MATTI MATIKAINEN
Juuso painostaa hallitusta: Hoitajamitoituksen nosto saatava ripeästi kuntoon – vanhuksille on tarjottava ihmisarvoista hoivaa
Kansanedustaja Kaisa Juuso sanoo, että hoitajamitoituksen nostaminen edellyttää hallitukselta lähinnä rohkeutta ja tahtoa muuttaa asioita. – Laki pitäisi nyt vain kylmästi tehdä, eikä sitoa tärkeää uudistusta isompaan kokonaisuuteen, joka edellyttää uutta selvittelyä, Juuso vaatii.
Lapin vaalipiiristä eduskuntaan ensimmäisellä yrittämällä valittu kansainvälisen sairaanhoidon erityisasiantuntija, filosofian kandidaatti Kaisa Juuso keräsi 5 758 ääntä, joten perussuomalaisten edustus Lapissa säilyi entisellään.
Juuso toteaa, että perussuomalaiset otti Lapissa sen paikan, mikä puolueelle kuuluukin nykyisellä kannatuksen tasolla.
Äänestäjien luottamus palannut
Hän on tyytyväinen omaan äänimääräänsä sekä erityisesti perussuomalaisten kokonaistulokseen.
– Edellinen perussuomalaisten kansanedustaja Lapista loikkasi eduskuntaryhmästä viime vaalikaudella. Eduskuntavaalin tulos kertoo siitä, että äänestäjien luottamus perussuomalaisiin on palautunut. Kahden vuoden takainen puolueen hajaantuminen ei ole vaikuttanut kannatukseen.
Perussuomalaiset profiloituvat muista puolueista erottuvalla, realistisella ja teollisuusmyönteisellä ilmastopolitiikalla sekä tiukalla maahanmuuttopolitiikalla. Perussuomalaisille tärkeää on myös vastuullinen taloudenpito, suomalainen työ ja yrittäminen ja sisäinen solidaarisuus.
– Keskeinen syy vaalimenestyksen taustalla olivat varmasti puheenjohtajamme Jussi Halla-ahon tv-esiintymiset, joissa hän osasi vakuuttavasti tuoda esille perussuomalaisten linjaa. Toki meillä oli myös hyvät ehdokkaat ja teimme valtakunnallisesti hyvän vaalikampanjan, Juuso sanoo.
Asioihin perehdyttävä nopeasti
Juuso on myös Tornion kaupunginvaltuutettu sekä Tornion kaupunginhallituksen jäsen vuodesta 2017 saakka.
Kansanedustajan tehtävä edellytti Juusolta kakkosasunnon hankkimista pääkaupunkiseudulta. Tähän saakka hän on ehtinyt viikonlopuksi kotiin noin pari kertaa kuukaudessa.
Juuso on eduskunnan sivistysvaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen. Hän on myös Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan jäsen. Juuso arvelee, että on päässyt kohtuullisen hyvin sisään eduskuntatyöhön. Päivät kuitenkin venyvät pitkiksi, usein jopa iltakahdeksaan saakka.
– Olen myös huomannut, että käsiteltäviin asioihin liittyvät materiaalit tulevat usein lyhyellä viiveellä, joten kansanedustajan on oltava nopeasti valmis perehtymään aineistoihin.
– Valiokuntatyö ei toki ole vielä kunnolla alkanut, toistaiseksi meillä on ollut vain järjestäytymiskokoukset. Varsinainen työ käynnistyy syksyllä, Juuso sanoo.
Kunnilla ei ole rahaa eikä hoitajia
Hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus hoitajamitoituksen nostamisesta 0,7:ään. Tuore perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru on kuitenkin viime aikoina jarrutellut uudistuksen aikataulua joka Kiurun mukaan edellyttäisi pitkää siirtymäaikaa.
Juuson mukaan hoitajamitoituksen nosto saatava ripeästi kuntoon, sillä vanhuksille on nopeasti tarjottava ihmisarvoista hoivaa. Juuso on pitänyt vanhustenhuollon perusongelmaa eli liian alhaista hoitajamitoitusta esillä jo useiden vuosien ajan.
– Hallitusta täytyy nyt painostaa, ettei se lipsu tavoitteistaan. Ennen vaaleja hoitajamitoituksen nostosta saatiin lupaus kaikkien puoluejohtajien suulla, mutta nyt onkin ryhdytty epäröimään.
Ministeri Kiuru on asiassa vedonnut myös kunnilta etukäteen pyydettäviin lausuntoihin, joita on hankala saada kesäaikaan. Tosiasiassa mitään kuulemisia ei tarvita, vaan lakiesityksiä voi tehdä myös ilman niitä.
– Kuntien vastaus tiedetään etukäteen: ei ole rahaa ja ei ole hoitajia. Koska rahasta on pulaa, kuntien valtionosuuksia pitää nostaa.
Hallitukselta kehitysapuun 700 miljoonaa
Hoitajamitoituksen korjaamisen arvioidaan maksavan 200—250 miljoonaa euroa. Kuitenkin hallitusohjelmassa uudistukselle on varattu rahaa vain 70 miljoonaa euroa.
Samaan aikaan hallitus suunnittelee kaatavansa kehitysapuun 700 miljoonaa euroa.
– Hoitajamitoituksen nostoon budjetoitu summa ei tule riittämään, joten rahaa tarvitaan lisää. Rahasta ei olekaan puute vaan ongelma on asioiden tärkeysjärjestyksessä. Jos kehitysapuun varataan käytettäväksi 700 miljoonaa ja vanhustenhuoltoon kymmenen kertaa vähemmän, se osoittaa selkeästi, miten hallitus priorisoi asioita, Juuso sanoo.
Hoitajamitoitus osin ratkaistavissa työnjaolla
Juuso sanoo, että hoitajamitoituksen nostaminen edellyttää hallitukselta lähinnä rohkeutta ja tahtoa muuttaa asioita.
– Laki pitäisi nyt vain kylmästi tehdä, eikä sitoa tärkeää uudistusta johonkin isompaan kokonaisuuteen, joka edellyttää uutta selvittelyä. Vanhuspalvelulakia ja laatusuosituksia voidaan hyvin tarkastella muilta osin sitten jälkikäteen, kunhan tämä asia on saatu kuntoon. Nähtäväksi jää, mitä hallitus saa aikaan.
Juuso korostaa, että hoitajamitoituksen nostossa ei ole kyse pelkästään hoitajien määrän lisäämisestä vaan myös hoitotyön tekemisen puitteiden ja työehtojen parantamisesta.
– Uudistus tarkoittaa ensinnäkin sitä, että palkkoja on nostettava, jotta hoitajia saadaan töihin – heitä on kyllä saatavilla. Toiseksi myös hoitajien työtehtäviä on käytävä läpi. Eihän voi olla niin, että koulutetut hoitajat pesevät vessoja, siivoavat tai toimivat suurtalouskokkina samalla, kun hoitotyö kärsii. Nykyään hoitajien aikaa kuluu paljon tällaisten ylimääräisten tehtävien tekemiseen.
Avustaviin tehtäviin tarvitaan siis lisää työvoimaa, jotta hoitajat voivat keskittyä omaan työhönsä. Juuson mukaan osa 0,7 hoitajamitoituksen nostosta olisi ratkaistavissa työnjaolla.
– Siivous- ja keittiötyöhön pitäisi palkata uutta henkilökuntaa. Näissä tehtävissä ei välttämättä tarvitse kielitaitoakaan, joten olisi järkevää antaa vähemmän koulutettujen henkilöiden tehdä nämä tehtävät, jolloin hoitajat voisivat keskittyä hoitotyöhön.
Hallitusohjelmasta olisi voinut karsia rönsyt
Juuso on jo tutustunut hallitusohjelmaan yleisellä tasolla, mutta tarkoitus on eduskunnan istuntotauon aikana käydä esitys ”suurennuslasin kanssa läpi.”
Juuso ei ole ilahtunut mahtailevista ilmastotavoitteista ja viherveroista, jotka kurittavat erityisesti pienituloisia kansalaisia.
– Suomi on muutenkin melko kallis maa, joten miksi pitäisi vielä nostaa elinkustannuksia, liikkumisen ja asumisen hintaa, Juuso ihmettelee.
Hänen mukaansa hallitusohjelma on valtavan laaja kokonaisuus, josta olisi voinut myös karsia rönsyjä.
– Ohjelmassa on nyt iso paletti toimenpiteitä maan ja taivaan väliltä. Ehkä olisi voinut keskittyä enemmän perusasioihin ja tehdä sitten ne kunnolla. Loput olisi voinut jättää seuraavalle hallitukselle.
Valtio velkaantuu entisestään
Juuson mukaan hallitusohjelmasta toki löytyy myös paljon hyviä asioita, mutta haasteena on se, millä rahalla ne maksetaan.
– Vaarana on se, että valtio velkaantuu entisestään nyt, kun edessä on joka tapauksessa talouden laskusuhdanne. Hallituspuolueiden suunnittelema valtion omaisuuden myyminen on minusta lyhytnäköistä toimintaa. Myymällä saadaan vain kertaluonteisia tuloja. Siinä voi käydä myös niin, että omaisuutta menee myyntiin alihintaan.
Nyt on jo nähty vihreiden ministerien irtiottoja hallitusohjelmasta, vaikka hallitus on vasta aloittanut. Juuso epäilee, miten yhteistyö loppujen lopuksi tulee sujumaan.
– Näyttää siltä, että jopa hallituspuolueiden sisällä on useita erilaisia linjauksia, joten minua epäilyttää, miten yhteistyö pelittää. Nähtäväksi jää, jaksaako hallitus pysyä kasassa samalla kun kukin puolue joutuu luopumaan omista tavoitteistaan, Juuso sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ilmastotavoitteet hoitajamitoitus valtionvelka Kaisa Juuso Kunnat perussuomalaiset hallitus talous Jussi Halla-aho kehitysapu vanhukset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset: Lupaukset hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin muuttuivat selittelyksi
Ministeri Kiurun meriselitys Huomenta Suomessa: Hoitajamitoitus viipyy, koska on kysyttävä kunnilta ja kesä tulee
Halla-aho: Tämä hallitus on tullut suomalaisille harvinaisen kalliiksi – “Perustoimintoja ei voi jatkuvasti rahoittaa ottamalla velkaa tai myymällä kansallisomaisuutta”
Perussuomalaisten ryhmäjohto: Hallitusohjelma enteilee Suomen konkurssia ja ulosliputusta
Antikainen: Rinteen hallitus ei korjaa hoitajamitoitusta, vaan yrittää huijata äänestäjiä
Rantanen patistaa hallitusta korottamaan hoitajamitoituksen tasoa heti eikä vuosien siirtymäajan jälkeen – ”Vanhukset eivät odota, heillä on nälkä, jano ja tarve hoivaan jo tänään”
Reijonen: Vanhustenhuollon resursseja kohdistettava haja-asutusalueille ja maaseudulle
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää