Jussi Niinistö: Informaatio- ja kybersodankäynti ovat tämän hetken todellisuutta

Perjantaina 17.7. SuomiAreenalla käytiin keskustelua Suomen mahdollisista uhkakuvista. Aiheesta olivat alustamassa puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) ja puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg.

Keskusteluun osallistuivat myös vanhempi tutkija Katri Pynnöniemi Ulkopoliittisesta instituutista, kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) ja STT-lehtikuvan uutispäätoimittaja Minna Holopainen. Tilaisuuden juontajana toimi Helsingin Sanomien päätoimittaja Päivi Anttikoski.

Turvallisuuspoliittinen ympäristömme on viimeisten parin vuoden aikana voimakkaasti muuttunut. Kylmän sodan päättyminen ei johtanutkaan ikuiseen rauhaan, kuten on muun muassa Ukrainan ja Lähi-idän kriisejä seuratessa moni joutunut toteamaan. Myös omalla Itämeren alueellamme on sotilaallinen aktiviteetti voimistunut.

– Mitään välitöntä sotilaallista uhkaa Suomelle ei ole syntynyt, ja puolustuskykymme on edelleen suhteellisen hyvällä tolalla, vaikkakin puolustusvoimien kokoonpano on tällä hetkellä sillä minimitasolla, mitä uskottavan puolustuksen ylläpito vaatii. Hallitus on sitoutunut nostamaan puolustusvoimien määrärahoja muun muassa materiaalihankintojen osalta, Niinistö kertoo.

Satsauksia tarvitaan lisää

Viime aikoina päähuomio on kiinnittynyt puolustusvoimien materiaalisiin puutteisiin, joiden paikkaaminen ei vielä yksin riitä. Maamme pitäminen puolustettuna vaatii muitakin panostuksia. On otettava oppia Ukrainan tapahtumista ja mietittävä tarkkaan, miten valmiuttamme voidaan erityisesti maavoimien osalta parantaa.

– Myös tiedustelulainsäädäntöä on tarpeen kehittää, sillä informaatio- ja kybersodankäynti ovat tämän hetken todellisuutta. Tällä hetkellä puolustusvalmiutemme on kuitenkin suhteellisen hyvä ja olemme pitäneet kiinni yleisestä asevelvollisuudesta toisin kuin moni muu maa, joissa nyt on jouduttu ottamaan takapakkia puolustuspoliittisten päätösten osalta, sanoo Niinistö.

Reserviläiskirje oli informaatiosotaa parhaimmillaan

Hiljattain paljon julkisuutta saanut reserviläiskirjeen massapostitus ei sinänsä liittynyt mitenkään Ukrainan tilanteeseen, sillä asia oli suunniteltu jo vuosia sitten. Oli siis kyse vain onnekkaasta sattumasta, että kirjeen lähettäminen osui tähän ajankohtaan, jolloin se sai runsaasti huomiota myös ulkomailla ja lähetti selkeän viestin Suomen vahvasta reservistä. Tämä oli suomalaista informaatiosotaa parhaimmillaan.

Onko Venäjä sitten Suomelle turvallisuusuhka?

– Itse en ole nähnyt Venäjällä sellaista tahtoa, että he haluaisivat meitä sotilaallisesti uhata, mutta osana laajempaa konfliktia saattaisimme kyllä joutua sodan osapuoleksi. Meidän tehtävämme on tehdä sellaisia päätöksiä ja pitää puolustusvoimamme niin hyvällä tasolla, ettei sellaiseen tilanteeseen jouduttaisi, uskoo Niinistö.

Kriisinhallinta on monimutkainen kysymys

Talouden ankarien reunaehtojen johdosta joudutaan kansainvälisen kriisinhallinnan määrärahoista tällä vaalikaudella maltillisesti leikkaamaan. Kansainvälistä kriisinhallintaa tullaan kuitenkin jatkamaan pyrkien valikoimaan operaatiot siten, että niillä olisi mahdollisimman paljon vaikuttavuutta myös Suomen kansalliseen puolustuskykyyn.

– Kriisinhallinta ei ole ollenkaan mustavalkoinen kysymys, sillä toisaalta se ottaa jotain pois suomalaisesta puolustuksesta, mutta myös antaa jotain tilalle. Esimerkiksi kallis Afganistanin operaatio tuotti konkreettista hyötyä kasvaneen osaamisen kautta, mutta toisaalta kertausharjoituksia tarvittaisiin Suomessakin, Niinistö pohtii.

Viime vaalikaudella saavutettiin ilahduttava yksimielisyys siitä, että puolustusvoimien materiaalihankintoihin satsataan riittävästi, jotta puolustusmateriaali saatetaan tyydyttävälle tasolle. Toimintamenosäästöt on suoritettu jo, esimerkiksi kaksituhatta puolustusvoimien virkaa jouduttiin lakkauttamaan, joten enää ei pitäisi joutua höyläämään mistään pois.

Miinoja ei korvaa mikään järjestelmä

Ottawan sopimus oli sellainen kysymys, josta perussuomalaiset olivat eri mieltä hallituskumppaneidensa kanssa. Jalkaväkimiina on hyvin tehokas ja käyttökelpoinen ase, mutta tämä hallitus on sitoutunut siihen, ettei miinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta irtauduta.

– Sen verran saimme läpi, että miinojen suorituskyvystä tehdään perusteellinen selvitys. Millään korvaavalla järjestelmällä ei kokonaan voida paikata jalkaväkimiinojen käyttökelpoisuutta, Niinistö toteaa.

Myös liittoutumiskysymys on viime aikoina herättänyt paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Nato on yleensä keskusteluissa eniten huomiota saanut optio, mutta muitakin liittoutumisvaihtoehtoja toki on, esimerkiksi syvempi pohjoismainen yhteistyö tai EU:n yhteinen puolustus.

– Pidän talvisotatyyppistä skenaariota, jossa Suomi joutuisi sotimaan yksin Venäjää vastaan, hyvin epätodennäköisenä. Osana laajempaa konfliktia käytävään sotaan meidän puolustuskykymme riittää hyvin. Historiantutkijana uskon, että apua saa silloin, kun siitä avun antajalle on jotain hyötyä, mutta ei toki mitään vaihtoehtoa pidä sulkea pois, ei sitä Natoakaan, Niinistö arvelee.