LEHTIKUVA
Junnila: Suomen tulee puolustaa omia perinteitään – joulupukilla on suuri rooli maabrändin vahvistamisessa
Torstaina eduskunnassa osoitettiin ministerille kirjallinen kysymys joulupukin asemasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila tiedustelee mihin toimiin hallitus ryhtyy puolustaakseen joulupukin asemaa osana Suomen maabrändiä, joulun tarinoiden tiivistä yhteyttä suomalaiseen kulttuurihistoriaan sekä vakiintunutta, toistuvaa ja suomen kieleen keskeisesti kuuluvaa jouluntoivotusta.
Suomi tunnetaan joulupukista, jonka pajakylä sijaitsee virallisesti Rovaniemellä, mutta pukin tunnetuin tukikohta on eittämättä piilotettu Korvatunturille. Yleisradio perinteisesti tallentaa joulupukin matkaan lähdön Savukosken Korvatunturilla aatonaattona. Joka tapauksessa Rovaniemi on virallisesti nimitetty joulupukin kotikaupungiksi Euroopan unionin alueella vuonna 2010. Sen seurauksena muut kaupungit eivät voi esittää olevansa joulupukin kotikaupunkeja.
– Valitettavasti joulupukin asemapaikkaa yritetään silti jatkuvasti kiistää. Esimerkiksi ruotsalaiset väittivät vuonna 2017, että joulupukki asuu Keski-Aasian Kirgisiassa. Tanskassa lapsille virheellisesti väitetään, että joulupukki asuu Grönlannin Nuukissa. Norjalaiset taas katsovat joulupukin asuvan Drøbakissa. Islantilaiset väittävät, että joulupukkeja on peräti kolmetoista. Matkailun näkökulmasta suurimman uhan muodostavat kuitenkin Euroopan unionin ulkopuoliset valtiot, jouluun valmistautuva kansanedustaja Vilhelm Junnila kertoo.
Pohjoisnavalta puuttuvat porot ja puut
Venäjällä ei uskota joulupukkiin, koska joulun viettäminen oli Neuvostoliitossa kielletty. Siellä käytetään halpaa kopiota, jota nimitetään pakkasukoksi. Amerikkalaisten mukaan joulupukki kuitenkin asuu Pohjoisnavalla, vaikka siellä ei ole poroja tai puitakaan.
– Pohjoisnavalta on myös hankalaa löytää toimintaan sopivaa tunturia. Turkkia arvellaan myös joulupukin kotimaaksi, koska 300-luvulla elänyt Pyhä Nikolaos oli peräisin nykyisen Turkin alueelta.
– Suomen tuleekin puolustaa omia perinteitään ja joulupukin asemaa, sillä se on lasten lisäksi tärkeää myös matkailu- ja ravintola-alalle. Joulupukilla on myös suuri rooli maabrändin vahvistamisessa, Junnila toteaa.
Jouluperinteitä puolustettava
Viime vuosina on Suomessakin nähty erilaisia ”vuodenlopun” toivotuksia, joissa ei enää mainita joulua laisinkaan vaan ”juhlakausi”, ”talven juhla-aika”, ”vuodenvaihde” ja jopa ”loma-aika”.
– Tämänkaltainen toiminta on pitkälti kopioitu Yhdysvalloista, jossa uskonnottomien ja ei-kristittyjen vuoksi on luovuttu joulun toivottamisesta. Suomessa on kuitenkin hyvä huomioida, että jopa kielessämme sana ”joulu” tulee pitkälti pakanallisista perinteistä. Lisäksi jouluperinteet ovat hyvin vakiintuneita ja sanoman toistuvuus tuleekin katsoa keskeiseksi osaksi joulua, Junnila perustelee.
Toivomus joulupukille
Vilhelm Junnila katsoo nyt olevan sopiva hetki hiljentyä miettimään tulevaa ja ottaa hiukan etäisyyttä päivänpolitiikkaan. Joulun aika tuo hengähdyksen ministereillekin. Mutta mitä hän itse toivoo joulupukilta?
– Toivon helpotusta kansalaisten arkeen. Polttoaineen, sähkön, ruoan, asumisen hinta… paljon on tehtävää. Ehkä joulupukki auttaa, jos tontut hiukan hidastelevat. Nyt on kuitenkin sopiva hetki hiljentyä joulun viettoon. Oikein hyvää joulua teille kaikille, hän toivottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaiset ovat vaatineet hintakattoa jo pitkään: ”On perheitä, joissa lapset leikkivät takki päällä sisällä, kun on pakko säästää – silti sähkölasku on tonnin”
Sähkön kulutuksesta ei saa syyllistää ketään – ”Tavallisilla ihmisillä suurin osa käytöstä on lämmityskäyttöä”
Vihreät jatkaisi palkkoja sosiaaliturvalla, perussuomalaiset huolehtisi duunarin ostovoimasta – Purra: ”Suomessa palkalla pitää tulla toimeen”
Yle juoksutti esille ekonomistiköörin hehkuttamaan kiristyvää verotusta ja kohoavia elinkustannuksia – Talousprofessori Virén tyrmää: ”Tuhoisa linja talouden vahvistumisen kannalta”
PS-Naiset: Kuluttajahintoja laskettava välittömästi – ostovoima syöksyy etenkin harvemmin asutuilla alueilla
Kehitysyhteistyössä pitää huomioida myös kristittyjen uskonnonvapaus – Tavio vaatii hallitusta reagoimaan pahenevaan kristittyjen vainoamiseen
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää