Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemän selvityksen mukaan puhelinmyynti aiheuttaa kuluttajille todella paljon ongelmia. Puhelinmyynnin epäkohdista saapuu kuluttajaviranomaisille jatkuvasti runsaasti yhteydenottoja. Ne koskevat hyvin monenlaisia tilanteita ja eri hyödykeryhmien myyntiä.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan kuluttaja-asiamies joutuu käyttämään paljon resurssejaan puhelinmyynnin sääntöjen ja puhelinmyynnissä tapahtuneiden laiminlyöntien valvontaan. Ostajalla on nykylain mukaan oikeus peruuttaa sopimus 14 päivän kuluessa tuotteen ja tilausvahvistuksen vastaanottamisesta, mutta tosiasiassa tämä mahdollisuus ei toteudu, jos myyjä ei kerro kuluttajalle riittävästi asiasta myyntitilanteessa ja sen jälkeen.
– Tilausvahvistuksessa ei välttämättä mainita peruuttamisoikeudesta, tai myyjä ei toimita tilausvahvistusta ostajalle lainkaan. Käytännössä kuluttajaviranomaisten tietoon tulee ongelmista yleensä vain pieni osa. Todellisuudessa ongelmia on aina paljon enemmän kuin valituksia, sillä vain harvat tekevät valituksen viranomaisille, toteaa Kaisa Juuso.
– On monenlaisia syitä ongelmiin. Puhelinmyynnissä tilanne tulee nopeasti. Päätös on tehtävä nopeasti, ja myyjä esittää tarjouksen houkuttelevasti sen etuja korostaen. Myyjä ei puhelimessa usein kerro kaikkia sopimukseen sisältyviä ehtoja riittävän selkeästi ja sopimuksen koko sisältöä voi olla vaikea ymmärtää puhelinkeskustelussa. Puhelinliittymän omistaja voi olla joku muu kuin käyttäjä, tästä esimerkkinä lapsille otetut liittymät. Vastaaja ei voi varmuudella tietää kuka on soittaja eikä soittaja voi varmasti tietää kuka on vastaaja. Ikääntyneillä ihmisillä voi olla vaikeuksia ymmärtää puhelun sisältöä, ja samassa tilanteessa ovat heikkokuuloiset ja kieltä huonosti ymmärtävät.
Hallituksella yrittäjälähtöinen näkökulma
Kilpailu- ja kuluttajaviraston teettämässä kyselyssä puhelinmyyjän soittoon vastaanottaneista lähes puolet oli kokenut joskus saaneensa puhelinmyynnissä riittämätöntä tietoa tai muuten harhaanjohtavaa markkinointia. On mahdollista myös yrittää myös kieltää puhelinmyynti, mutta sen kieltäneistä ainoastaan 28 prosenttia oli sitä mieltä, että kielto on toiminut hyvin.
– Kun Suomi valmisteli kuluttajansuojalain muutosta vuonna 2013, hallitus päätyi esittämään, että etäsopimuksia koskevan EU-direktiivin sallimaa vahvistusehtoa ei liitetä osaksi Suomen kuluttajalainsäädäntöä. Hallituksen esityksen mukaan etämyyntiin liittyvä hallinnollinen taakka ja elinkeinonharjoittajille aiheutuvat kustannukset lisääntyisivät vahvistusmenettelyn käyttöönoton myötä suhteettomasti sillä saavutettaviin hyötyihin nähden. Hallituksen esityksessä painottuu selvästi yrittäjälähtöinen näkökulma kuluttajalähtöisen näkökulman kustannuksella. Perustelu on erikoinen, koska kysymyksessä oli kuluttajien suojaksi tarkoitetun lain uudistaminen, Juuso sanoo.
Eurooppalainen malli Suomeen
Puhelinmyynnissä tehdyn tarjouksen vahvistamista vaaditaan nykyisin yhdeksäntoista Euroopan maan lainsäädännössä.
– Ruotsi on ottanut tuon vaatimuksen lainsäädäntöönsä kaksi vuotta sitten. Ruotsin lainsäädännön mukaan puhelinmyynnissä tehty tarjous täytyy lähettää kuluttajalle ja kuluttajan täytyy vahvistaa se allekirjoituksella tai sähköisellä allekirjoituksella, jotta se tulee kuluttajaa sitovaksi. Se mahdollistaa paremman tutustumisen tarjoukseen. Suurin osa puhelinmyyntiin liittyvistä epäkohdista voitaisiin Suomessakin välttää, jos myös täällä tulisi sama menettely käyttöön.
Juuso on tehnyt asiasta toimenpidealoitteen eduskunnalle. Hänen lisäkseen sen ovat allekirjoittaneet 19 perussuomalaista kansanedustajaa.
