PS ARKISTO
Juuso: Metsähallituksen pääkonttori Kemiin tukemaan kaupungin rakennemuutosta
Torniolainen kansanedustaja Kaisa Juuso on tehnyt kirjallisen kysymyksen ministerille Metsähallituksen pääkonttorin tai sen osan siirtämisestä Kemiin tukemaan kaupungin rakennemuutosta.
Stora Enson päätös lakkauttaa Veitsiluodon paperitehdas aiheuttaa 550 työpaikan suoran menetyksen ja välillisten vaikutusten seurauksena se aiheuttaa suuria vaikeuksia Kemin ja ympäristön ihmisille, yrityksille ja kunnille ja aluetaloudelle.
Poliittiset päättäjät pääministerin ja työministerin johdolla ovat luvanneet tukea Kemin aluetta kriisissä. Valtion työpaikkojen tuominen kaupunkiin olisi konkreettinen tuen osoitus hallitukselta.
– Valtioneuvosto on aivan vasta uudistanut valtion toimintojen alueellistamisen eli hajasijoittamisen strategiaa. Nämä tavoitteet on viety myös kesäkuussa hyväksyttyyn uuteen lakiin, jossa säädetään valtion palvelujen saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista. Lain mukaan valtionhallinnon toimintojen sijoittamisella tuetaan alueiden elinvoimaisuutta ja yhdenvertaisuutta, ja valtion toimintojen sijoittaminen Kemiin olisi juuri sitä, Kaisa Juuso korostaa.
Pääkonttori kaukana metsistä
Metsähallituksen pääkonttori sijaitsee pääkaupunkiseudulla Vantaan Tikkurilassa. Metsähallituksen vuosikertomuksen mukaan pääkonttori työllistää pääkaupunkiseudulla 156 henkilöä.
Metsähallituksen hallinnassa on noin 12,5 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita, joista suurin osa sijaitsee Itä- ja Pohjois-Suomessa eli kaukana pääkonttorista. Metsähallituksen vastuulla on näiden alueiden hoitaminen ja käyttäminen niin, että ne hyödyttäisivät mahdollisimman paljon suomalaista yhteiskuntaa.
– Metsähallituksen toiminta liittyy sen omistamiin metsiin, jotka sijaitsevat suurimmaksi osaksi Suomen itä- ja pohjoisosissa. Metsähallitus on merkittävä toimija ja vallankäyttäjä Lapissa ja Kainuussa ja muualla Pohjois-Suomessa. Kemistä on huomattavasti lyhyemmät etäisyydet Metsähallituksen hallinnoimiin alueisiin kuin Vantaalta. Sen suhteen onkin vaikea löytää todellista perustetta sille, että Metsähallituksen pääkonttori sijaitsee Vantaalla, Juuso toteaa.
Työntekijöille tarjolla edullisia asuntoja
Stora Ensolta on vapautumassa Veitsiluodossa tehdasalueen ulkopuolella keskuskonttorirakennuksessa noin kuusituhatta neliömetriä nykyaikaista ja hyväkuntoista toimistotilaa. Juuson mukaan alueen infra ja tietoliikenneyhteydet ovat kunnossa, ja työntekijöille on tarjolla edullisia asuntoja.
– Eteläisen Kemin alueella on merellinen sijainti ja hyvät liikenneyhteydet, rautatieasema ja Kemi-Tornion lentoasema sijaitsevat lähettyvillä lyhyen etäisyyden päässä ja Oulu lentoasemineen vain reilun tunnin ajomatkan päässä.
– Valtionhallinnolla olisi nyt hyvä mahdollisuus aloittaa konkreettisen tuen osoittaminen Kemin alueen ihmisille ja kunnille päättämällä Metsähallituksen pääkonttorin tai sen osan siirtämisestä Kemissä vapautuviin toimistotiloihin. Päätös edistäisi valtioneuvoston asettamien alueellistamisen strategisten tavoitteiden toteutumista. Toivon että ministeri paneutuu tähän asiaan ja suhtautuu siihen myönteisesti, Juuso sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- alueellistaminen valtion toiminnot Metsähallitus rakennemuutos Stora Enso työpaikat Kaisa Juuso Kemi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset: Palkansaajien verotusta on laskettava, palkkojen sivukuluja leikattava ja asumisen sekä liikkumisen hintaa on saatava alas
Halla-aho Veitsiluodon tehtaan sulkemispäätöksestä: Taivastelu ja sympatiat eivät pelasta suomalaista vientiteollisuutta – ilmastopolitiikassa tarvitaan täyskäännös
Juuso: Kemi tarvitsee hallitukselta kaiken mahdollisen rakennetuen
Perussuomalaiset kyselytunnilla: Vihreä siirtymä kylvää tuhoa teollisuuden parissa
Reijonen huolissaan EU:n aluekehitysrahojen jakautumisesta: Miten käy Itä- ja Pohjois-Suomen?
Antikainen: Aluekehitysrahat kohdistettava niille alueille, jotka kärsivät hallituksen vihreästä siirtymästä eniten
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää