Jussi Niinistö: Ylen kaksoiskansalaisuutta koskevan ensimmäisen uutisen kaikki väitteet olivat virheellisiä

Keskustelu kaksoiskansalaisten asemasta Puolustusvoimissa jatkuu. Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kommentoi illalla blogissaan Ylen alkuperäistä uutista, jota yhtiö ei oikaisuvaatimuksesta huolimatta ole suostunut korjaamaan. Niinistön mukaan Ylen ensimmäisen uutisen kaikki väitteet olivat virheellisiä.

Niinistö kirjoittaa jupakan alkaneen, kun toimittaja Päivi Happosen 31.1.2017 julkaisemassa uutisessa väitettiin: ”Jokaiselle Puolustusvoimiin töihin tulevalle tehdään turvallisuusselvitys. Jos siinä on käynyt ilmi henkilön Suomi–Venäjä-kaksoiskansalaisuus, häntä ei ole otettu töihin Puolustusvoimiin. Näin on toimittu jo jonkin aikaa.”

Niinistö toteaa, että väite ei pidä paikkansa, sillä kaksoiskansalaisuutta ei selvitetä turvallisuusselvityksessä. Siinä keskitytään muihin asioihin.

Ylen uutisen jatkui: ”Puolustusvoimat teki muutamia kuukausia sitten turvallisuusselvityksen henkilölle, jonka piti käyttää työssään Puolustusvoimien tietojärjestelmää, jossa on henkilökuntaa koskevia tietoja. Turvallisuusselvityksessä paljastui työntekijän Suomi–Venäjä-kaksoiskansalaisuus. Tämän jälkeen häntä ei päästetty työtehtävään, joka oli hänelle jo aiemmin suunniteltu.”

– Väite on virheellinen, sillä turvallisuusselvityksessä ei selvitetä kaksoiskansalaisuutta, ja kaksoiskansalaisuus ei ole virankelpoisuutta rajoittava tekijä, Niinistö muistuttaa.

Yle: ”Yksittäisten tapausten lisäksi Puolustusvoimissa on Ylen saamien tietojen mukaan alettu rajoittaa varusmiespalvelukseen tulevien Suomi–Venäjä-kaksoiskansalaisten toimintaa. Yle sai nähtäväksi Puolustusvoimien hiljattain antaman salaisen ohjeistuksen, jonka mukaan Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisuuden omaavien varusmiesten koulutusta muutetaan. Suomi–Venäjä-kaksoiskansalaisia ei enää kouluteta sellaisiin tehtäviin, joissa heillä on mahdollisuus päästä käsiksi turvallisuuden kannalta merkittävään tietoon.”

– Uutisessa väitetään Puolustusvoimilla olevan jokin ”salainen ohjeistus”. Tällaista ohjeistusta ei ole, eikä sellaista voi olla. Jo väitettä, että Puolustusvoimissa olisi laittomia ohjeita, on vaikea käsittää.

– Ylen ensimmäisessä uutisessa kaikki väitteet olivat siten virheellisiä. Syystä heräsi epäilys, josko Yle olisi joutunut informaatiovaikuttamisen uhriksi. Tai sitten Ylessä ei ole käsitystä siitä miten hierarkkinen organisaatio kuten Puolustusvoimat toimii. Annoin joka tapauksessa Ylelle kipakkaa palautetta, joka herätti herkkähipiäiset.

Lisää vettä Ylen myllyyn

Puolustusministeri muistuttaa Ylen laittaneen “lisää vettä myllyyn” julkaisemalla 1.2.2017 toimittaja Happosen ns. uutisanalyysin, jossa edelleen väitettiin hyvin painokkaasti ja useaan otteeseen Puolustusvoimissa olevan laittoman ohjeistuksen. Samoin siinä todettiin: ”Oliko se yllätys, että Puolustusvoimat ja puolustusministeri kiistivät Ylen uutisen. Odottiko joku, että ministeri lausuu tiedotusvälineille, että kyllä juu Puolustusvoimissa on jo jonkin aikaa rikottu kansalaisuuslakia. Jos Ylen uutinen olisi myönnetty, se vasta olisikin ollut uutinen.”

– Tämä vahvistaa sitä Ylen salaliittoteorianäkökulmaa, joka kaksoiskansalaisuusuutisoinnissa on ollut kärkenä – eli väite, että Puolustusvoimissa olisi lainvastaisia normeja ja niiden olemassaolo kiistetään. Tähän nimenomaan viittasin todetessani useammallekin medialle, että Ylen on syytä lopettaa tällaisten valeuutisten levittäminen. Puolustusvoimat puolestaan teki oikaisuvaatimuksen, jonka Yle kuitenkin torppasi.

“Eräs dosentti” kiirehti toistamaan Ylen viestiä

– Sivuepisodi on, että Ylen virheellinen uutisointi levisi venäläisessä mediassa, jossa se mm. käännettiin Nato-ideologian vahvistamiseksi, ja ehtipä eräs surullisenkuuluisa dosentti kertomaan, että tässäpä taas yksi merkki Suomen valmistautumisesta sotaan.

– Sitten Yle sai uutisvihjeen Kainuun prikaatin tapauksesta. Sen Puolustusvoimat korjasi. Kyseessä oli yksittäistapaus, joka perustui yksittäisen virkamiehen virheelliseen toimintaan. (Mainittakoon tapaukseen liittyvä Helsingin Sanomien epäilys.)

– Kainuun tapauksen jälkeen Puolustusvoimissa tehdyssä selvityksessä löytyi toinenkin tapaus. Siinä on esitutkinta käynnistetty. Keskusrikospoliisi tutkii. Koska asia on esitutkinnan alainen, en voi kommentoida yksityiskohtia, mutta hyvin rajatusta varusmiesryhmästä on joka tapauksessa kyse.

– Ensin tutkitaan ja sitten hutkitaan, jos hutkittavaa on. Pelkkien mediassa olleiden tietojen perusteella ketään ei hutkita. Sama koskee Ylen tämän päiväistä uutista.

Kaksoiskansalainen kelpaa Puolustusvoimille

Puolustusministeri Niinistö toteaa ykskantaan, että kaksoiskansalainen kelpaa Puolustusvoimille.

– Lain mukaan mennään. Puolustusvoimien palveluksessa on useita kaksoiskansalaisia. Mm. viime syksyn kadettikurssilta valmistui upseeriksi kaksi kaksoiskansalaista.

– Maailma on kuitenkin muuttunut kaksoiskansalaisuuden hyväksyneen kansalaisuuslain voimaantulosta vuodesta 2003. Sen jälkeen esimerkiksi Venäjä on muuttanut omaa kansalaisuuslainsäädäntöään. Venäjä edellyttää omilta kansalaisiltaan täydellistä lojaliteettia. Tästä syystä Suomessa tietyissä tehtävissä palvelevat kaksoiskansalaiset voivat ajautua lojaliteettiongelmiin tai heihin voi kohdistua ulkopuolista vaikuttamista.

– Lakia on siis tarkistettava, ja työ on jo käynnissä. Tätä vaatii kansallinen turvallisuus. Periaatteessa lainmuutos on hyvä asia myös virkamiehen itsensä kannalta siksi, ettei häntä aseteta sellaiseen asemaan tehtävissään, joissa voi tulla ilmeisiä intressiristiriitoja tai painostusalttiutta häneen itsensä tai hänen perheeseensä nähden.

Bloginsa lopussa Niinistö muistuttaa, että puolustushallinnon henkilöstö joutuu tehtävissään laajasti käsittelemään salassa pidettävää tietoa. Koko puolustushallinnon henkilöstö on sijoitettu poikkeusolojen edellyttämiin tehtäviin.

– Hallinnonalan henkilöstöltä edellytetään edellä mainituista syistä johtuen ehdotonta lojaaliutta Suomen valtiota kohtaan. Kaksoiskansalaisuuden poissulkemiselle erityisesti puolustushallinnon sotilasvirkoihin on siis olemassa erityisen painavat perusteet. Erivapauksille on kuitenkin tarkoitus jättää mahdollisuus.