Heikki Saukkomaa
Jussi Niinistö: Voimapolitiikka on palannut – Venäjä etsii yhä ”Venäjän ideaa”
Voimapolitiikka on palannut takaisin itäiseen Eurooppaan. Se näkyy Ukrainan aroilla rintamasotana. Venäjä on hakenut omaa tietään idän ja lännen välissä vuosisatojen ajan, vaihdellut suuntaansa slaavien yhteydestä länsimielisyyteen. Se jatkaa sitä yhä.
– Venäjä etsii yhä Venäjän tietä, russkaja ideaa, puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) sanoi keskiviikkona eduskunnassa eurokonservatiivien puolueryhmittymän ACRE:n kokouksessa.
– Kylmän sodan jälkeen ajateltiin, että voiman käyttö oli jäänyt taakse valtioiden politiikassa. Sitten laajeni EU. Moniko uskoi, että pian myös Nato laajenisi entisen Neuvostoliiton sisälle asti, Niinistö kysyi.
Tämä ei jäänyt vaille vastausta. Ulkoministeri Andrei Kozyrev linjasi kauaskantoisesti Tukholmassa jo vuonna 1992, että Venäjä puolustaisi intressejään Neuvostoliiton alueen sisällä taloudellisesti ja sotilaallisesti. Hän kertoi, mitä tapahtuu jos kovan linjan johtajat voittaisivat Moskovassa.
Putin uhkasi jo länttä ohjuksilla
Kului kymmenen vuotta. Vladimir Putin uhkasi suunnata ohjuksensa länteen, jos USA ei vedä ohjuskilpeään pois. Silloin mietittiin, voisiko voimapolitiikka palata Itä-Eurooppaan.
– Venäjän retoriikasta huolimatta ei kuitenkaan uskottu Venäjän käyttävän voimaa ja puolustusbudjetit laskettiin alas. Venäjän asevoimia uudistetaan kuitenkin taloudellisesta kriisistä huolimatta, Niinistö totesi.
Kun Venäjä menetti vaikutusvaltansa Ukrainaan, se vastasi valloittamalla Krimin. Syttyi myös Itä-Ukrainan sota, joka johti EU:n pakotteisiin. Venäjä ajaa asemiaan myös Syyrian sisällissodassa.
Mantereen ainoa supervalta?
Venäjän valta perustuu ydinaseisiin, tasapainoiluun Yhdysvaltain kanssa ja Neuvostoliiton perintöön. Venäjä pyrkii olemaan ainoa supervalta maanosallaan. Venäjä alleviivaa asemaansa entisten neuvostotasavaltojen alueella, ja väittää olevansa alueellaan oikeutettu johtaja.
Sosialismista kumpuaa kolkko perinne: aate ei kieltänyt aseiden käyttöä.
– Vaikutus itänaapureihin näyttää kasvavan – sitä perustellaan historialla, kuten Krimiä. Voimapolitiikan keinoja voidaan käyttää yhä. Myös energiapolitiikka on erittäin tärkeää esimerkiksi Keski-Aasiassa. Venäjä ajattelee, että sen keinot ovat oikeutettuja, Niinistö totesi.
Venäjä on nostanut painetta myös Itämeren alueella jo ennen Ukrainan kriisiä mm. sotaharjoitusten avulla. Kaliningradiin sijoitettiin Iskander-ohjuksia. Nato-maat päättivät vastata paineeseen lisäämällä Baltian maiden hävittäjäpäivystystä ja USA sijoitti pataljoonan Itä-Eurooppaan, yhden komppanian kuhunkin Baltian maahan ja Puolaan.
Puolustusbudjetteja korotetaan jälleen
Myös puolustusbudjetteja korotetaan jälleen pitkästä aikaa ja myös asevelvollisuus on päätetty palauttaa Ruotsiin ja Liettuaan, Norjakin voi palata täysimittaiseen asevelvollisuuteen, Saksassa on aiheesta keskusteltu. Puolassa ja Latviassa päätettiin, ettei asevelvollisuuteen palata, mutta siitä on keskusteltu.
Kansallisuusmielisyys on noussut myös Itä-Euroopassa, jossa nousi myös arabikevään idea.
Voimapolitiikka on palannut
– Nyt näyttää valitettavasti, että perinteinen voimapolitiikka on palannut. Voimalla uhkaaminen on taas normi, Niinistö pahoittelee. Suomen on tärkeää varmistaa oma puolustuksensa kaikilla alueillaan.
Mitä Suomen pitää tehdä tässä tilanteessa?
– On selvää, että kansojen yhteistyö on olennaista. Älä provosoidu, kun provosoidaan. Ja jatka keskustelua joka tilanteessa, Niinistö linjaa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Jussi Niinistö: EU ei ole puolustusyhteisö, mutta se on kuitenkin turvallisuusyhteisö
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää