

Juuso: Lainvalmistelun tasoa on nostettava
Kansanedustaja Kaisa Juuso on jättänyt kirjallisen kysymyksen ministerille koskien lainvalmistelun tasoa. Useat oikeusoppineet ovat julkisuudessa kiinnittäneet vakavaa huomiota nykyiseen hallituksen tekemän lainvalmistelun tasoon.
Kuluvan hallituskauden aikana perustuslakivaliokunta on löytänyt lukuisista hallituksen esityksistä huomattavia perustuslaillisia ongelmia. Perustuslakivaliokunta on viimeisen vuoden aikana jo monta kertaa esittänyt ankaraa arvostelua lakiehdotuksista tai valmiuslain mukaisista asetuksista koronaviruspandemian aikana.
– Hallituksen epäonnistuneen liikkumisrajoituksia koskevan lakihankkeen jälkeen on vakavasti kiinnitettävä huomiota hallituksen lainvalmistelun tasoon ja toisaalta myös oikeuskanslerin suorittama lainvalmistelun valvontaan, Kaisa Juuso vaatii.
Perustuslakivaliokunnan mukaan hallituksen antama lakiesitys liikkumisrajoituksista oli perustuslain vastainen esityksen tavoitteista ja perusratkaisusta alkaen.
Oikeuskansleri kiireisenä
Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston eli hallituksen ja ministeriöiden sekä tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta olemalla läsnä valtioneuvoston yleisistunnoissa ja tasavallan presidentin esittelyissä. Sen lisäksi oikeuskansleri valvoo valtioneuvoston toiminnan lainmukaisuutta myös ennakollisesti.
– Erityisesti nyt vallitsevissa poikkeusoloissa lakiehdotusten ennakollinen säädösvalvonta on nopeatempoista toimintaa ja pitää oikeuskanslerinviraston kiireellisenä. Oikeuskanslerinvirasto joutuu tiukalla aikataululla arvioimaan toimenpiteiden perustelut oikeudellisesta näkökulmasta. Poikkeukselliset olosuhteet voivat synnyttää korotettuja vaatimuksia laillisuusvalvonnalle, koska sellaisessa tilanteessa hallituksen valtaoikeudet ja rooli koko julkisen hallinnon ja yhteiskunnan ohjaajana voivat jopa laajentua tavanomaisesta, Juuso huomauttaa.
Kanteluiden määrä kasvussa
Valtioneuvostovalvonnan lisäksi oikeuskansleri tekee laillisuusvalvontaa käsittelemällä oikeuskanslerille tehdyt kantelut, tekemällä tarkastuksia, tekemällä laillisuusvalvontaan liittyviä aloitteita ja valvomalla asianajajakunnan toimintaa.
Oikeuskanslerinvirastoon saapuneiden kanteluiden määrä on jatkanut tasaista kasvuaan. Vuonna 2019 virastoon saapui 2 130 kantelua eli useita kymmeniä enemmän kuin vuotta aiemmin. Oikeuskanslerinvirastoon saapuneiden kanteluiden määrä on kaksinkertaistunut edellisen kahdenkymmenen vuoden aikana.
– Nykylainsäädäntö on varsin monimutkaista ja yhteiskunnassa asiat muuttuvat nopeasti. Ne ymmärrettävästi nostavat lainvalmistelulle asetettavia laatuvaatimuksia ja myös aikatauluvaatimuksia. Samalla kasvavat myös lainvalmistelun ennakkovalvontaan kohdistuvat vaatimukset. Ratkaisuna voisi olla ministeriöiden lainvalmisteluosaamisen kehittäminen ja parantaminen. Samalla voisi olla syytä vahvistaa oikeuskanslerinviraston organisaatiota ja siellä erityisesti lisätä valtioneuvostoasioiden osaston henkilöstöä, Juuso sanoo.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Juvonen: Hallitus yrittää maakuntauudistuksessa haukata liian ison palan – nyt tarvittaisiin malttia

Meri patistaa hallitusta keskittymään olennaiseen korona-aikana: Ei-kiireelliset lakihankkeet, kuten turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantaminen, on syytä jättää tekemättä

Juuso kysyy THL:n toimitusten tasapuolisuudesta: “Mitään aluetta ei saa syrjiä”

Juuso esittää elintarvikkeiden tarkastuspistettä myös Sallan rajanylityspaikan Suomen puoleiselle raja-asemalle: “Kasvumahdollisuuksia elintarviketeollisuudelle ja elintarvikkeiden tuottajille”
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää