Suomi ei ole liittymässä Natoon. Sen torppaa kansan mielipide, hallitusohjelma ja tasavallan presidentti. EU:n puolustuksellisen ulottuvuudenkaan nimeen ei vannota, vaikka pääministeri toista visioi. Sen sijaan pohjoismaista puolustusyhteistyötä suomalaiset kannattavat. Siitä onkin hyötyä mm. yhteisten harjoitusten, koulutuksen ja hankintojen saralla, mutta puolustuksemme tulevaisuutta ei sen varaan voi rakentaa. Pohjoismaista on tositilanteessa sen verran apua kuin mitä talvisodassa oli, vaan tuskin sen enempää.
Suomi on ottolapsi pohjoismaisessa perheessä. Pohjoismaat eivät tule tekemään sitovia valtiosopimuksia yhteisestä puolustuksesta kanssamme. Enemmistö Pohjoismaista kuuluu Natoon. Yhteistyötä kuitenkin kannattaa tehdä win-win -pohjalta. Ruotsi on liittoutumattomana maana luontevin yhteistyökumppanimme. Koska Ruotsi ei halua sitoutua yhteiseen puolustukseen vaan ajattelee solidaarisuusjulistuksestaan huolimatta omaa etuaan kuten muutkin kansakunnat, pitää meidän jatkossakin luottaa itseemme ja kehittää itsenäistä puolustustamme, eikä murentaa sen uskottavuutta vastuuttomilla leikkauksilla.
Vaikka turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta voi saada toisenkinlaisen kuvan, ei pohjoismainen yhteistyö tai ylipäätään mikään kansainvälinen yhteistyö ratkaise Puolustusvoimien nykyisiä tai tulevia rahoitusongelmia eikä yhteistyö nykymuodossaan tarjoa meille minkäänlaisia turvatakuita. Tätä kylmää realismia puolustusvaliokunta painotti pääsiäisen alla antamassaan selontekolausunnossa.
Jussi Niinistö
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Jokaisella somalialaisella on kotimaa. Kaikki voivat palata takaisin. Se ei ole mikään ongelma, vakuutti Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud Berliinissä liittokanslerinvirastossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) moittii Portugalille syydettyjä kohtuuttomia etuja.
Liian monta kantaväestöltä kalskahtavaa etunimeä yhdessä luokassa sai aikaan kalabaliikin ruotsalaiskoulussa. Vieraskieliset vanhemmat syyttivät koulua etnisestä diskriminoinnista ja valittivat viranomaisille. Härkäsestä tuli kuitenkin taas kerran kärpänen ja segregaatiokehitys Ruotsin kouluissa jatkuu.
Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra otti lauantaisessa puoluevaltuustopuheessaan esille myös naisten oikeudet.
Sveitsin hallitus tiedotti, että kasvojen peittäminen julkisissa tiloissa on kielletty 1.1.2025 alkaen. Laki tunnetaan nimellä “burkakielto”. Se hyväksyttiin kansanäänestyksellä vuonna 2021. Lainvalmistelun käynnisti sama poliittinen ryhmä, joka sai kansanäänestyksellä läpi uusien minareettien rakennuskiellon vuonna 2009.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra avasi perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen lauantaiaamuna Helsingissä. Puheessaan Purra keskittyi ennen muuta talouteen, maahanmuuttoon ja arvoihin politiikan takana.
Tavalla tai toisella jalkansa hyvinvointivaltion oven väliin saanut ei kernaasti palaa kotiseutunsa kurjuuteen. Tavallinen syy maassa piileskelyyn on turvapaikkahakemuksen hylkääminen. Ruotsissa laittomia maassa oleskelijoita on sadoin tuhansin ja nyt heidät halutaan päivänvaloon ynnä ulos maasta. Punavihreä oppositio ja vihreät vastustavat.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kritisoi jälleen Koneen Säätiön erikoisia rahoituspäätöksiä. Koneen Säätiön sponsoroiman Elokapinan töhrimät eduskunnan pylväät saatiin vasta puhdistettua, kun heti perään saatiin kuulla uutisia toisesta säätiön sponsoroimasta "taideprojektista", jossa itseään mediataiteilijaksi tituleeraava opettaja näytti Aalto-yliopiston opiskelijoille omaa pornofilmiään. Koneen Säätiö sponsoroi projektia 76 000 euron suuruisella apurahalla.
Eduskunnassa käytiin eilen lähetekeskustelu kansalaisaloitteesta, jolla halutaan säilyttää isä ja äiti -termit lainsäädännössä. Aloitteessa ehdotetaan, että valtioneuvosto ryhtyisi palauttamaan nämä sanat niihin lakeihin, joista ne on poistettu, sekä turvaamaan niiden säilymisen muussa lainsäädännössä, sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sosiaaliturvassa.
Quillette-lehden perustaja Claire Lehmann tarkastelee Trumpin voittoa päivänpoliittisten kysymysten sijaan kulttuuri-ilmiönä – erityisesti nuorten miesten parissa orastavan asenneilmapiirin kautta. Vaikka kuluneen vuoden aikana eri medioissa on käsitelty nuorten miesten oikeistolaistumista, taustalla on muutakin kuin poliittisten kantojen jyrkentymistä.
