Jussi Halla-ahon avauspuhe puoluekokouksessa

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho puhui lauantai-aamupäivällä Tampereelle kokoontuneelle puoluekokousväelle. Suomen Uutiset julkaisee avauspuheen kokonaisuudessaan.

“Hyvät perussuomalaiset, median edustajat, kutsuvieraat ja muut läsnäolijat! Omasta puolestani haluan toivottaa teidät tervetulleeksi perussuomalaisten 13. puoluekokoukseen.

Aivan aluksi haluan kiittää pormestari Lylyä siitä, että hän Tampereen edustajana kunnioittaa tätä tilaisuutta läsnäolollaan. Tampere on minulle erityinen paikka, koska olen syntynyt ja viettänyt nuoruuteni täällä. Kun olin aivan pieni, juuri tässä kohdassa oli Härmälän lentokenttä, jossa muistan käyneeni katsomassa lentokoneita. Kokouspaikka, Tampereen messu- ja urheilukeskus, jossa nyt olemme, avattiin vuonna 1985. Kävin täällä itse asiassa heti samana vuonna koululuokkani kanssa Festa-nuorisomessuilla. Nyt olenkin täällä jo toista kertaa.

Kouluaikanani patriotismi ja jopa nurkkapatriotismi olivat kunniassa. Kouluruokailussa tarjottiin säännöllisesti Tapolan mustaa makkaraa, jonka hienoutta eivät tosin kaikki osanneet siinä iässä arvostaa. Koulussa myös hoilattiin Tampere-laulua, jonka osaan vieläkin ja jonka yksi rivi kuului näin: ”Tehtaanpiiput kertoo, että täällä työ kasvattelee kansaa suomalaista.” Tässä tiivistyi tamperelaisuuden eetos 70-80-lukujen taitteessa. Ajat ja maisemat ovat sittemmin muuttuneet. Tehtaanpiippuja on vähemmän kuin ennen, ja muuta kuin suomalaista kansaa enemmän kuin ennen. Ottamatta sen erityisemmin kantaa juuri Tampereen kehitykseen voidaan todeta, että näiden kysymysten ympärillä pyörittiin eduskuntavaaleja edeltäneet kuukaudet. Ne ovat myös kysymyksiä, jotka erottavat perussuomalaiset kaikista muista puolueista. Suomalainen työ ja yrittäminen yhtäältä, ja toisaalta Suomen rooli suomalaisten kotina, turvapaikkana ja edunvalvojana.

Tapasimme edellisen kerran suurella joukolla viime vuoden syyskuussa puolueneuvoston kokouksessa Lahdessa. Silloin saatoimme todeta, että puolue oli selviytynyt Jyväskylän tapahtumista, jotka nyt tuntuvat jo kaukaiselta historialta. Yhteishenki oli kova, ja niin ehdokkaat kuin piirien ja paikallisyhdistysten toimijat lähtivät Lahdesta tekemään eduskunta- ja eurovaalikampanjaa. Tavoitteet olivat kovia, mutta vain harva olisi uskaltanut tuolloin ennakoida sellaista tilannetta, jossa olimme vaalien jälkeen ja jossa olemme nyt. Syyskuussa 2018 Ylen gallup antoi meille 9,4% kannatuksen. Seitsemän kuukautta myöhemmin se oli 17,5%. Jäimme kaksi prosentin kymmenystä suurimman puolueen asemasta. Kansanedustajien määrässä laskettuna sivusimme historiamme parasta tulosta. Mutta ennen kaikkea: ylitimme kaikkien odotukset, myös omamme.

Toukokuun kannatusmittauksessa nousimme suurimmaksi puolueeksi ja kesäkuussa tämä trendi jatkui.

Kannatuskyselyihin ja vaalituloksiin on syytä suhtautua tyyneydellä, olivat ne millaisia hyvänsä. Huonot lukemat aiheuttavat helposti paniikkia ja hyvät lukemat ylpeyttä ja itsetyytyväisyyttä. Sekä panikointi että väärä hyvänolon tunne johtavat virheisiin. Galluplukujen ja vaalitulosten syitä ja seurauksia on kuitenkin aina syytä pohtia.

Viimeisen puolen vuoden aikana tapahtui asioita, jotka varmasti heijastuivat perussuomalaisten kannatukseen. Syksyllä julkaistu IPCC:n ilmastoraportti sai kaikki muut puolueet lähtemään suoranaiselle ilmastolaukalle. Me emme tehneet samaa virhettä kuin eräät muut kansallismieliset puolueet Euroopassa väistelemällä ilmastoteemaa. Ihmiset ovat huolissaan ilmastosta ja päästöistä, ja tämä on syytä hyväksyä poliittisena realiteettina, oltiin ilmastonmuutoksen syistä ja ihmisen vaikutuksista mitä mieltä hyvänsä. Me tarjosimme oman, selkeän ja realistisen vaihtoehdon muiden puolueiden lietsomalle itseruoskinnalle ja hysterialle. Korostimme sitä, että kotimaisen teollisuuden ja työn puolustaminen nimenomaan on ilmastoteko. Että muuttoliikkeen torjunta etelästä pohjoiseen nimenomaan on ilmastoteko.

Talvella nousivat julkisuuteen pakolaistaustaisten miesten tekemät, lapsiin ja nuoriin kohdistuneet seksuaalirikokset Oulussa ja muualla maassa. Mitään uutta näissä tapauksissa ei sinänsä ollut, mutta niitä kasautui niin paljon yhdelle paikkakunnalle, että niitä ei voitu tavalliseen tapaan lakaista maton alle. Tapaukset palauttivat mieliin myös keskustan ja kokoomuksen sinisilmäiset puheet ja vastuuttoman toiminnan vuoden 2015 vyöryn aikoihin. Silloin ministerit Sipilä ja Orpo olivat sitä mieltä, että ketään ei voida käännyttää rajalta, ketään ei voida palauttaa, ja tulijoiden motiivien epäileminen on rasismia. Ääni muuttui kellossa Oulun tapahtumien jälkeen, mutta uskottavuus puuttui. Ihmiset eivät ole niin tyhmiä ja huonomuistisia kuin jotkut toivovat.

Nämä yksittäiset teemat ja ilmiöt eivät kuitenkaan riitä selittämään sitä, että perussuomalaisten kannatus kaksinkertaistui puolessa vuodessa. Tärkein selittäjä on minun käsitykseni mukaan se, että me yksinkertaisesti pääsimme ääneen paljon enemmän kuin ennen, sekä vaalikeskusteluissa että turuilla ja toreilla. Perussuomalaiselle politiikalle on kysyntää paljon enemmän kuin 10 tai edes 20 prosenttia. Kyselytutkimusten mukaan enemmistö suomalaisista haluaa esimerkiksi sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, jota ainoastaan perussuomalaiset päätöksenteossa ajaa. Miksi tämä ei kanavoidu suoraan puolueen kannatukseksi, johtuu ennen kaikkea mielikuvista. Me täällä tiedämme, millaisia ihmisiä me olemme ja millaisia asioita me ajamme. Mutta tuolla ulkona, perussuomalaisen kuplan ulkopuolella jos niin sopii sanoa, on valtava määrä kansalaisia, jotka eivät aktiivisesti seuraa politiikkaa ja poliitikkoja. Heidän käsityksensä niin perussuomalaisista kuin muistakin puolueista perustuu pitkälti siihen, mitä valtamedia heille kertoo. Ja mehän tiedämme, mitä valtamedia meistä kertoo.

Monien ihmisten mielikuva meistä on propagandan seurauksena niin vääristynyt, että suora kontakti vaalikampanjan aikana ei yksinkertaisesti voinut muuttaa sitä mielikuvaa mihinkään muuhun kuin parempaan suuntaan. Siksi vaalikampanjoinnilla ja vaalitilaisuuksilla on meille niin suuri merkitys.

Suomi ei ole poliittisten helppoheikkien luvattu maa. Suomalaiset arvostavat päätöksentekijöissä uskottavuutta. Uskottavuus syntyy siitä, että olemme johdonmukaisia ja että meillä on toteuttamiskelpoisia ratkaisuja ihmisiä koskettaviin ongelmiin. Me emme lupaile kaikille kaikkea kannatuksen toivossa. Me tarjoamme poliittisen vaikutuskanavan ihmisille, joilla on samanlainen ajattelutapa ja arvomaailma kuin meillä.

Meillä oli kevään vaaleissa paremmat ehdokkaat ja paremmat ohjelmat kuin koskaan ennen. Kiitän tässä yhteydessä vielä kerran kaikkia ehdokkaita, puoluetoimiston väkeä ja piirien ja paikallisyhdistysten ihmisiä. Vaalitulos ei tullut itsestään, vaan se tehtiin hirmuisella työllä, monessa paikassa, monen ihmisen voimin.

