Juvonen edelleen huolissaan sydänsairaiden lasten tilanteesta ja Uuden lastensairaalan hoitajapulasta: “Lapsen sairaus koskettaa koko perhettä ja vaikuttaa myös vanhempien hyvinvointiin”

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen esitti jo viime syksynä kirjallisen kysymyksen Uuden lastensairaalan sydänsairaiden lasten potilasturvallisuudesta ja hoitajapulan ratkaisusta. Juvonen kysyi, millä tavoin hallitus aikoo turvata sydänsairaiden lapsipotilaiden hoidon oikea-aikaisuuden ja potilasturvallisuuden. Sydänsairaiden lasten tilanne huolestuttaa edelleen.

HUS oli tehnyt lasten tehohoidon kriittisen tilanteen vuoksi omavalvontailmoituksen aluehallintovirastolle ja Valviralle. HUS:n mukaan normaalitilanteessa lasten sydänleikkausjonossa on keskimäärin 50-60 lasta. Omailmoituksen tekoaikana jono HUS:n Uudessa lastensairaalassa oli 117 lasta. Heistä 51 leikkauspotilasta eli 44 prosenttia lapsista oli jonottanut yli lakisääteisen hoitotakuun mukaiset 180 vuorokautta.

Kirjallisessa kysymyksessään kansanedustaja Arja Juvonen ehdotti hoitajapulan ratkaisuksi mm. sairaanhoitajiksi opiskeleville intensiivisiä koulutusmoduuleja yliopistosairaaloissa ja ammattikorkeakouluissa. Kyseisen koulutuksen tulisi olla opiskelijalle sekä maksutonta että tuettua.

Lisäksi kyseisenlainen koulutus tulisi mahdollistaa myös lähihoitajille. Juvonen peräänkuulutti eläkkeellä olevien tehohoitajien työhalujen kartoittamista ja ulkomaille siirtyneiden hoitajien houkuttamista takaisin. Myös henkilöstötarve pitäisi kyetä ennakoimaan.

– Vastauksessaan ministeri jättää huomioimatta eläkkeellä olevien tehohoitajien työhalujen kartoittamisen, ulkomailla olevien takaisinhoukuttamisen eikä myöskään ota kantaa opiskelun maksuttomuuteen. Ministeri mainitsee sydänkirurgiassa tarvittavan erikoisosaamista. Ei erikoisosaaminen vanhene yhdessä yössä, ei muutamassa kuukaudessakaan. Erikoishoitaja ei ole tuote, jossa on parasta ennen -päivämäärä. Osaamista on helpompi päivittää, kun on alalta vuosikymmenien kokemus, Juvonen sanoo.

Nopeita ratkaisuja ei odotettavissa

Vastauksessaan ministeri mainitsee HUS:n 18.10.2022 nimeämän viiden yliopistollisen sairaalan asiantuntijoista koostuvan työryhmän, jonka raportin luovutuspäivämäärän takarajaksi oli määrätty 31.12.2022.

29.12.2022 luovutetun raportin eräs toimenpiteistä on riskisynnyttäjien siirtäminen pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen. Tämä tapahtuu sen jälkeen kun vastaanottavissa sairaaloissa, TAYS:ssä ja TYKS:ssä, on vastasyntyneiden tehohoitokapasiteettiä lisätty. Näille toimille ei raportissa ole annettu päivämäärää.

Myös muut luetellut toimenpiteet ovat joko suunnittelun tai selvityksen alla tai eivät edes kyseisessä vaiheessa, joten niidenkään osalta ei ole odotettavissa nopeita ratkaisuja:

“Huoltovarmuuden ja osaamisen ylläpitämiseksi ratkaisu olisi luoda systemaattinen lasten tehohoidon ja tehohoitolääketieteen lisäkoulutuspolku sairaanhoitajille ja erikoislääkäreille. Selvittelyssämme on paraikaa myös lasten sydänleikkausten ostopalvelumahdollisuus muista pohjoismaisista yliopistosairaaloista. Ongelmana tosin heilläkin on vallitseva hoitajapula.”

Tällainen hoito tulee kalliiksi

Raportista käy ilmi, että kahdeksantoista sadastaviidestäkymmenestä tehohoitopaikasta ei ole käytössä hoitohenkilökunnan vajeen vuoksi. Nyt leikkausjonossa oli 110 lasta, joista 50 oli jonottanut yli lakisääteisen hoitotakuun mukaiset 180 vuorokautta. Hoitojono oli lyhentynyt seitsemällä lapsella ja hoitotakuun yli jonottaneiden kohdalla yhdellä.

– Kehitys on aivan liian hidasta. Tällainen hoito tulee kalliiksi. Lapsen sairaus koskettaa koko perhettä ja vaikuttaa myös vanhempien hyvinvointiin. Jatkuva epävarmuus tilanteesta on henkisesti raskasta. Olen edelleen erittäin huolissani tilanteesta.

– Miksi toimenpiteistä puuttuu ehdottamani koulutuksen maksuttomuus sekä eläköityneiden hoitajien työhalujen kartoittaminen? Eläköityneiden hoitajien hyödyntäminen olisi kaikkein nopein ratkaisu ja myös pidemmän päälle edullisin, ynnää Juvonen.