Toimitus suosittelee
Jussi Halla-aho: ei demokratia ole kriisissä, vaan liberaali globalismi
Tutkijat ja journalistit ovat vuosikausia yrittäneet selittää, miten Britannia saattoi erota Euroopan unionista tai Donald Trump päästä republikaanien presidenttiehdokkaaksi ja sittemmin presidentiksi – tai miten kansallismieliset ja maahanmuuttokriittiset puolueet Euroopassa ovat pyristelleet marginaalista vallan kahvaan. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho selittää MTV:n nettivieraskolumnissaan, mistä “demokratian kriisissä” oikeasti on kyse.
Halla-ahon mukaan liberaalit ja toisistaan hädin tuskin erottuvat globalistipuolueet ovat olleet pitkään vallassa useimmissa demokraattisissa maissa. Tästä syystä moni oppi ajattelemaan, että demokratia on jonkinlainen synonyymi liberaalille globalismille.
– Kun vaalitulokset alkoivat olla epämiellyttäviä, ryhdyttiin valittamaan ”demokratian kriisiä”. Valitus yltyi, kun epämiellyttävät poliitikot alkoivat vieläpä toteuttaa epämiellyttäviä vaalilupauksiaan. Eihän tämän näin pitäisi mennä, Halla-aho kirjoittaa.
– Kyseessä ei tietenkään ole demokratian kriisi vaan liberaalin globalismin kriisi, Halla-aho kiteyttää.
Halla-aho arvelee, että länsimaiset yhteiskunnat ovat siirtyneet pysyvästi pois vanhasta ideologisesta normaalista. Brexitin, Trumpin ja kansallismielisten puolueiden takana on samoja rakenteellisia syitä. Syyt ovat syvällä maailmanjärjestyksessä, vaikka korsi, joka katkaisi kamelin selän, vaihtelikin maittain, Halla-aho analysoi.
Kaiken takana on talouden globalisaatio
– Näkemykseni mukaan näiden poliittisten mullistusten yhteinen nimittäjä ei kuitenkaan ole maahanmuutto tai yhtäkkiä lisääntynyt punaniskaisuus, seksismi tai ihmisviha kuten joillakin tahoilla halutaan uskoa.
– Yhteinen nimittäjä on talouden globalisaatio ja se, mitä se tekee yhteiskunnalle ja ihmisille.
Perimmäinen ongelma talouden globalisaatiossa on Halla-ahon mukaan se, että vaikka voimmekin poistaa Suomesta suorittavan työn, meille jää ihmisiä, joiden taipumukset sopivat parhaiten suorittavaan työhön. Myös suurin osa maahanmuuttajista kuuluu tähän ryhmään.
Miksi sitten Yhdysvallat kykeni integroimaan valtavat määrät tulijoita 1800-1900-lukujen molemmin puolin? Halla-ahon selitys on se, että siihen aikaan teollisuus, kaivokset sekä maa- ja metsätalous pystyivät työllistämään lähes rajattomasti ihmisiä, joilla ei ollut kielitaitoa tai varsinaista osaamista.
Globalisaatio iski ihmisten turvallisuudentunteeseen
Halla-ahon mukaan useimmat ihmiset – etenkin perheellistyttyään ja lapsia hankittuaan – kaipaavat turvallisuutta, varmuutta ja ennakoitavuutta sekä työelämässä että ympäristössään.
– Globalisaatio seurauksineen ja lieveilmiöineen, samoin hallitsematon maahanmuutto, on iskenyt juuri näihin arvoihin ja tehnyt elämästä käsittämätöntä, Halla-aho kirjoittaa.
Halla-aho myöntää, että vapaakauppa on tuonut paljon hyvinvointia, mutta myös ongelmia.
– Ainoina vaihtoehtoina eivät onneksi ole joko täysin vapaa kauppa tai ilmatiivis protektionismi.
Globalismia vastustavien puolueiden voittoputki jatkuu
Halla-aho uskoo, että reaktio globalisaatioon jatkuu, ja Itävallan ja Italian vaalitulokset eivät jää viimeiseksi laatuaan.
Brexit ja populistipuoleiden nousu olisi Halla-ahon mukaan voitu estää, jos EU ja hallitukset eivät olisi käyttäneet niin paljon aikaa populistien haukkumiseen, vaan ennemminkin ehkäisemään ja ratkaisemaan niitä ongelmia, joihin kyllästyneenä kansalaiset äänestivät populistipuolueita.
– Kansalaiset eivät halua halpatyövoimaa muista EU-maista, eivätkä he halua haittamaahanmuuttajia Afrikasta ja Lähi-idästä. Unionin ja vanhojen valtapuolueiden kyvyttömyys ja haluttomuus ottaa vakavasti ihmisten oikeutettua suuttumusta kaatoi lopulta maljan Britanniassa, Itävallassa ja Italiassa. Ne eivät jää viimeisiksi.
Ranskan presidentinvaalien ja Hollannin parlamenttivaalien jälkeen moni globalisti huokaisi helpotuksesta, kun pahimmat uhkakuvat eivät toteutuneet. Se, että kansallismieliset puolueet eivät aina menesty odotusten mukaisesti, ei Halla-ahon mukaan tarkoita, että tilaus sille, mitä ne edustavat olisi katoamassa.
– Voitonhuumassaan vanha valta ei malta puuttua niihin epäkohtiin, joiden vuoksi kansallismieliset puolueet ja poliitikot alun alkaen nousivat, Halla-aho kirjoittaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää