

Heikki Saukkomaa
Jussi Niinistö: Voimapolitiikka on palannut – Venäjä etsii yhä ”Venäjän ideaa”
Voimapolitiikka on palannut takaisin itäiseen Eurooppaan. Se näkyy Ukrainan aroilla rintamasotana. Venäjä on hakenut omaa tietään idän ja lännen välissä vuosisatojen ajan, vaihdellut suuntaansa slaavien yhteydestä länsimielisyyteen. Se jatkaa sitä yhä.
– Venäjä etsii yhä Venäjän tietä, russkaja ideaa, puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) sanoi keskiviikkona eduskunnassa eurokonservatiivien puolueryhmittymän ACRE:n kokouksessa.
– Kylmän sodan jälkeen ajateltiin, että voiman käyttö oli jäänyt taakse valtioiden politiikassa. Sitten laajeni EU. Moniko uskoi, että pian myös Nato laajenisi entisen Neuvostoliiton sisälle asti, Niinistö kysyi.
Tämä ei jäänyt vaille vastausta. Ulkoministeri Andrei Kozyrev linjasi kauaskantoisesti Tukholmassa jo vuonna 1992, että Venäjä puolustaisi intressejään Neuvostoliiton alueen sisällä taloudellisesti ja sotilaallisesti. Hän kertoi, mitä tapahtuu jos kovan linjan johtajat voittaisivat Moskovassa.
Putin uhkasi jo länttä ohjuksilla
Kului kymmenen vuotta. Vladimir Putin uhkasi suunnata ohjuksensa länteen, jos USA ei vedä ohjuskilpeään pois. Silloin mietittiin, voisiko voimapolitiikka palata Itä-Eurooppaan.
– Venäjän retoriikasta huolimatta ei kuitenkaan uskottu Venäjän käyttävän voimaa ja puolustusbudjetit laskettiin alas. Venäjän asevoimia uudistetaan kuitenkin taloudellisesta kriisistä huolimatta, Niinistö totesi.
Kun Venäjä menetti vaikutusvaltansa Ukrainaan, se vastasi valloittamalla Krimin. Syttyi myös Itä-Ukrainan sota, joka johti EU:n pakotteisiin. Venäjä ajaa asemiaan myös Syyrian sisällissodassa.
Mantereen ainoa supervalta?
Venäjän valta perustuu ydinaseisiin, tasapainoiluun Yhdysvaltain kanssa ja Neuvostoliiton perintöön. Venäjä pyrkii olemaan ainoa supervalta maanosallaan. Venäjä alleviivaa asemaansa entisten neuvostotasavaltojen alueella, ja väittää olevansa alueellaan oikeutettu johtaja.
Sosialismista kumpuaa kolkko perinne: aate ei kieltänyt aseiden käyttöä.
– Vaikutus itänaapureihin näyttää kasvavan – sitä perustellaan historialla, kuten Krimiä. Voimapolitiikan keinoja voidaan käyttää yhä. Myös energiapolitiikka on erittäin tärkeää esimerkiksi Keski-Aasiassa. Venäjä ajattelee, että sen keinot ovat oikeutettuja, Niinistö totesi.
Venäjä on nostanut painetta myös Itämeren alueella jo ennen Ukrainan kriisiä mm. sotaharjoitusten avulla. Kaliningradiin sijoitettiin Iskander-ohjuksia. Nato-maat päättivät vastata paineeseen lisäämällä Baltian maiden hävittäjäpäivystystä ja USA sijoitti pataljoonan Itä-Eurooppaan, yhden komppanian kuhunkin Baltian maahan ja Puolaan.
Puolustusbudjetteja korotetaan jälleen
Myös puolustusbudjetteja korotetaan jälleen pitkästä aikaa ja myös asevelvollisuus on päätetty palauttaa Ruotsiin ja Liettuaan, Norjakin voi palata täysimittaiseen asevelvollisuuteen, Saksassa on aiheesta keskusteltu. Puolassa ja Latviassa päätettiin, ettei asevelvollisuuteen palata, mutta siitä on keskusteltu.
Kansallisuusmielisyys on noussut myös Itä-Euroopassa, jossa nousi myös arabikevään idea.
Voimapolitiikka on palannut
– Nyt näyttää valitettavasti, että perinteinen voimapolitiikka on palannut. Voimalla uhkaaminen on taas normi, Niinistö pahoittelee. Suomen on tärkeää varmistaa oma puolustuksensa kaikilla alueillaan.
Mitä Suomen pitää tehdä tässä tilanteessa?
– On selvää, että kansojen yhteistyö on olennaista. Älä provosoidu, kun provosoidaan. Ja jatka keskustelua joka tilanteessa, Niinistö linjaa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Jussi Niinistö: EU ei ole puolustusyhteisö, mutta se on kuitenkin turvallisuusyhteisö
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää