on Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan kärsinyt muun muassa huonosta johtamisesta, konsulttivetoisuudesta, järjestelmätoimittajien ammattitaidottomuudesta sekä niiden aiheuttamista rahoitus- ja aikatauluongelmista. Hankkeen strategisesta ohjauksesta vastaavan sosiaali- ja terveysministeriön ja VTV:n kustannuslaskelmissa on ollut myös suuria kustannuseroja, Juvonen huomauttaa.
Mitä maksaa, milloin valmis?
Juvonen teki Kanta-hankkeen kustannuksista kirjallisen kysymyksen jo vuonna 2013.
– Tämän vuoden talousarvioon esitin taasen talousarvioaloitteella vähennystä sähköisiin asiakastietojärjestelmiin liittyvästä valtion rahoituksesta, sillä tämäkin hanke näyttää olevan pohjaton kaivo. On aika selvittää todelliset kustannukset ja sitten vasta annettava lisää rahoitusta.
Juvonen kysyy valtiovarainministeri Antti Rinteeltä (sd.), mitkä ovat Kanta-hankkeen lopulliset kustannukset ja milloin se on toimiva ja valmis.
– Kanta-arkistopalvelun käyttöönotto organisaatiotasolla on myöhässä ja Kanta-arkistopalveluun syntyviä tietomassoja ei voida käyttää luotettavasti terveydenhuollossa edes alueellisella tasolla, koska tietojen kattavuus on puutteellinen, Juvonen muistuttaa.
Puutteellinen tietokanta
Kanta-arkistopalveluun tallennetaan vain osa potilastiedoista. Kanta-arkistopalveluun ei tallenneta toistaiseksi muun muassa kuvantamistutkimusten kuva-aineistoa, mittalaitteiden tuloksia ja hoitotyön päivittäiskirjauksia.
– Kanta-arkistopalvelun käyttöönotto on myös sisällöllisesti myöhässä. Palveluun tallennetaan vain osa tiedoista, sillä esimerkiksi osastohoitoon liittyviä tietoja ei tallenneta palveluun toistaiseksi lainkaan. Niin ikään kotihoidon tiedot ja muut sosiaalihuollon toimintayksiköissä annettavan terveydenhoidon tietoja ei tallenneta Kantaan. Tämä on hoitotyön näkökulmasta suuri epäkohta, sillä hoitotyössä ja hyvän ja katkeamattoman hoitoketjun ja myös potilasturvallisuuden varmistamiseksi juuri näillä tiedoilla on merkitystä, Juvonen huomauttaa.
Ministeri ihmeissään
Juvosen mielestä terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisestä puuttuvat edelleen pidemmän aikavälin linjaukset strategisista tavoitteista huolimatta.
– Myös sote-uudistus johtaa erilaisiin ja uusiin tietojärjestelmäuudistuksiin ja uushankintoihin. Tilannetta ei välttämättä voida pitää taloudellisesti tehokkaana, koska kunnat ja kuntayhtymät ovat juuri joutuneet tai joutuvat uudistamaan järjestelmänsä Kanta-palvelujen käyttöönoton yhteydessä. Sähköisen asiakastietojärjestelmän kokonaishallinta on vaarassa vaikeutua ja kustannukset kasvavat entisestään.
Valtiovarainministeri Rinne otti maanantaina kantaa valtion huimiin IT-kuluihin ja ihmetteli, miksi valtiolla on niin monta erilaista it-hanketta käynnissä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
