MATTI MATIKAINEN
Jussi Halla-aho itsenäisyyspäivänä: Tämä on meidän maamme
Eduskunnan puhemies, perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho piti puheen Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi Helsingin Tähtitorninmäellä. Suomen Uutiset julkaisee puheen kokonaisuudessaan.
Ihmisen luonteen paradoksi on, että hän pyrkii kohti hyviä asioita ja suuria päämääriä, mutta saavutettuaan ne hän tottuu niihin, alkaa pitää niitä itsestäänselvyyksinä eikä välttämättä muista niiden arvoa ja katoavaisuutta. Elämme vapaassa maassa, jossa kaikilla on ruokaa ja katto pään päällä, kaikilla on pääsy korkeatasoisiin terveyspalveluihin, kaikilla kansalaisilla on äänioikeus, kaikki saavat käydä koulua ja opiskella käytännössä maksutta, eikä ihmisten tarvitse pelätä poliisia ja muita viranomaisia. Rikollisetkin saavat uuden mahdollisuuden. Asiamme ovat siis globaalissa ja historiallisessa vertailussa erinomaisen hyvin.
Katso video Tähtitorninmäeltä (teksti jatkuu videoikkunann alla):
Tämä on meidän maamme. Tämä on se paikka maailmassa, jossa voimme elää omalla kielellämme omamme näköistä elämää.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho piti puheen lipunnostossa Tähtitorninmäellä. pic.twitter.com/r6GWHwNO7M
— Perussuomalaiset (@persut) December 6, 2023
(Jos video ei näy oikein, voit avata sen täältä)
Tätä ei kuitenkaan aina uskoisi, kun seuraa sosiaalista mediaa, lehtien kirjoittelua tai eduskuntakeskustelua. Olemme tottuneet ja turtuneet hyviin asioihin, emmekä muista niiden poikkeuksellisuutta ja arvoa. Kun ei ole suuria ongelmia, pienistä ongelmista ja harmeista tulee helposti elämää suurempia. Kun emme joudu stressaamaan siitä, mistä saamme seuraavan aterian, meillä on energiaa stressata siitä, että joku on meille tärkeistä asioista eri mieltä kuin me.
Myös kansallinen itsenäisyys, oikeus päättää omista asioistamme, on olotila, johon olemme ehtineet tottua reilun sadan vuoden aikana. Tai ainakin niiden vuosikymmenten aikana, kun minkään ulkoisen vaaran ei ole koettu vakavasti uhkaavan itsenäisyyttämme. Monet kansainväliset sopimukset ja jäsenyydet erilaisissa organisaatioissa toki rajoittavat toimintavapauttamme ja itsenäistä päätösvaltaamme, mutta kuulumme niihin omasta vapaasta tahdostamme, ja tämä on oleellista.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan viime vuoden helmikuussa havahdutti meidät siihen, että olemme ehkä menossa kohti pahoja aikoja. Aikoja, jolloin aggressiiviset suurvallat katsovat, että niillä on oikeus päättää, millaisia valintoja niiden pienet naapurit tekevät, ja jopa oikeus kiistää pienten naapureidensa olemassaolo. Omien historiallisten kokemustensa vuoksi suomalaiset tuntevat aitoa solidaarisuutta ukrainalaisia kohtaan, mutta yksi jos toinenkin meistä on varmasti myös pohtinut, mitä tämä kaikki merkitsee meille itsellemme, meidän turvallisuudellemme ja meidän vapaudellemme.
Itsenäisyyspäivä on suomalaisille tärkeä kansallinen perinne ja rituaali. Ne, jotka tekivät uhrauksia itsenäisyyden puolesta, sotiemme veteraanit, nauttivat jakamatonta arvostusta. Silti voi usein havaita, että historiaa pyritään valjastamaan tämän päivän poliittisten agendojen palvelukseen. Pyritään hiukan anakronistisesti todistelemaan, että veteraanit taistelivat juuri meille tärkeiden arvojen puolesta. Kuitenkin yhteiskunnan arvot olivat 80 vuotta sitten monilta osin hyvin erilaiset kuin ne ovat nyt. Vielä erilaisempia ne olivat 100 vuotta sitten, kun Suomi taisteltiin itsenäiseksi. Lisäksi suomalaiset olivat myös 80 ja 100 vuotta sitten keskenään erilaisia, ja heillä oli erilaisia arvomaailmoita.
Mikä siis on se ydinagenda, joka yhdisti suomalaisia tuolloin ja jonka pitäisi yhdistää meitä tänä päivänä? Uskoakseni se, että tämä on meidän maamme. Tämä on se paikka maailmassa, jossa voimme elää omalla kielellämme omamme näköistä elämää, sellaisten lakien ja määräysten puitteissa, jotka heijastavat meidän kansamme kulloisenkin enemmistön arvoja ja näkemyksiä. Paikka, jossa voimme myös riidellä keskenämme omia riitojamme turvallisesti ja ilman ulkoista painostusta. Tämä on se itsenäisyyden ydin, joka säilyy muuttumattomana läpi aikakausien ja suhdanteista riippumatta.
Toivotan kaikille suomalaisille hyvää itsenäisyyspäivää!
JUSSI HALLA-AHO
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Purra: Jussi Halla-ahosta tulisi Suomen paras presidentti – ”Johdonmukainen, kumartelematon ja älyssä aivan omassa sarjassaan”
Keskisarja: Vaalitaistellaan Jussi Halla-aho itsenäisen Suomen viimeiseksi presidentiksi
Halla-aho: Jos perussuomalaisia arvoja kannattavat suomalaiset käyvät äänestämässä, on todennäköistä, että se riittää toiselle kierrokselle – ”Sitten kaikki on mahdollista”
Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: Vain hyvinvoiva Suomi voi olla kokoaan suurempi – ”Lähden siitä, että Suomi on suomalaisten turvapaikka pahassa maailmassa”
Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: ”Auttamisesta on tullut oman moraalisen ylemmyyden korostamista”
Presidenttiehdokas Halla-aho arvioisi uudelleen Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisuusjärjestelmää – ”Ilmeinen turvallisuusriski”
Kansanedustajat tyytyväisiä eduskunnan panostuksiin – rahoitusta sotaveteraaneille, reserviläisille ja Pohjois-Karjalaan
Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho seisoo lujana Venäjän edessä: ”Moni sellainen uhkakuva, jota olisi pidetty aivan utopistisena, on osoittautunut realistiseksi”
PS-Nuoriso: Ukrainan sodan suomalaisista pidettävä huolta
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.