Ammattikorkeakoulut maksavat sosiaali- ja terveysalan opiskelijoidensa harjoittelusta Suomessa yli 8 miljoonaa euroa vuodessa. Muilla opintoaloilla tilanne on yleensä ottaen päinvastainen, eli työnantajat maksavat palkkaa opiskelijoille harjoittelun ajalta. Ammattikorkeakoulussa vain sosiaali- ja terveysalalla on tällainen käytäntö. Asia koetaan alan opiskelijoiden ja opettajien keskuudessa varsin epäoikeudenmukaisena.
– Ammattikorkeakoulut maksavat sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelumaksun työnantajille omasta perusrahoituksestaan. Eli harjoittelumaksuihin käytettävä raha on pois opiskelijoiden saamasta opetuksesta. Tällä on merkitystä laadukkaan opetuksen toteuttamiselle, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.
Harjoittelumaksut eriarvoistavat
Erilaiset korvauskäytännöt eri koulutusalojen välillä tulkitaan ammattiryhmien välisiksi arvostuskysymyksiksi ja ne voivat heijastua sosiaali- ja terveysalalla myös kokemuksina työelämän epätasa-arvosta. Harjoittelumaksut koetaan kaksinkertaisena sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutukseen kohdistuvana epätasa-arvona: opiskelijat eivät saa muiden alojen tavoin harjoitteluajalta palkkaa, ja ammattikorkeakoulujen on kaikista muista aloista poiketen maksettava työnantajille korvausta harjoittelusta.
– Ammattikorkeakoulut ostavat harjoittelupaikkoja julkisen sektorin työnantajilta ja yksityisistä yrityksistä. Pääosin harjoittelu tapahtuu kunnallisen terveydenhuollon toimintayksiköissä. Työharjoittelun tavoitteena on, että opiskelija tekee tulevan ammattinsa mukaisia työtehtäviä. Siinä tilanteessa työpaikka luonnollisesti hyötyy harjoittelijoista tuottavana työvoimana ja resurssina. Harjoittelu tarjoaa työnantajille myös mahdollisuuden opiskelijoiden rekrytointiin ja edistää valmistuvien uusien työntekijöiden perehdytystä kyseisen työyksikön toimintaan. Harjoittelun maksukäytäntö ei ole yhdenvertainen, se on syrjivä yhtä sosiaali- ja terveysalan koulutusta kohtaan. Erityisesti opintojen loppuvaiheen harjoittelun osalta maksujen periminen ei ole lainkaan perusteltavissa, Juuso sanoo.
Maksukäytäntö poistettava
Sosiaali- ja terveysalan harjoittelupaikkoihin liittyvälle maksukäytännölle ei ole lakiin perustuvaa säädöspohjaa.
– Harjoittelupaikoista maksaminen on perinne vuosikymmenien takaa, jolloin useat oppilaitokset ovat olleet valtion oppilaitoksia. Maksukäytäntö perustuu ministeriöiden tekemiin keskinäisiin sopimuksiin ennen ammattikorkeakoululaitoksen syntyä.
– Tällä hetkellä pieni osa työnantajista on luopunut korvausten perimisestä, mutta suurin osa työnantajista edelleen perii harjoittelumaksut. Sosiaali- ja terveysministeriön tekemän selvityksen mukaan harjoittelusopimuksista 70 prosentin perusteella maksettiin edelleen korvauksia. Vaadin tämän maksukäytännön poistamista tänään tekemässäni toimenpidealoitteessa, Juuso kertoo.