LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Junnila vaatii silakan rysäkalastajien toimijakohtaisen kiintiöjärjestelmän säilyttämistä: Hallituksen esitys asettaisi rysäkalastajat epätasa-arvoiseen asemaan troolikalastajiin verrattuna
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila ei hyväksy hallituksen esitystä, jossa silakan rysäkalastajien toimijakohtaisia kalastuskiintiöitä ehdotetaan poistettavaksi vuoden 2027 alussa ottamalla käyttöön yhteinen kiintiö. Jättämässään toimenpidealoitteessa Junnila vaatii hallitukselta kiintiöjärjestelmän pitämistä ennallaan.
Silakankalastuksen kiintiöjärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2017, jolloin kotimaan silakkakiintiö jaettiin kalastajille ja kalastusyrityksille niiden kalastushistorian perusteella. Vanhan toimijakohtaisen kiintiön tavoitteena on ollut auttaa kalastusyrityksiä ajoittamaan kalastustaan paremmin markkinoiden tarpeisiin.
– Keskeisenä elementtinä oli käyttöoikeuksien siirtomahdollisuus kaupallisten kalastajien kesken, joka mahdollistaa kalastuksen kehittämisen ja kalastuksen paremman suunnittelemisen. Hallituksen esitys kiintiöiden poistamiseksi on aiheuttanut todellista huolta kalastajien keskuudessa muun muassa Kustavissa, Taivassalossa, Uudessakaupungissa, Naantalissa sekä Maskussa, Vilhelm Junnila kertoo.
Muutos on ongelmallinen
Jos hallituksen esitys toteutuu, jatkossa silakan rysäkalastukseen varattaisiin yhteiset kalastuskiintiöt kahdelle kiintiöalueelle ja kalastuskiintiöihin kirjattaisiin kaikkien kiintiöalueen silakan rysäkalastajien saaliit. Jos kiintiötä olisi rysäkalastuskauden jälkeen vielä jäljellä, jaettaisiin se troolikalastusyrityksille.
– Ehdotettu muutos nykyjärjestelmään on ongelmallinen ja asettaa rysäkalastajat epätasa-arvoiseen asemaan troolikalastajiin verrattuna. Kiintiöille ovat muodostuneet omat markkinat, ja käyttöoikeuksilla tehdään useita kauppoja vuosittain. Ei ole hyväksyttävää, että nykyisten kalastajien toimijakohtaiset kiintiöt muutetaan vastikkeetta arvottomiksi yhteiseen kiintiöön siirryttäessä, Junnila toteaa toimenpidealoitteessaan.
Lainvalmistelukin puutteellista
Lain valmistelussakin on ollut puutteita. Maa- ja metsätalousministeriön piti järjestää suunnitelmasta kuulemistilaisuus. Tilaisuutta ei järjestetty, joten kaikilla osallisilla ei ole ollut mahdollisuutta tulla kuulluksi. Maa- ja metsätalousministeriö järjesti sen sijaan asiasta puhelinkyselyn, jossa haastateltiin pääasiassa ei-siirrettävien kiintiöiden haltijoita. Vain muutamia siirrettävän kiintiön haltijoita kuultiin.
Silakan rysäkalastuksella on Saaristomerellä pitkät perinteet, ja toimintaa on jatkettu ja kehitetty voimakkaasti investoimalla. Lisäksi Saaristomerellä on käynnissä neljä rysäkalastajien sukupolvenvaihdosta, jotka edustavat noin puolta koko rysäsilakkakiintiöstä.
– Ehdottoman tärkeää onkin, että kalastusta jatkavat nuoret kalastajat voivat luottaa siihen, että kiintiöt saadaan siirrettyä heille jatkossakin, Junnila huomauttaa.
Silakka on Varsinais-Suomen maakuntakala.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- silakka Saaristomeri käyttöoikeudet troolikalastus kalastuskiintiöt rysäkalastus Varsinais-Suomi toimenpidealoite Vilhelm Junnila Kalastus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Juuso vaatii tukea Utsjoen kunnalle – Tenojoen kalastuskielto on romuttanut kunnan talouden
Maidot lattialle – nyt tulee Eläinkapina!
Simula ihmettelee ympäristöministeriön uutta luonnonsuojelulakia: ”Pakkosuojelu uhkaa suomalaisten omistamia metsiä”
Poikkeusluvalla lopetetut valkoposkihanhet tuhotaan polttamalla tai hautaamalla – Huru: Eettisesti täysin kestämätöntä
Maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaiset EU:n yhteisestä kalastuspolitiikasta: Rysäkalastuksen uusi järjestelmä vetää maton alta rysäkalastajilta
Ruohonen-Lerneriltä kirjallinen kysymys kalastuskielloista – haittaisi vakavasti Suomen merikalastusta ja elinkeinomahdollisuuksia
Perussuomalaiset tyytyväisiä – EU:n ehdotus silakan kalastuskiellosta tyrmättiin täysin
Viikon suosituimmat
Kirjailija Jarkko Tontti: Punavihreä kupla on puhkeamassa – ”Eliitille koittanut viimeinen hetki havahtua, että he ovat irtautuneet suomalaisesta elämästä”
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa tunnettu käsite, jolla kuvataan sananmukaisesti kuplautunutta, vasemmistoa myötäilevää yhteisöä. Punavihreään hegemoniaan on tähän saakka keskeisesti kuulunut yhteiskunnallisen eliitin ja sitä myötäilevän median voimakas vieraantuminen tavallisesta kansasta, sen huolenaiheista ja toiveista. Juristitaustainen kirjailija Jarkko Tontti esittää nyt konkreettisin perusteluin, miten ajat ovat muuttuneet ja punavihreä arvomaailma törmännyt seinään.
Ilmastonmuutos ei sytyttänyt Los Angelesin maastopaloja – epäiltyjä tuhopolttajia otettu kiinni
Ilmastonmuutos on saattanut pahentaa Kalifornian kuivuutta ja voimistaa tuulia, mutta maastopalot johtuvat ihmisten toiminnasta. Useita epäiltyjä tuhopolttajia on jo otettu kiinni. Kuvernööri Newson on kutsunut kansalliskaartin apuun estämään palaneiden kotien ryöstelyä.
Mikä meni pieleen journalismissa? – Näkökulmia median alennustilan aiheuttajista
2020-luvulla journalismi on kriisissä. Toimittajien ja mediayleisön suhde on jännittynyt, ja samalla uudet ailahtelevat ansaintamallit kasaavat painetta toimituksille. Mediamaailmaa läheltä seuraavat vaikuttajat tarkastelevat syitä siihen, miksi journalismi on ajautunut alennustilaan.
Vanhemmat ottavat jo juristin mukaan lapsensa opettajatapaamisiin – opettajilta kuppi nurin
Opettajien työelämä Ruotsissa ei ole välttämättä ollut ruusuilla tanssimista tähänkään asti. Uusin vitsaus ovat juristit, joita vanhemmat raahaavat mukaan pikkupiltin opettajatapaamisiin. Näin tapahtuu sekä hyvinvoivissa yksityiskouluissa että ongelmalähiöiden kunnallisissa oppilaitoksissa. Kuppi meni nurin jo opetusministeriltäkin.
Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä
Saksan liittokansleri Olaf Scholz (SPD) päätti estää noin kolmen miljardin euron arvoisen tukipaketin Ukrainalle. Tukipaketti olisi sisältänyt kriittisiä puolustusjärjestelmiä, kuten IRIS-T-ilmatorjuntajärjestelmiä ja Patriot-ilmatorjuntaohjuksia, joita Ukraina on pyytänyt suojellakseen kansalaisiaan Venäjän aggressioilta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää päätöstä käsittämättömänä ja vastuuttomana.
DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä
Yksi kritiikin kohde Los Angelesin alueen maastopaloihin liittyen on se, että monien mielestä poliitikkojen ja pelastuslaitoksen johdon olisi pitänyt ideologisen yhdenvertaisuuspuuhastelun sijasta keskittyä perusasioihin, kuten varmistamaan palopostien toimivuus ja sammutusveden saatavuus. Los Angelesin pelastuslaitoksella on viime vuosina panostettu vahvasti DEI-ideologian edistämiseen.
Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033
Yli puolet Ruotsin työikäisestä väestöstä on ulkomaalaistaustaisia vuonna 2033. Heistä useimpien tausta on Euroopan ulkopuolella. Kohti mielenkiintoisia aikoja ollaan menossa ja äänestämisessä saattaa piillä demokratian muutoksen avain. Göteborgs-Posten on haastatellut somalivaikuttajaa.
Mielipiteenvapaus somessa kuohuttaa saksalaisia – viestipalvelu X:stä alkoi joukkopako, kun Musk kehotti saksalaisia äänestämään AfD:tä
Amerikkalaisen teknomiljardöörin Elon Muskin ja Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) puheenjohtajan Alice Weidelin torstai-iltana X-viestipalvelukanavalla käymä keskustelu Saksan politiikasta ja Mars-lennoista räjäytti käyntiin myrskyisän keskustelun vaalivaikuttamisesta ja mielipiteenvapaudesta sosiaalisessa mediassa. Monet ammattiliitot ja Saksan korkein oikeus ovat ilmoittaneet jättävänsä X:n.
Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin
Kun Kiinan omat merialueet oli kalastettu tyhjäksi, kommunistivaltio pystytti maailman suurimman kalastuslaivaston ja lähetti sen imuroimaan maailman merille. Valtavat uivat tehtaat tuhoavat kalakantoja kiihtyvällä vauhdilla. 3,3 miljardia ihmistä saa maailmassa huomattavan osan ravintoaan kalasta, mutta ennen pitkää yhä useammalle jää nälkä.
Hybridiosaamiskeskuksen johtaja Jukka Savolainen: Suomalaiset oikeusoppineet politikoivat asiantuntijaroolissa – ”Vastauksiin yhdistyy omia toiveita siitä, kuinka asioiden pitäisi olla”
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvostelee suomalaisia oikeustieteilijöitä sortumisesta politikointiin. Asetelma oli nähtävissä etenkin viime kesänä eduskunnan säätämästä rajaturvallisuuslaista käydyn julkisen keskustelun yhteydessä. Eduskunta sääti lain, vaikka eräät kansainvälisen oikeuden professorit katsoivat että lain soveltaminen rikkoisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.