Ruotsista Suomeen tulevaa liikennettä tarkastetaan Tornion raja-asemalla 4. kesäkuuta 2020. / LEHTIKUVA
Juuso: Rajapassin käyttöönotto Tornionlaaksossa selkiyttäisi nykyistä tilannetta
Tornionlaaksossa on virinnyt ajatus rajapassista. Se oikeuttaisi alueen asukkaat kulkemaan vapaasti länsirajan alueella myös nykyisten liikkumisrajoitusten aikana. 13 rajakunnan muodostama Tornionlaakson neuvosto on tehnyt aloitteen asiasta Suomen sisä- ja ulkoministeriöille elokuussa.
Suomen länsirajalla on aikaisemmin ollut käytössä rajapassi paikallisille asukkaille. Rajapassin myönsi nimismies, ja se poistui käytöstä vuonna 1957. Rajapassin käyttöönotto helpottaisi rajavartijoiden työtä ja selkiyttäisi toimintaa rajalla koronaepidemian seurauksena asetettujen liikkumisrajoitusten aikana. Se turvaisi normaalin liikkumisen alueen asukkaille ja elinkeinoelämälle.
– Ministeri Ohisalo on tänään ilmoittanut, että liikkumisrajoituksia poistetaan rajayhteisöjen jäseniltä. Käytännön toteutuksen kannalta täytyy rajavartijoiden pystyä todentamaan henkilön kuuluminen tähän rajayhteisöön, korostaa perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso, joka on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.
Asukkaat ovat epätietoisia
Suomen ja Ruotsin rajaseutu on monella tavalla erilainen alue muuhun maahan verrattuna. Raja-alueella on aivan tavallista, että asutaan toisessa maassa ja käydään töissä toisessa maassa. Alueen elinkeinoelämän palvelurakenne on muodostunut niin, että osan palveluista saa vain toiselta puolelta rajaa.
– Koronaepidemian seurauksena voimassaolevien liikkumisrajoitusten vuoksi nykyinen tilanne aiheuttaa eriarvoisuutta ja vaikeuttaa niin asukkaiden kuin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Asukkaat ovat epätietoisia, saavatko he käydä kaupassa rajan toisella puolella vai eivät. Rajapassin käyttöönotto toisi monia hyötyjä, Juuso arvioi.
Perheet vaikeassa tilanteessa
Ruotsin rajakuntien asukkaista 20-40 prosentilla on Suomen kansalaisuus tai molempien maiden kansalaisuus. Silloin heillä on perustuslain liikkumisvapauspykälän mukainen oikeus käydä Suomessa. Monissa perheissä toinen puolisoista on Suomen kansalainen ja toinen Ruotsin kansalainen.
– Monesti niissä perheessä, joissa toinen puoliso on Suomen kansalainen ja toinen Ruotsin kansalainen, lapset ovat Ruotsin kansalaisia. Nykyisten liikkumisrajoitusten mukaan Ruotsin kansalainen saa ylittää rajan ainoastaan, jos hän käy töissä Suomen puolella tai muun painavan syyn vuoksi. Liikkumisrajoitusten koetaan aiheuttavan eriarvoisuutta monissa tilanteissa.
– Tornion ja Haaparannan alueella rajan ylittävää työssäkäyntiä on erittäin paljon, on yhteinen kielikoulu, opiskelijoita tulee Ruotsista Suomeen, lasten vanhemmat voivat asua eri maissa. Rajapassin käyttöönotto selkiyttäisi tilannetta monella tavalla. Lisäksi rajan molemmin puolin kunnissa epidemian tartuntatilanteet ovat tällä hetkellä melko samanlaiset, jolloin sekään ei olisi esteenä rajapassin käyttöönotolle, Juuso sanoo.
Rajoituksia kuntakohtaisesti
Juuson mukaan tartuntatilanteen muuttuessa huonompaan suuntaan jossakin kunnassa voitaisiin rajanylitysoikeutta sen perusteella väliaikaisesti rajoittaa kuntakohtaisesti.
– Rajapassin saisivat kaikki rajakuntien asukkaat. Tornionlaakson neuvoston alueella rajakunnissa asukkaita on noin reilut 68 000. Rajapassin käyttöönotto selkeyttäisi terveysturvallisuuden ylläpitämistä länsirajalla ja se helpottaisi rajavartijoiden työtä ja heidän tehtäväänsä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rajapassi Torniojokilaakso kuntalaiset liikkumisrajoitukset korona Kaisa Juuso Suomi Ruotsi perussuomalaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Rantanen vaatii ulkomaiden riskilentojen lopettamista: ”Kuka hautoo päätöstä?”
Hallituksen koronasekoilu ei saa kiitosta: Rajoituksia purettiin liian aikaisin, maskeista veronmaksajille kohtuuton lasku
Immonen: Koronasyksy sekoitti hallituksen pakan – ”Viime päivien aikana nähty sekoilu ei saa jatkua”
Wihonen: Kuka valvoo karanteenia ja millä resursseilla?
Arja Juvoselta kaksi kirjallista kysymystä koronakaranteenista ja kasvomaskien käytöstä: ”Kansa tarvitsee vastauksia, ei vain epämääräisyyttä”
Wihonen: Miksi matkustusrajoituksista ei tiedoteta reaaliaikaisesti?
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää