Jussi Niinistö: Pakkoruotsi ei ole perustuslaissa
Kansalaisaloitteen pakkoruotsin poistamiseksi on allekirjoittanut yli 60 000 kansalaista. Aloitteessa vaaditaan, että minkään kouluasteen tutkinnossa ei tule vaatia toisen kotimaisen kielen osaamista. Vaalikonevastausten perusteella ajatusta kannattaa eduskunnan enemmistö, itseni mukaan lukien. Myös enemmistö Suomen kansasta on useissa mielipidemittauksissa osoittanut tukensa kielivapaudelle.
“Ruotsin määrääminen kaikille pakolliseksi oppiaineeksi vuonna 1968 sovitussa peruskoulu-uudistuksessa oli puhtaasti poliittinen ratkaisu, voiko sanoa perinteinen lehmänkauppa, vailla pedagogista harkintaa.”
On syytä muistaa, että pakkoruotsi ei ole ikimuistoinen. Ruotsin määrääminen kaikille pakolliseksi oppiaineeksi vuonna 1968 sovitussa peruskoulu-uudistuksessa oli puhtaasti poliittinen ratkaisu, voiko sanoa perinteinen lehmänkauppa, vailla pedagogista harkintaa.
On myös syytä painottaa – tämä etenkin edustaja Mäkelälle tiedoksi – että pakkoruotsin poistaminen ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Ei pidä hämärtää tosiasioita, edustaja Mäkelä. Ruotsin opetuksesta säädetään perusopetuslaissa, ei perustuslaissa. Perustuslaki takaa ruotsinkielisille oikeuden asioida viranomaisten kanssa omalla kielellään, mutta se ei edellytä jokaisen suomenkielisen ruotsin opiskelua. Pakkoruotsista ei säädetä perustuslaissa, eikä pakkoruotsilla turvata palveluita. Yli neljä vuosikymmentä pakkoruotsikokeilua on siitä todisteena.
Kilpailukykyämme ajatellen Suomessa osataan liian vähän suuria maailmankieliä kuten ranskaa, espanjaa, saksaa, venäjää tai vaikkapa kiinaa. Tämä johtuu siitä, että pakkoruotsin vuoksi hallitsevaksi kieliyhdistelmäksi on muodostunut englanti ja ruotsi. Mikäli Suomessa haluaa opiskella kahta itse valitsemaansa vierasta kieltä eikä toinen niistä satu olemaan ruotsi, joutuu opiskelemaan kolmea kieltä. Käytännössä pakkoruotsi siis estää monia opiskelemasta jotain toista kenties tarpeellisemmaksi koettua kieltä. Monipuolisten kieliopintojen merkitystä ja pakkoruotsista luopumista on korostanut muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Sen näkemyksen mukaan vapaa kielivalinta ei heikentäisi ruotsin kielen osaamista, sillä se lisäisi EK:n arvion mukaan ruotsin opiskelua pitkänä A-kielenä. Näin saataisiin sekä monipuolisempia kielivalintoja että parempaa toisen kotimaisen kielen osaamista.
Tarvitsemme järkevää, emme tunteisiin perustuvaa kielipolitiikkaa. On kiihkottomasti arvioitava, minkälaista kielitaitoa suomalaiset todella tarvitsevat. Nykyinen rajoittava malli ei huomioi yhteiskunnan ja talouselämän tarpeita. Suomi kärsii riittämättömästä kielitaidosta. Asiaan on puututtava lisäämällä kielivalinnaisuutta pakkoruotsista luopumalla.
Lopuksi haluan kiittää tämän kansalaisaloitteen laatijoita heidän kielivapauden puolesta tekemästään työstä. Toivon, että tämä kansalaisaloite jatkokäsitellään asiallisesti ja että äänestyksen koittaessa jokainen edustaja saa äänestää omantuntonsa mukaan.
Kirjoitus on julkaistu Jussi Niinistön blogissa >
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eerola: Kilpailukyky kiihtyy kielitaidolla
Pakkoruotsi syrjii ja syrjäyttää
Tutkimus sen todisti – leijonanosa karsastaa pakkoruotsia
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Rydman: Helsingin väestökehitys on haitallista – ”Lähiöissä tikittää aikapommi”
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Yöllä nousevat piiloistaan Butšan noidat – naiset putsaavat Ukrainan taivasta vihollisen drooneista
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.