MATTI MATIKAINEN
Jussi Halla-aho itsenäisyyspäivänä: Tämä on meidän maamme
Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho piti puheen Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee puheen kokonaisuudessaan.
Ihmisen luonteen paradoksi on, että hän pyrkii kohti hyviä asioita ja suuria päämääriä, mutta saavutettuaan ne hän tottuu niihin, alkaa pitää niitä itsestäänselvyyksinä eikä välttämättä muista niiden arvoa ja katoavaisuutta. Elämme vapaassa maassa, jossa kaikilla on ruokaa ja katto pään päällä, kaikilla on pääsy korkeatasoisiin terveyspalveluihin, kaikilla kansalaisilla on äänioikeus, kaikki saavat käydä koulua ja opiskella käytännössä maksutta, eikä ihmisten tarvitse pelätä poliisia ja muita viranomaisia. Rikollisetkin saavat uuden mahdollisuuden. Asiamme ovat siis globaalissa ja historiallisessa vertailussa erinomaisen hyvin.
Katso video Tähtitorninmäeltä (teksti jatkuu videoikkunann alla):
Tämä on meidän maamme. Tämä on se paikka maailmassa, jossa voimme elää omalla kielellämme omamme näköistä elämää.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho piti puheen lipunnostossa Tähtitorninmäellä. pic.twitter.com/r6GWHwNO7M
— Perussuomalaiset (@persut) December 6, 2023
(Jos video ei näy oikein, voit avata sen täältä)
Tätä ei kuitenkaan aina uskoisi, kun seuraa sosiaalista mediaa, lehtien kirjoittelua tai eduskuntakeskustelua. Olemme tottuneet ja turtuneet hyviin asioihin, emmekä muista niiden poikkeuksellisuutta ja arvoa. Kun ei ole suuria ongelmia, pienistä ongelmista ja harmeista tulee helposti elämää suurempia. Kun emme joudu stressaamaan siitä, mistä saamme seuraavan aterian, meillä on energiaa stressata siitä, että joku on meille tärkeistä asioista eri mieltä kuin me.
Myös kansallinen itsenäisyys, oikeus päättää omista asioistamme, on olotila, johon olemme ehtineet tottua reilun sadan vuoden aikana. Tai ainakin niiden vuosikymmenten aikana, kun minkään ulkoisen vaaran ei ole koettu vakavasti uhkaavan itsenäisyyttämme. Monet kansainväliset sopimukset ja jäsenyydet erilaisissa organisaatioissa toki rajoittavat toimintavapauttamme ja itsenäistä päätösvaltaamme, mutta kuulumme niihin omasta vapaasta tahdostamme, ja tämä on oleellista.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan viime vuoden helmikuussa havahdutti meidät siihen, että olemme ehkä menossa kohti pahoja aikoja. Aikoja, jolloin aggressiiviset suurvallat katsovat, että niillä on oikeus päättää, millaisia valintoja niiden pienet naapurit tekevät, ja jopa oikeus kiistää pienten naapureidensa olemassaolo. Omien historiallisten kokemustensa vuoksi suomalaiset tuntevat aitoa solidaarisuutta ukrainalaisia kohtaan, mutta yksi jos toinenkin meistä on varmasti myös pohtinut, mitä tämä kaikki merkitsee meille itsellemme, meidän turvallisuudellemme ja meidän vapaudellemme.
Itsenäisyyspäivä on suomalaisille tärkeä kansallinen perinne ja rituaali. Ne, jotka tekivät uhrauksia itsenäisyyden puolesta, sotiemme veteraanit, nauttivat jakamatonta arvostusta. Silti voi usein havaita, että historiaa pyritään valjastamaan tämän päivän poliittisten agendojen palvelukseen. Pyritään hiukan anakronistisesti todistelemaan, että veteraanit taistelivat juuri meille tärkeiden arvojen puolesta. Kuitenkin yhteiskunnan arvot olivat 80 vuotta sitten monilta osin hyvin erilaiset kuin ne ovat nyt. Vielä erilaisempia ne olivat 100 vuotta sitten, kun Suomi taisteltiin itsenäiseksi. Lisäksi suomalaiset olivat myös 80 ja 100 vuotta sitten keskenään erilaisia, ja heillä oli erilaisia arvomaailmoita.
Mikä siis on se ydinagenda, joka yhdisti suomalaisia tuolloin ja jonka pitäisi yhdistää meitä tänä päivänä? Uskoakseni se, että tämä on meidän maamme. Tämä on se paikka maailmassa, jossa voimme elää omalla kielellämme omamme näköistä elämää, sellaisten lakien ja määräysten puitteissa, jotka heijastavat meidän kansamme kulloisenkin enemmistön arvoja ja näkemyksiä. Paikka, jossa voimme myös riidellä keskenämme omia riitojamme turvallisesti ja ilman ulkoista painostusta. Tämä on se itsenäisyyden ydin, joka säilyy muuttumattomana läpi aikakausien ja suhdanteista riippumatta.
Toivotan kaikille suomalaisille hyvää itsenäisyyspäivää!
JUSSI HALLA-AHO
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Purra: Jussi Halla-ahosta tulisi Suomen paras presidentti – ”Johdonmukainen, kumartelematon ja älyssä aivan omassa sarjassaan”
Keskisarja: Vaalitaistellaan Jussi Halla-aho itsenäisen Suomen viimeiseksi presidentiksi
Halla-aho: Jos perussuomalaisia arvoja kannattavat suomalaiset käyvät äänestämässä, on todennäköistä, että se riittää toiselle kierrokselle – ”Sitten kaikki on mahdollista”
Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: Vain hyvinvoiva Suomi voi olla kokoaan suurempi – ”Lähden siitä, että Suomi on suomalaisten turvapaikka pahassa maailmassa”
Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: ”Auttamisesta on tullut oman moraalisen ylemmyyden korostamista”
Presidenttiehdokas Halla-aho arvioisi uudelleen Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisuusjärjestelmää – ”Ilmeinen turvallisuusriski”
Kansanedustajat tyytyväisiä eduskunnan panostuksiin – rahoitusta sotaveteraaneille, reserviläisille ja Pohjois-Karjalaan
Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho seisoo lujana Venäjän edessä: ”Moni sellainen uhkakuva, jota olisi pidetty aivan utopistisena, on osoittautunut realistiseksi”
PS-Nuoriso: Ukrainan sodan suomalaisista pidettävä huolta
Viikon suosituimmat
Pekka Aittakumpu: “On aika tunnustaa, miten suurta vahinkoa yksisilmäinen monikulttuurisuusaatteen ihannointi on aiheuttanut”
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakummun mielestä on aika tunnustaa monikulttuurisuusaatteen suomalaisille arvoille aiheuttama vahinko ja seistä rohkeasti isänmaamme takana.
Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle
Saksassa asuvan saudiarabialaisen lääkärin Taleb Al Jawad Abdulmohsen (50) perjantai-iltana Magdeburgissa autolla täpötäydelle joulutorille tekemässä terrori-iskussa kuoli viisi ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Tekijä on saudiarabialainen pakolainen.
Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa
Naisiin kohdistuvan väkivallan -jopa naisvihan - hyväksyminen graffiteissa taiteellisen vapauden nimissä tai väkivallan vähättely johtaa jälleen havaitsemaan median räikeät kaksoisstandardit.
Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla
Mies kaahasi henkilöautolla väkijoukkoon joulutorilla Magdeburgissa Saksassa. Mediatiedot kertovat useista kuolonuhrista ja kymmenistä loukkaantuneista.
SDP sai kyytiä kyselytunnilla: Demareiden veronalennuspuheisiin ei voi suhtautua vakavasti
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius osui napakymppiin muistuttaessaan demareita SDP:n vaihtoehtobudjetin tuntuvista veronkorotuksista.
Riikka Purraa puukotetaan uudessa graffitissa – Vigelius: “Tällainen väkivallalla ja veriteoilla uhkailu ylittää rajan”
Uudessa graffitissa tummanpuhuva hahmo lävistää Riikka Purran teräaseella. Uusi graffiti maalattiin keskiviikkona Helsingin Suvilahdessa poistetun tilalle. Alkuperäisessä graffitissa Purra kuvattiin veriset sakset kädessään ja hakaristit silmissään. Asiasta ovat uutisoineet Helsingin Sanomat ja Iltalehti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius pitää teosta demonisoivana ja verrannollisena tappouhkaukseen.
Oikeusministeri Leena Meri: Muiden ihmisten hengelle ja terveydelle erittäin vaarallisten henkilöiden on pysyttävä vangittuna
Oikeusministeriössä on valmistunut arviomuistio varmuusvankeudesta ja sen käyttöönotosta. Uusi seuraamus olisi tarkoitettu vaarallisimpia väkivaltarikoksia tekeville.
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Metsästys on Suomessa paljon enemmän kuin pelkkä harrastus – se on syvälle juurtunut osa kulttuuriamme, perinteitämme, jonka lisäksi se on keskeinen keino luonnon tasapainon ylläpitämisessä. Metsästäjän vastuu ei kuitenkaan pääty riistanhoitoon tai saaliin hyödyntämiseen. Tärkeä osa metsästäjän tehtävää on varmistaa, että aseenkäyttötaidot ovat kunnossa – paitsi saaliin kunnioituksen, myös turvallisuuden tähden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen.
Ampuma-aserikosten rangaistukset kiristyvät – oikeusministeri Leena Meri: “Uudella sääntelyllä pyritään erityisesti torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta”
Hallitus esittää aserikoksia koskevan lainsäädännön merkittävää uudistusta. Hallitusohjelman mukaisesti törkeän ampuma-aserikoksen vähimmäisrangaistus korotettaisiin kahdeksi vuodeksi vankeutta. Jatkossa tästä rikoksesta tuomittaisiin pääsääntöisesti ehdoton vankeusrangaistus.
Useita muutoksia rikoslakiin ensi vuoden alusta: Rangaistukset kovenevat, naisten ja tyttöjen silpominen kriminalisoidaan entistä selvemmin
Oikeusministeriön hallinnonalalla tulee voimaan muutoksia 1. tammikuuta 2025 alkaen. Muun muassa avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta selkeytetään, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa entistä selkeämmin, lapsensurmaa koskeva lainsäännös kumotaan ja tappo on jatkossa vanhentumaton rikos.
Uusimmat
Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä
Ronkainen: Ansaitsisiko metsästys virallisen roolin puolustuksessa?
Toimitus suosittelee
PS Naiset 3/2024
Lue lisää
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää