LEHTIKUVA
Jussi Niinistö: Puolustusbudjetti takaa puolustuksen tehtävät
Ensi vuoden budjetti takaa puolustusvoimien tehtävien onnistumisen. Näin vakuutti puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) tänään, kun eduskunnassa puhuttiin puolustusministeriön hallinnonalasta.
Puolustusvoimien hankintamäärärahoja korotettiin 50 miljoonaa euroa viime vaalikaudella istuneen Ilkka Kanervan (kok.) johtaman parlamentaarisen työryhmän linjausten mukaisesti. Myös reserviläisten kertausharjoitusten määrä on nostettu tänä vuonna tasolle, joka on pitkästä aikaa riittävä: 18 000 reserviläistä vuodessa.
– Puolustuksen tavoitteet saavutetaan tällä tasolla ja tämä taso pysyy, Niinistö vakuutti.
Niinistö vakuutti, että valtio haluaa turvata myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen mahdollisuudet, vaikka siitä leikataankin 400 000 euroa.
Suomi jatkaa osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan, vaikka sen rahoitusta leikataan 2 miljoonalla eurolla – 37 miljoonaan euroon.
Rahoitus kasvaa
Puolustusvoimien rahoitus kasvaa BKT:hen verrattuna tämän vuoden 1,29 prosentista 1,37 prosenttiin.
– Laadukas varusmieskoulutus edellyttää mm. 35 maastovuorokautta, 2,5 kouluttajaa joukkuetta kohti sekä reservin kertausharjoitukset 18 000 henkilöä vuodessa, 8 900 Hornetien lentotuntia vuodessa ja taistelualusten 1 400 vuorokautta vuodessa.
– Rahoitus on yhteensä 2,9 miljardia euroa, missä kasvua on 227 miljoonaa eli yhdeksän prosenttia, vaikka kasvusta kaksi kolmasosaa onkin siirtyviä eriä, Niinistö luetteli.
Omavaraisuudesta
huolehditaan
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kysyi, huolehtiiko hallitus laivaston hankintojen kotimaisuusasteesta. Niinistö vastasi, että neljän taistelualuksen kyvyt – kuten jäissäkulku ja miinoitus – antavat jo sinänsä mahdollisuudet perustella kotimaisen hankinnan.
Eero Heinäluoma (sd.) kehui Niinistöä siitä, että hallitus jatkaa edellisen hallituksen aloittamia linjauksia. Hän kysyi myös, aikooko Suomi jatkaa yhteistyötä esimerkiksi sukellusveneentorjunnassa.
Niinistö kertoi, että hallitus jatkaa yhteistyötä EU:n, pohjoismaisen Nordefcon ja Naton kanssa, mutta ennen kaikkea Ruotsin kanssa. Hän sanoi keskustelleensa asiasta Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin kanssa.
Heinäluomalle Niinistö vastasi, että sukellusveneasiasta ja satamien käytöstä on keskusteltu, samoin lentotukikohtien yhteisestä käytöstä.
– Eräs esimerkki oli ruotsalaisen Gripenin laskeutuminen maantietukikohtaan Rovaniemen lähelle, Niinistö kertoi.
Hän jakoi myös Stefan Wallinin (r.), Mikko Savolan (kesk.) ja Sofia Vikmanin (kok.) huoleen vapaaehtoisen maanpuolustuksen määrärahoista.
– Meillä on erikoinen perinne, jossa eduskunta on saanut lisättyä puuttuvan summan jouluna budjettiin. Toivon, että perinne jatkuu – pallo on eduskunnalla, Niinistö vetosi.
Artikkelia korjattu 6.10.2015 klo 16.07.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Oppositiolla puurot ja vellit sekaisin – Eerola korjasi: Turvapaikanhakijoita ei kotouteta
Mäntylä: SDP:llä ei mainintaakaan lapsista, vanhuksista tai omaishoitajista
Eerola: Maahanmuuton kustannuksista pikainen selvitys
Mäntylä: Hallitus harkitsi asumistuen ratkaisuja huolellisesti
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Ylen tulisi kohdentaa säästöt hallintoon ja tehostaa toimintaansa, ei lakkauttaa katsotuimpia ohjelmiaan: - Tulosvastuu Yle-veron maksajille lähentelee nollaa, ja se näkyy.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää