Eurovaaliehdokas Jussi Halla-aho: EU on jo liittovaltio

Monet kokevat, ettei se, mitä EU:ssa tapahtuu, kosketa heitä tai heidän elämäänsä. Kuitenkin suurin osa Suomen kansallises­ta lainsäädännöstä tulee suoraan unionista asetusten ja direktii­vien muodossa. EU vaikuttaa jo­kaisen suomalaisen elämiseen ja olemiseen 24 tuntia vuorokau­dessa viikon jokaisena päivänä.

– Eurovaaleissa äänestävät lä­hinnä ne, jotka suhtautuvat into­himoisen myönteisesti liittoval­tiokehitykseen ja päätösvallan keskittämiseen. Tuloksena on se, että federalisteilla on huikea enemmistö Euroopan parlamen­tissa. Äänestämättä jättäminen ei siis toimi protestina, kertoo kansanedustaja ja eurovaalieh­dokas Jussi Halla-aho Helsin­gistä.

Perussuomalaisten suurin haaste on saada euroskepti­set kansalaiset liikkeelle. Tar­vitaan ehdokkaita, jotka tun­netaan maanlaajuisesti, joilla on selkeä profiili ja jotka he­rättävät tunteita ja keskuste­lua. Jotta ihmiset saataisiin kiin­nostumaan vaaleista, tarvitaan vastakkainasettelua eikä kon­sensushyminää, tietysti myös asiantuntemusta ja pätevyyttä. Muun muassa näistä syistä kak­si ja puoli vuotta EU-asioita kä­sittelevässä suuressa valiokun­nassa toiminut Halla-aho kokee olevansa sopiva ehdokas euro­vaaleihin.

Eurooppa on  tienhaarassa

Yksi syy äänestäjien passiivi­suuteen on epäily siitä, miten kolmetoista suomalaista voi vai­kuttaa 750 europarlamentaari­kon joukossa. Perussuomalai­set eivät kuitenkaan ole yksin, sillä muuallakin Euroopassa on havahduttu huomaamaan, että unionista on tulossa velka- ja tulonsiirtounioni, jossa syyttömät maksavat toisten virheistä ja vastuuttomuudesta.
– Euroopan parlamentissa ha­luan ensinnäkin puolustaa kan­sallisvaltioiden itsenäistä lainsäädäntövaltaa ja vastustaa sen keskittämistä ylikansallisille eli­mille. Toiseksi aion pitää esillä niitä asioita, joilla olen profiloi­tunut kotimaan politiikassakin. Hallitsematon elintasosiirtolai­suus Välimeren eteläpuolelta uhkaa kaikkien Länsi-Euroopan yhteiskuntien taloudellista kes­tokykyä ja sosiaalisia rakenteita, Halla-aho painottaa.

Eurooppa on tienhaarassa, ja vuoden 2014 vaalit ovat kenties tärkeimmät koko yhteisön histo­riassa. Euroalueen kriisi on sikä­li itse aiheutettu, ettei yhteisva­luuttaa ole rakennettu kestävälle pohjalle, jollaisen olisi muodos­tanut jäsenmaiden yhteneväi­nen elintaso, hallintokulttuuri, kilpailukyky ja talouskuri. Va­litettavasti euroon ja unioniin hyväksyttiin poliittisista syis­tä maita, jotka eivät olleet siihen valmiita. Nyt taloudellisen in­tegraation synnyttämää kriisiä käytetään hyväksi poliittisen in­tegraation syventämisessä.

– Kysymys, onko EU menossa kohti liittovaltiota, on osin vir­heellinen, koska se on jo liitto­valtio. Kyse on vain siitä, miten pitkälle vallan keskittäminen päästetään. Jos unionin suunta halutaan kääntää, sen on tapah­duttava näissä vaaleissa. Vuonna 2019 se on todennäköisesti mah­dotonta, Halla-aho muistuttaa.

Sukujuuret Etelä-Pohjanmaalla

Jussi Halla-aho on syntynyt Tampereella, mutta hänen su­kujuurensa ovat Etelä-Pohjan­maalla, Alajärvellä, missä hän viettää edelleen lomiaan. Hel­sinkiin hän muutti opiskele­maan vuonna 1995, valmistui Helsingin yliopistosta filosofi­an maisteriksi vuonna 2000 ja väitteli tohtoriksi vuonna 2006. Koulutukseltaan hän on kielitie­teilijä, ja ennen politiikkaan ryh­tymistään hän on toiminut tut­kijana, tuntiopettajana, tarjoilija ja varastomiehenä sekä virkaili­jana ulkoasiainhallinnossa.
Milloin aikaa jää, hän harras­taa monipuolisesti ampumaur­heilua ja matkustelee myös mie­lellään kotimaassa ja ulkomailla. Hänen perheeseensä kuuluvat vaimo, 10- ja 9-vuotiaat tyttäret sekä 5- ja 0-vuotiaat pojat.

– Osallistun perussuomalaisten yleisötapahtumiin eri puolilla Suomea aina, kun aikataulu sen sallii. Tärkeintä on kuitenkin se, mitä ehdokas tekee vaalien vä­lillä, toisin sanoen jatkuva työ politiikassa. Äänestäjän tulee suhtautua epäillen sellaisiin po­liitikkoihin, jotka heräävät hen­kiin vasta puoli vuotta ennen vaaleja, mutta joista ei muulloin kuulu pihaustakaan.

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 14/2013 -lehdessä.