Perinteiset jakolinjat oikeiston ja vasemmiston välillä ovat viime vuosina muuttuneet vähemmän tärkeiksi sekä Suomessa että muualla länsimaissa. Niiden rinnalle ja tilalle on tullut uusia jakolinjoja, joista tärkein on jako kansallismielisten ja globalistien välillä. Aikamme suuri kysymys on, onko valtion tehtävä puolustaa omiaan, vai onko sen tehtävä toimia koko maailman sosiaalitoimistona. Nykyisistä puolueista vain perussuomalaiset ja vihreät ovat sopeutuneet ja asettuneet selkeästi tälle akselille. Kaikki muut puolueet ovat sisäisesti jakautuneita ja yrittävät kumartaa samanaikaisesti kaikkiin suuntiin. Siksi ne myös pyllistävät kaikkiin suuntiin, vuotavat kummastakin laidasta ja menettävät kannatustaan sekä perussuomalaisille että vihreille.

Kun tutkitaan kannattajarakennetta, havaitaan, että me olemme ylivoimaisesti suurin puolue duunareiden keskuudessa. Samaan aikaan me olemme erittäin suuri puolue yrittäjien keskuudessa. Meillä on enemmän yrittäjätaustaisia kansanedustajia kuin millään muulla puolueella. Tämä kuvastaa erinomaisesti äskenmainittua muutosta jakolinjoissa.

Jotkut ovat kysyneet, mitä hyötyä perussuomalaisille on hyvästä vaalituloksesta, jos emme pääse hallitukseen. Demokratiassa suunnanmuutokset harvoin tapahtuvat kertarysäyksellä. Me olemme se ääni, joka muistuttaa joka päivä ihmisiä siitä, että monikultturismia, maahanmuuttoa ja EU-liittovaltiota ylistävälle hyminälle on olemassa vaihtoehto. Pelkästään se, että olemme olemassa emmekä suostu katoamaan poliittiselta kartalta, pakottaa valtavirtapuolueet ajan kanssa korjaamaan omia linjauksiaan. Näin on tapahtunut muuallakin maailmassa, ja näin tulee tapahtumaan myös Suomessa. Miten nopeasti tämä tapahtuu, riippuu siitä, miten hyvin me menestymme, eli siitä, miten paljon muut puolueet kärsivät äänestäjäkatoa meidän suuntaamme. Meidän on siis tehtävä kaikkemme sen eteen, että puolueemme menestyisi mahdollisimman hyvin. Meidän on tehtävä kansalaisille mahdollisimman helpoksi äänestää perussuomalaisia ja samaan aikaan tarjottava niin selkeää vaihtoehtoa, että kansalaisilla on syy äänestää perussuomalaisia.

Vuonna 2015 sanoin Turun puoluekokouksessa, että meitä äänestetään, koska olemme vaihtoehto, ja meitä äänestetään vain niin kauan kuin olemme vaihtoehto. Tänä päivänä meidän vaihtoehtomme on kirjattu ohjelmiimme, ja se eroaa radikaalisti muista puolueista. On olemassa kysymys, johon vastaus on perussuomalaiset. On olemassa syy äänestää perussuomalaisia. Meidän tuleekin entistä enemmän keskittyä avaamaan kansalaisille sitä, että meidän vaihtoehtomme ei perustu synkkään mielenlaatuun, ilkeyteen tai julmuuteen vaan realismiin, reiluuteen ja terveeseen järkeään.

Tätä työtä voi tehdä jokainen meistä. Suurin vastuu siitä tietysti kuuluu niille, jotka näkyvät eniten. Puoluekokous valitsee puheenjohtajiston ja puoluesihteerin, joiden johdolla lähdemme tekemään perussuomalaista oppositiopolitiikkaa ja valmistautumaan kahden vuoden kuluttua pidettäviin kunnallisvaaleihin. Samoin valitaan puoluevaltuusto, joka taas valitsee puoluehallituksen muut jäsenet.

Kiitän väistyvää puoluesihteeriämme Riikka Slunga-Poutsaloa sekä luopuvaa ensimmäistä varapuheenjohtajaamme Laura Huhtasaarta heidän suuresta työstään puolueen eteen ja toivotan kummallekin onnea ja menestystä uusiin haasteisiin. Riikkaa ja Lauraa uskallan tässä vaiheessa kiittää nimeltä, koska he eivät ole ehdolla mihinkään tehtäviin. Kaikkia muita kiitän yhteisesti ja toivotan hyvää puoluekokousta, viisaita valintoja ja hyvää kesää!”

Puoluekokouksen avauspuhe, Jussi Halla-aho. Youtube, 15 min 30 sek.