Puolassa pidetyssä turvallisuuskonferenssissa puhunut perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila nosti puheessaan esiin hybridiuhkien militarisoinnin ja sen, ettei meidän tule keskittyä vain kybervaikuttamiseen ja hybridivaikuttamisen sosiaaliseen ulottuvuuteen.
Sotilaallinen ulottuvuus pyritään usein antagonistin toimesta irrottamaan näkyvistä hybridivaikuttamisen keinoista kansainvälisten vastatoimien haittaamiseksi, kansanedustaja Vilhelm Junnila kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Tasavallan entinen presidentti Sauli Niinistö kuitenkin korosti kasvavaa sotilaallista uhkaa ja sen tiiviimpää osallisuutta hybridivaikuttamisessa.
– Pienten vihreiden miesten ja puolisotilaallisten joukkojen uhkaan tulee vastata vakuuttavasti ja varautua kybervaikuttamisen uudenlaisiin muotoihin, joista ei ole vielä näkymää ja joissa sotilaalliset kyvykkyydet ja siviilipuolen instrumentit sekoittuvat, Junnila kirjoittaa.
Puheessaan Junnila korosti myös Puolan asemaa uutena EU:n neuvoston puheenjohtajamaana ja sen ohjelmasta löytyviä keinoja vastata ulkovaltojen vaikuttamiseen ja disinformaatioon, jotka kytkeytyvät Venäjään.
– Presidentti Niinistö vastasi suoraan kysymykseeni tavoista vastata uhkiin sillä, että hän luottaa ihmisten kykyyn osata arvioida, milloin kysymyksessä on vihamielinen vaikuttamiskeino, Junnila kertoo.
Konferenssi jatkuu tiistai-iltapäivään.
Pidin äsken puheen turvallisuuskonferenssissa Puolassa. Nostin esiin hybridiuhkien militarisoinnin ja sen, ettei meidän tule keskittyä vain kybervaikuttamiseen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen.
— Vilhelm Junnila (@vilhelmjunnila) March 24, 2025
Sotilaallinen ulottuvuus pyritään usein antagonistin toimesta irroittamaan näkyvistä… pic.twitter.com/zKP5PshtbG
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Liikenne- ja viestintäministeriö jatkaa Suomen kokonaisturvallisuuden parantamista. Radiotaajuuksilla toimivat häirintälaitteet jäävät jatkossa viranomaiskäyttöön, kun niiden yksityinen hallussapito kielletään.
Keskustelu rajaturvallisuuslain jatkosta on alkanut jälleen. Sisäministeriö valmistelee parhaillaan lain voimassaolon jatkamista. Rajaturvallisuuslaki, joka tuli voimaan heinäkuussa 2024, antaa Suomelle mahdollisuuden rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista kriisitilanteissa.
Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen arvostelee suomalaisia oikeustieteilijöitä sortumisesta politikointiin. Asetelma oli nähtävissä etenkin viime kesänä eduskunnan säätämästä rajaturvallisuuslaista käydyn julkisen keskustelun yhteydessä. Eduskunta sääti lain, vaikka eräät kansainvälisen oikeuden professorit katsoivat että lain soveltaminen rikkoisi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia.
Eduskunnassa keskusteltiin tänään valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, jossa arvioidaan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista toimintaympäristöä ja määritellään Suomen toiminnan tavoitteet ja painopisteet lähivuosille.
Viikon suosituimmat
”En ole 20 toimittajavuoden aikana nähnyt poliitikkoa, joka hoitaisi mediasuhteitaan yhtä ala-arvoisesti.”
Ylen artikkeli vuodelta 2009 kertoi, että 46 prosenttia Suomessa asuvista somaliäideistä asui tuolloin yksin lastensa kanssa. Yhtenä selittävänä tekijänä jutussa pidettiin moniavioisuutta, sillä Suomessa voi kihlautua useamman henkilön kanssa.
Tiedotusvälineissä pohdittiin alkuvuodesta, miksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) susien kanta-arvioiden määrän mukaan niiden lukumäärä ei ole Suomessa juurikaan kasvanut viime vuosina. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen lähetti Lukelle 24.3. virallisen tietopyynnön, jossa hän pyysi selvennystä susien määräarvioiden perusteista ja DNA-näytteiden käytöstä kanta-arvioissa. Luke toimitti vastauksensa tämän artikkelin julkaisemisen jälkeen.
Valtionvarainministeri Riikka Purra oudoksuu ajattelua, jossa puolueet kilpailevat rahan tuhlaamisesta eivätkä sen ansaitsemisesta.
