

Heikki Saukkomaa
Jussi Niinistö: Voimapolitiikka on palannut – Venäjä etsii yhä ”Venäjän ideaa”
Voimapolitiikka on palannut takaisin itäiseen Eurooppaan. Se näkyy Ukrainan aroilla rintamasotana. Venäjä on hakenut omaa tietään idän ja lännen välissä vuosisatojen ajan, vaihdellut suuntaansa slaavien yhteydestä länsimielisyyteen. Se jatkaa sitä yhä.
– Venäjä etsii yhä Venäjän tietä, russkaja ideaa, puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) sanoi keskiviikkona eduskunnassa eurokonservatiivien puolueryhmittymän ACRE:n kokouksessa.
– Kylmän sodan jälkeen ajateltiin, että voiman käyttö oli jäänyt taakse valtioiden politiikassa. Sitten laajeni EU. Moniko uskoi, että pian myös Nato laajenisi entisen Neuvostoliiton sisälle asti, Niinistö kysyi.
Tämä ei jäänyt vaille vastausta. Ulkoministeri Andrei Kozyrev linjasi kauaskantoisesti Tukholmassa jo vuonna 1992, että Venäjä puolustaisi intressejään Neuvostoliiton alueen sisällä taloudellisesti ja sotilaallisesti. Hän kertoi, mitä tapahtuu jos kovan linjan johtajat voittaisivat Moskovassa.
Putin uhkasi jo länttä ohjuksilla
Kului kymmenen vuotta. Vladimir Putin uhkasi suunnata ohjuksensa länteen, jos USA ei vedä ohjuskilpeään pois. Silloin mietittiin, voisiko voimapolitiikka palata Itä-Eurooppaan.
– Venäjän retoriikasta huolimatta ei kuitenkaan uskottu Venäjän käyttävän voimaa ja puolustusbudjetit laskettiin alas. Venäjän asevoimia uudistetaan kuitenkin taloudellisesta kriisistä huolimatta, Niinistö totesi.
Kun Venäjä menetti vaikutusvaltansa Ukrainaan, se vastasi valloittamalla Krimin. Syttyi myös Itä-Ukrainan sota, joka johti EU:n pakotteisiin. Venäjä ajaa asemiaan myös Syyrian sisällissodassa.
Mantereen ainoa supervalta?
Venäjän valta perustuu ydinaseisiin, tasapainoiluun Yhdysvaltain kanssa ja Neuvostoliiton perintöön. Venäjä pyrkii olemaan ainoa supervalta maanosallaan. Venäjä alleviivaa asemaansa entisten neuvostotasavaltojen alueella, ja väittää olevansa alueellaan oikeutettu johtaja.
Sosialismista kumpuaa kolkko perinne: aate ei kieltänyt aseiden käyttöä.
– Vaikutus itänaapureihin näyttää kasvavan – sitä perustellaan historialla, kuten Krimiä. Voimapolitiikan keinoja voidaan käyttää yhä. Myös energiapolitiikka on erittäin tärkeää esimerkiksi Keski-Aasiassa. Venäjä ajattelee, että sen keinot ovat oikeutettuja, Niinistö totesi.
Venäjä on nostanut painetta myös Itämeren alueella jo ennen Ukrainan kriisiä mm. sotaharjoitusten avulla. Kaliningradiin sijoitettiin Iskander-ohjuksia. Nato-maat päättivät vastata paineeseen lisäämällä Baltian maiden hävittäjäpäivystystä ja USA sijoitti pataljoonan Itä-Eurooppaan, yhden komppanian kuhunkin Baltian maahan ja Puolaan.
Puolustusbudjetteja korotetaan jälleen
Myös puolustusbudjetteja korotetaan jälleen pitkästä aikaa ja myös asevelvollisuus on päätetty palauttaa Ruotsiin ja Liettuaan, Norjakin voi palata täysimittaiseen asevelvollisuuteen, Saksassa on aiheesta keskusteltu. Puolassa ja Latviassa päätettiin, ettei asevelvollisuuteen palata, mutta siitä on keskusteltu.
Kansallisuusmielisyys on noussut myös Itä-Euroopassa, jossa nousi myös arabikevään idea.
Voimapolitiikka on palannut
– Nyt näyttää valitettavasti, että perinteinen voimapolitiikka on palannut. Voimalla uhkaaminen on taas normi, Niinistö pahoittelee. Suomen on tärkeää varmistaa oma puolustuksensa kaikilla alueillaan.
Mitä Suomen pitää tehdä tässä tilanteessa?
– On selvää, että kansojen yhteistyö on olennaista. Älä provosoidu, kun provosoidaan. Ja jatka keskustelua joka tilanteessa, Niinistö linjaa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Jussi Niinistö: EU ei ole puolustusyhteisö, mutta se on kuitenkin turvallisuusyhteisö
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää