Jussi Halla-aho presidentinvaalien kampanjakiertueella 8.10.2023 Kotkassa, / Matti Matikainen
Jussi Halla-aho: Presidentinvaalien vaihtoehdoista
KOLUMNI | Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho kirjoittaa Perussuomalainen-lehden kolumnissaan tulevien vaalien vaihtoehdoista.
Alexander Stubb sanoi jossakin vaalipaneelissa, että kävi presidentinvaaleissa kuinka tahansa, Suomelle käy hyvin. En täysin jaa hänen optimismiaan, mutta ymmärrän sen takana olevan ajatuksen. Vaaliasetelma on harvinaisen tasainen, koska tarjolla on harvinaisen paljon uskottavia ehdokkaita, jotka kilpailevat samoista äänestäjistä ja jotka ovat suurista ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksistä suunnilleen samoilla linjoilla. Gallupien perusteella moni perussuomalainenkin äänestäjä puntaroi vielä ”oman” ehdokkaan – eli allekirjoittaneen – ja jonkun muun välillä.
Stubbilla, Pekka Haavistolla, Olli Rehnillä ja allekirjoittaneella on kokemusta sekä kansainvälisistä tehtävistä että kotimaan politiikasta. Mika Aaltola tunnistaa poliittisen kokemuksen puutteen uskottavuushaitaksi ja pyrkii, koko lailla populistisesti, kääntämään sen äänestäjän silmissä vahvuudeksi: koska hän tulee politiikan ulkopuolelta, hän on ryvettymätön ja korruptoitumaton ja osaa ajatella laatikon ulkopuolelta. Ehdokasta etsivän kansalaisen on syytä olla varuillaan tällaisen argumentin äärellä. On tietysti totta, että jos ei ole koskaan pannut itseään likoon ei ole voinut korruptoituakaan, mutta eivät kaikki poliitikot ole korruptoituneita. Politiikka on täynnä kiusauksia, mutta niitä vastaan taisteleminen on osa poliitikon työtä.
Presidentti ei toimi umpiossa eikä tee päätöksiä yksin vaan yhteistoiminnassa eduskunnan luottamusta nauttivan hallituksen kanssa. On hyödyllistä ja jopa välttämätöntä tuntea suomalainen päätöksentekoprosessi ja kaikki sen turhauttavatkin ominaisuudet, jos aikoo saada presidenttinä jotakin aikaiseksi eikä ainoastaan pitää monologeja Mäntyniemen norsunluutornista.
Kukaan ei pysty ennustamaan, millaisia yllätyksiä tulevat vuodet tuovat tullessaan. Siksi oleellista ei ole ainoastaan tietää, mitä mieltä ehdokkaat ovat nyt käsillä olevista asioista, vaan myös tuntea heidän perusarvonsa ja ajattelutapansa, koska näiden pohjalta he muodostavat kantansa tuleviinkin asioihin. Haavisto ja Stubb ovat kumpikin hyvin liberaaleja ja ”kansainvälisesti” orientoituneita. Vaikka Haavisto vakuuttaa, ettei hänessä ole mitään punaista, vihervasemmistolaiset tavoitteet ovat lähellä hänen sydäntään. Ulkoministerinä hän ajoi lakia ja toimivaltuuksiaan venyttämällä löysää viisumipolitiikkaa venäläisten suuntaan ja haetutti Isis-naisia a-Holin leiriltä leiriltä Suomeen. Stubbilla taas on voimakasta taipumusta impulsiivisuuteen, naivismiin ja nopeaan poukkoiluun aina sen mukaan, mikä tuntuu trendikkäältä ja kivalta. Esimerkkeinä voidaan mainita Ottawan miinasopimuksen kannattaminen, puheet viisumivapaudesta Venäjän kanssa ja silmien sulkeminen Nord Stream 2:n poliittisilta ulottuvuuksilta. Vuoden 2015 siirtolaisvyöryn aikana hän tyrmäsi puheet siitä, että tulijat olisivat ilmaisen rahan perässä. Todisteena hän esitti sen, että oli itse käynyt vastaanottokeskuksessa kysymässä asiaa irakilaisilta ja saanut kielteisen vastauksen.
Vaalien alla ehdokkaat puhuvat sitä, mitä olettavat äänestäjien haluavan kuulla. Nyt, kun Venäjä-riskit ovat realisoituneet ja maahanmuutto-ongelma räjähtänyt käsiin esimerkiksi jengirikollisuuden muodossa, puheet ovat kaikilla koventuneet. Kannattaa kuitenkin tarkastella ehdokkaiden sanomisia hiukan pidemmällä aikajänteellä. Tämä nimittäin antaa osviittaa siitä, miten he toimivat, kun seuraavat kriisit puskevat päälle. Esimerkiksi uusi siirtolaispommi muhii parhaillaan Välimerellä ja sen eteläpuolella.
JUSSI HALLA-AHO
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen-lehden numerossa 11/2023.
