

PS ARKISTO
Junnilan esittämä lakimuutos laittaisi sarjanäpistelijät telkien taakse
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila esittää lakialoitteella tiukennuksia sakon muuntorangaistuksen käyttöön. Lakialoite suitsisi rikoksia toistuvasti tehtailevia taparikollisia, jotka jäävät nykytilanteessa käytännössä ilman rangaistusta ja laittaisi sarjanäpistelijät telkien taakse. Ongelman arjessa kohdannut kansanedustaja Mikko Lundén allekirjoitti aloitteen ensimmäisenä.
Aiemmin näpistyksistä, lievistä petoksista tai kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta saattoi selvitä käytännössä ilman rangaistusta, jos rikoksista seuranneita sakkoja ei syystä tai toisesta pystytty perimään. Ensi vuodesta alkaen samankaltaisiin rikkomuksiin syyllistyneen henkilön sakkotuomio on käsiteltävä tuomioistuinmenettelyssä, jolloin sakkorangaistus voidaan muuntaa vankilatuomioksi, ellei sakkoa saada perittyä.
– Sakon muuntorangaistus on kuitenkin mahdollista vasta, jos henkilö on syyllistynyt vuoden aikana vähintään seitsemään samankaltaiseen rikokseen. Vaatimus on kohtuuttoman suuri, sillä vuoden sisällä jo muutamakin toistuva sakko samankaltaisesta rikoksesta osoittaa jo selvää piittaamattomuutta laista, kertoo kansanedustaja Vilhelm Junnila.
Istumista jo neljännen sakon jälkeen
Lakialoitteessa sakon muuntorangaistus tulisi mahdolliseksi jo neljännen sakkotuomion jälkeen. Eduskunnan sisäisen tietopalvelun laskelmien mukaan muutos lisäisi valtion vuosittaisia kuluja useita miljoonia euroja.
– Vaikeassa taloustilanteessa miljoonaluokan lisämenot ovat valitettavia, mutta rikosoikeudellinen seuraus tai sen tosiasiallinen puute ei kuitenkaan voi oikeusvaltiossa riippua siitä, mikä on valtion kulloinenkin rahatilanne. Pitää muistaa, että pelkästään näpistyksistä aiheutuneiden tappioiden vuoksi valtiolta jää vuosittain miljoonien arvonlisäverot saamatta, Junnila sanoo.
Varkaushävikki jopa puoli miljardia
Jatkuvat näpistykset ja näpistysten yritykset ovat suuri ongelma vähittäiskaupan alalle. Kaupan liiton teettämän hävikkibarometrin mukaan varkaushävikki ja sen torjunta aiheuttaa vuosittain jopa 550 miljoonan euron tappiot. Myös väkivallalla uhkaaminen näpistelytilanteissa on lisääntynyt huomattavasti kuluvan vuoden aikana, joka nakertaa yleistä turvallisuutta. Kauppiaana toimiva kansanedustaja Mikko Lundén tuntee tilanteen perinpohjaisesti.
– On tärkeää, että toistuvasti rikoksia tehtailevat taparikolliset ovat muuntorangaistuksen ajan poissa rikosten tieltä, eikä maksukyvyttömyys enää toimi suojana rikoksesta annettua tosiallista rangaistusta vastaan. Kyllä näistä on seuraamus oltava, Lúnden toteaa.
Muuntorangaistuksen uhka saattaa lisätä maksuhaluja
Lakialoitteessa todetaan muuntorangaistuksen täytäntöönpanoon päättyvän prosessin kestävän noin vuoden, joten viranomaisyhteistyön sosiaalipoliittinen rooli henkilöiden elämänhallinnan palauttamisessa korostuu jatkossa. Muuntorangaistuksen uhka saattaa lisätä myös sakkojen maksuhalukkuutta, jolloin rangaistusseuraus toteutuu tehokkaammin siinä muodossa, missä se on määrätty, eikä ole tarvetta turvautua ankarampaan vaihtoehtoon vapaudenriiston muodossa.
Myös oikeusministeriö on lausunnoissaan katsonut, ettei ole hyväksyttävää, että henkilöt voivat toistuvasti syyllistyä sakkorikoksiin saamatta minkäänlaista todellista rangaistusta.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Immonen: Lapsiin kohdistuva seksuaalirikollisuus kuriin – EU:lta huomautus Suomelle löperöstä linjasta

Demarikansanedustaja vähätteli huonon maahanmuuttopolitiikan osuutta jengiväkivaltaan – Purra: ”Humanitaarinen maahanmuutto lopetettava kokonaan”

Halla-aho Helsingin katuväkivallasta: Tilanteen paheneminen lopetettava heti – ”Voidaan vaikuttaa maahanmuuttopolitiikan keinoilla”

Junnila: Onko oikeusministeri tehtäviensä tasalla?

Junnila patistaa hallitusta Nesteen biojalostamoinvestoinnissa: “Kaikki lailliset keinot käyttöön investoinnin saamiseksi Suomeen”

Ari Koponen toivoo lähestymiskieltoa kaupan alalle: “Taloudellisia menetyksiä syntyy keskimäärin noin 1,5 miljoonaa euroa joka päivä”

Liigat vievät edelleen lihat kauppojen hyllyiltä – fileet vaihtuivat paistiin ja etuselkään
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää