Ylen Politiikkaradiossa vieraillut perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila kuvaa pitkähköksi venynyttä välikysymyskeskustelua ”KOM-teatterin kevätnäytökseksi”.
– Tässähän on kysymys siitä, että oppositio odotti kuin nousevaa kuuta, että hallitus lakkauttaisi sairaaloita ja tekisi erittäin rankkoja säästöjä.
– Kun nyt ainoastaan järkevöitetään ja sujuvoitetaan hoitoon pääsyä, tehdään teknisluontoisia muutoksia, puretaan byrokratiaa ja myös perustuslakivaliokunnan vaatimuksesta tehdään muutoksia tähän kokonaisuuteen, niin tämä tuli yllätyksenä oppositiolle, ja sen vuoksi he nyt vaalien alla ovat järjestäneet tämän kevätnäytöksen, jolla on kaksi kärkeä, Junnila sanoo.
Hän muistuttaa, että hallitus on lisännyt soteen yli 2 000 miljoonaa euroa.
– Tämänkin vuoden aikana, ja jatkossa on tulossa jälleen lisää.
Digiä voi hyödyntää järkevästi
Toinen opposition kärki liittyy duunareiden asioihin.
– He väittävät, että köyhiä on kyykytetty. Kuitenkin faktaa on – nämä voi tarkistaa vaikkapa Tilastokeskukselta – että käteen jäävä raha on nyt suurempi kuin Sanna Marinin hallituksen aikana. Keskituntiansio on noussut, eläkkeet ovat nousseet ja kokonaisveroaste on myös laskenut. Tältäkin osin ollaan siis myönteisessä tilanteessa, kun otetaan huomioon nämä kaikki tehdyt sopeutustoimet, Junnila sanoo.
Uudet palvelumuodot, kuten verkkopalvelut, sähköiset asiointipalvelut, digitaaliset terveyskonsultaatiot ja etäpalvelumahdollisuudet ovat tänä päivänä osa sote-kokonaisuutta. Kuitenkin välikysymyskeskustelussa kuultiin opposition esittämää ”digi ei korvaa ihmistä” -valittelua, ikään kuin ihmistyövoima oltaisiin kokonaisuudessaan korvaamassa teknologian ratkaisuilla.
Junnila huomauttaa, että eräissä tilanteissa digin hyödyntäminen on vain järkevää ja se säästää aikaa.
– Jos yhden kotihoidon työntekijän työaika menee siihen, että liikutaan vaikkapa 100 kilometriä autolla jossakin Lapissa, että päästään yhden henkilön luokse, niin on ainoastaan järkevää arvioida henkilökohtainen palvelutarve, jos osa voidaan toteuttaa digitaalisesti, koska silloin sitä aikaa jää esimerkiksi neljän muun ihmisen hoitamiseen, jotka sitä palvelua tarvitsevat enemmän.
Tuloerot ovat kaventuneet
Junnila huomauttaa myös, että tuloeroja mittaavan gini-kertoimen mukaan tuloerot ovat kaventuneet jo hallituksen ensimmäisenä toimintavuotena, eli vuonna 2023.
– Vuonna 2021, eli Marinin-Saarikon hallituksen puolivälissä, tilanne oli se, että silloin itse asiassa tuloerot olivat mittaushistoriassa kaikkein korkeimmillaan ainakin viimeisten 20 vuoden ajalta. Eli tämäkin on syytä huomioida.
– Mitä sitten tulee yksilölliseen palvelutarpeeseen, niin kai kaikki ymmärtävät sen, että on huomattavasti järkevämpää ottaa huomioon erilaiset olosuhteet ja erilainen palvelutarve, kun tehdään ratkaisuja. Yksi esimerkki tulee vaikka lastenhuollosta. Keskustan ja sosiaalidemokraattien aikana esimerkiksi lastensuojelussa henkilöstömitoitus tehtiin yksikkökohtaisesti, siis seinien mukaan. Tämä hallitus muuttaa tämän lapsikohtaiseksi, jolloin jälleen pystytään huomioimaan palvelutarve huomattavan paljon paremmin.