Lue myös
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Halla-aho kirjoittaa isänpäivänä vanhempien roolista ja irti päästämisen vaikeudesta
Halla-aho kommentoi rajatilannetta presidenttitentissä: “Venäjä on selkeästi vihamielinen toimija ja sillä varmasti on halu tehdä erilaista kiusaa ja aiheuttaa hämminkiä”
Kaksi presidenttiehdokasta teki Suomea rankasti tylyttävät “tuppuraiset”, some ihmeissään: “Kumpi ampui omaan jalkaansa tyylikkäämmin?”
Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: ”Auttamisesta on tullut oman moraalisen ylemmyyden korostamista”
Jussi Halla-aho avasi presidentinvaalikampanjansa – lue koko puhe
Halla-aho: Jos perussuomalaisia arvoja kannattavat suomalaiset käyvät äänestämässä, on todennäköistä, että se riittää toiselle kierrokselle – ”Sitten kaikki on mahdollista”
Keskisarja: Vaalitaistellaan Jussi Halla-aho itsenäisen Suomen viimeiseksi presidentiksi
Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: Vain hyvinvoiva Suomi voi olla kokoaan suurempi – ”Lähden siitä, että Suomi on suomalaisten turvapaikka pahassa maailmassa”
Viikon suosituimmat
Päivän pointti: Ylen väistyvän päätoimittajan Jouko Jokisen haastattelussa on kummallinen piirre: siinä ei ole sisältöä
Härskiä on: Vihreät, SDP ja keskusta huutavat vesiasiassa sutta, mutta ovat itse se susi – ajoivat äskettäin Jyväskylän ja Ähtärin vesihuollon yksityistämistä
Puhdistuksesta huolimatta pylväiden saumoihin imeytynyttä väriainetta nousee koko ajan pintaan – Purra: “Voi teitä aktivistit Elokapinassa”
Eduskunnan puhdistustyöt jatkuvat edelleen.
Yksijalkaisesta nigerialaisesta merirosvosta tulee uustanskalainen – kotoutumissuunnitelma on jo valmiina
Tanskalaisen fregatin merirosvouksen vastainen operaatio päättyi siihen, että tulitaistelussa jalkansa menettänyt nigerialainen merirosvo tuotiin Tanskaan hoitoon. Lucky-niminen merirosvo on nyt saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen ja hänelle on laadittu kotoutumissuunnitelma. Hänen ei tarvitse enää palata Afrikkaan, jossa elämä yksijalkaisena olisi hyvin raskasta.
Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti
Mun keskiarvolla ei olisi päässyt lukioon. Sitä paitsi siinä vaiheessa kiinnosti lähinnä kalja ja tytöt, kertoo Mika Merano muistellessaan aikaa joskus peruskoulun jälkeen. Hän meni ammattikouluun ja valmistui elektroniikka-asentajaksi.
Ravintoloitsija muutti Ruotsista takaisin Irakiin jengiväkivallan tieltä: ”Paljon turvallisempi maa”
Nuori mies jätti vuosituhannen alussa taakseen sodan haavoittaman Irakin. Onni löytyi lähiöiden Ruotsista, jonne maahanmuuttaja pani ajan myötä pystyyn menestyvän ravintolan. Kunnes tuli päivä myöntää tosiasiat: väkivaltaisten jengien Ruotsi on vaarallisempi maa kuin Irak.
Maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään ja rangaistuksia kovennetaan – ministeri Ranne: Sinivalkoinen sisäisen turvallisuuden politiikka johtaa meidät pois Ruotsin tieltä
Perussuomalainen liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne kirjoittaa Hämeen Sanomien mielipidekirjoituksessaan sinivalkoisen sisäisen turvallisuuden suunnanmuutoksesta, joka johtaa Suomen pois Ruotsin tieltä.
Yritykset jättävät turvattoman lähiön – työntekijät saatettava iltaisin metrolle Tukholmassa
Yritysmaailma vonkuu kuorossa, kuinka ulkomailta on saatava työvoimaa pelastamaan maan talous. Kun uudet maahanmuuttajat sitten täyttävät lähiöt, tulee yrityksille kiire lähteä alueelta pois. Työnantajien märkä monikulttuurinen uni saa työntekijät pelkäämään henkensä edestä.
Kamala Harrisin vastaus meni “sanasalaatiksi” – TV-yhtiö julkaisi parannellun version haastattelusta
Kamala Harris oli vaalikampanjansa tiukimmassa haastattelussa "60 minuuttia" -ohjelmassa. Harrisin vastaus Yhdysvaltain ja Israelin suhteita koskien oli niin sekava ja sisällötön, että TV-kanava joutui editoimaan ennakkomainoksiaan uudestaan. Ukrainan mahdolliseen Nato-jäsenyyteen Harris kieltäytyi ottamasta kantaa.
Jani Mäkelä: Oppositio on valehdellut vesihuoltoasiassa
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä (ps.) moittii oppositiota, jonka vesihuoltoa koskevat väitteet eivät pidä paikkaansa.