

LEHTIKUVA
Junnila haluaa liukkaan kelin ajorataharjoittelun takaisin kuljettajatutkintoon: “Simulaattori ei vastaa oikeaa kokemusta liukkaalla kelillä ajamisesta”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila on huolissaan kehityksestä, jossa B-luokan ajokorttikoulutuksessa liukkaan kelin harjoittelu suoritetaan useammin simulaattorilla kuin oikean auton ratissa suljetulla ajoradalla. Vuonna 2018 voimaan tullut laki mahdollistaa riskienhallintakoulutuksen ajotuntien suorittamisen simulaattorilla oikean ajorataharjoittelun sijaan.
– Uudistuksen jälkeen ajoharjoitteluratojen käyttö liukkaalla kelillä ajamisen harjoitteluun on vähentynyt huomattavasti, jopa puolella verrattuna aikaan ennen uudistusta. Monet asiantuntijat pitävätkin pelkkää simulaattoriharjoitusta puutteellisena ja tehottomana ja arvioivat oikealla autolla harjoittelun vähenemisen heikentävän liikenneturvallisuutta, toteaa kansanedustaja Vilhelm Junnila.
Simulaattori ei korvaa oikeaa kokemusta
Lakialoitteessa ei tyrmätä simulaattoriharjoittelua, jolla tulee olemaan paikkansa jatkossakin. Varsinkin pimeällä ajamista on käytännössä mahdotonta harjoitella kesäisin ja simulaation helppous mahdollistaa helposti useiden toistojen suorittamisen harjoittelussa. Opetusta on myös helpompi antaa oppilaan tarpeiden mukaan yksilöllisesti.
– Liukkaan kelin harjoittelussa simulaattorilla ei kuitenkaan saada useilla toistoillakaan mitenkään samaa kokemusta, tunnetta ja vaikutusta kuin oikealla autolla oikeassa liukkaassa tilanteessa ajamalla, muistuttaa Junnila.
Liukkaan kelin kokemus turvallisesti ajoradalla
Junnilan aiemmin jättämään kirjalliseen kysymykseen samasta aiheesta liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) vastasi maaliskuussa, että hallituksella on vireillä lakihanke ajokorttilain päivittämiseksi erityisesti nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden parantamiseksi, joka käynnistetään ministeriössä välittömästi.
– Lakialoitteessani ehdotettava muutos ajokorttilakiin tukee ministeriön tavoitetta liikenneturvallisuuden parantamiseksi, varsinkin juuri ajokortin saaneiden nuorten osalta. Ajotaito kehittyy kokemuksen myötä, mutta on ehdottomasti turvallisempaa saada ensimmäinen aito kokemus tienpinnan liukkauteen turvallisesti ajoradalla kuin oikeassa liikenteessä, evästää Junnila.
Allekirjoituksia lakialoitteeseen kerätään eduskunnan syyskaudelle saakka.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- kuljettajatutkinto ajoradat ajotaito simulaattori ajokorttikoulutus ajokortti liukkaan kelin ajoharjoittelu liikenneturvallisuus lakialoite Timo HArakka Vilhelm Junnila
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Junnila: Verotusoikeuden luovutus EU:lle avaa pandoran lippaan

Paljastiko asiakirjavuoto EU-pomojen ja Suomen hallituksen likaisen yhteispelin? Junnila kysyy: Tekeekö EU meille Kummisetä-elokuvasta tuttuja tarjouksia, ”joista ei voi kieltäytyä”?

Junnila: ”Eduskunta säätää lait, mutta tunteeko se omia lakejaan?”

Mäenpää ehdottaa perheenjäsenpykälää uuteen ajokorttilakiin
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää