
Juuso vaatii hallitusta lopettamaan lohen ylikalastuksen ja valikoimattoman sekakantakalastuksen Suomen rannikolla
Kansanedustaja Kaisa Juuso on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) ja Suomen kalastuslain 1 § noudattamisesta.
Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena on lopettaa lohen ylikalastus vuoteen 2020 mennessä. Siitä huolimatta EU:n maatalousneuvosto hyväksyi vuoden 2020 lohikiintiöksi 86 575 lohta, joka on 47 % suurempi kuin kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) suositus 59 800 lohta.
Suomen kalastuslain 1§ mukaan lain tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito. Lain tarkoituksena on turvata kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto ja kalakantojen luontainen elinkierto. Samoin sen tarkoitus on turvata myös kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu.
– ICES:n suositus lohikiintiöksi on parhaaseen tämänhetkiseen tietoon perustuva käytettävissä oleva asiantuntija-arvio. Suomen tulee noudattaa ICES-suositusta ja asettaa kansallinen kiintiö laskennallisesti vastaamaan suositusta. Nykyinen lohen aikaistettu pyynti ja merialueen suuri pyyntikiintiö eivät ole Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisia eivätkä täytä Suomen kalastuslain vaatimuksia, toteaa Kaisa Juuso.
Pyynnin aikaistaminen vaarantaa luonnonlohen
Vuoden 2017 Lohiasetus on muuttanut kaupallisen kalastuksen aloitusajankohdan aikaisemmaksi Suomen rannikolla. Aikaistetun pyynnin tavoite oli parantaa kaupallisen kalastuksen tuottoa, ja saada lisää kotimaista lohta juhannusmarkkinoille. Suuret, usean merivuoden naaraslohet, liikkuvat kohti nousujokia ensimmäisten joukossa nousukauden alkuvaiheessa. Siten pyynnin aikaistaminen vaarantaa luonnonlohen nousun.
Rannikkopyynnin aikaisempi ajankohta on lisännyt isoihin luonnonlohiin kohdistunutta pyyntiä suhteessa istutettuihin lohiin. Nousukauden alkuvaiheessa liikkuvien isojen lohien merkitys lohikantojen tulevaisuudelle on hyvin merkittävä. Aikaistettu lohenpyynti on vähentänyt lohikantojen geneettistä vahvuutta ja monimuotoisuutta.
– Suuri pyyntikiintiö ja aikaistettu meripyynti ovat uhka luonnonlohikannan säilymiselle. Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan tavoite oli lopettaa ylikalastus vuoteen 2020 mennessä. Nyt vallitseva tilanne on suuresti ristiriitainen yhteisesti asetetun tavoitteen ja Kansainvälisen merentutkimusneuvoston tieteellisten suositusten kanssa, huomauttaa Juuso.
– Suomen tulee näillä perustein luopua aikaistetusta pyynnistä ja siirtyä Hemilän asetuksen 258/1996 aikarajoituksiin, jolla kasvatetaan jokiin nousevien 3-5 merivuoden lohien määrää.
Valikoimaton sekakantakalastus rannikolla pitää lopettaa
Tornionjoki on Itämeren tärkein lohijoki. Se tuottaa lähes puolet koko Itämeren lohikannasta. Tornionjoki yksinään tuottaa lohenpoikasten määrän, jonka varassa on lähes koko Itämeren ammattikalastus.
Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES ja Itämeren suojelukomissio HELCOM ovat viime vuosien aikana ilmaisseet huolensa Itämeren jäljellä olevien lohikantojen tilasta, ja ne tuovat ongelmana esille eri lohikantojen valikoimattoman sekakantakalastuksen. Kansallisessa lohi- ja meritaimenstrategiassa 2020 Itämeren alueelle on kirjattu, että Suomen tulee toimia valikoimattoman sekakantakalastuksen vähentämiseksi.
– Suomi ei ole toiminut kuten on linjannut, vaan jatkaa rannikolla sekakantakalastusta kuten ennenkin. Nousevien lohien kutukantatavoitteen toteutumiseksi tulee Suomen kaupallisessa kalastuksessa siirtää pyyntiponnistus rannikolta jokialueelle, jotta sekakantakalastus saadaan minimoitua ja pystytään nopeasti reagoimaan nousijamäärien vaihteluihin, Juuso linjaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset EU:n yhteisestä kalastuspolitiikasta: Rysäkalastuksen uusi järjestelmä vetää maton alta rysäkalastajilta
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi
Kansanedustaja Miko Bergbom vertaa perussuomalaisten toimivan politiikassa kuin hammaslääkäri, joka tekee oikeita asioita, mutta jonka tuoliin ei ehkä aina ole niin kiva istahtaa. Vastaavasti SDP toimii politiikassa tarjoten äänestäjilleen pulleaa karkkipussia. - Surullisena olen seurannut SDP:n ”kaikki voi tehdä velaksi” -kampanjaa. Rahaa on helppo luvata lisää, mutta pelkään sitä, että SDP:n lupaukset tulevat johtamaan ympäri Suomea kuntaveron korotuksiin, Bergbom sanoo.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää