KUVAKAAPPAUS/YLE
Junnila: Demarien maahanmuuttolinja ei perustu työllisyydelle – ”Tämä hallitus edistää vain sellaista maahanmuuttoa, jossa omalla palkalla tulee toimeen”
Demarien talous- ja työllisyyspolitiikan vahvana kärkenä on edelleen haalia Suomeen lisää maahanmuuttajia maailmalta sen sijaan, että kansallisin voimin pyrittäisiin löytämään keinoja kotimaisen työllisyyden vahvistamiseksi ja parantamaan työnteon kannustimia Suomessa.
Eilen Ylen A-studiossa demarien puheenjohtaja Antti Lindtman vaati hallitukselta lisätoimia ulkomaalaisen työvoiman maahan saapumisen lisäämiselle. Tänä aamuna samaa laulua Ylen Aamu-tv:ssa jatkoi Lindtmanin puoluesisar, kansanedustaja Tytti Tuppurainen, jonka mielestä työperäisen maahanmuuton kiristykset olisivat este ”osaavalle työvoimalle”.
– Työvoimaa ei hankita ulkomailta, vaan pikemminkin lähetetään viesti, että tänne ei pidä tulla. SDP haluaa vauhdittaa työvoiman maahanmuuttoa, koska nyt tarvitaan lisää työvoiman tarjontaa, Tuppurainen päästeli.
Rakenteellisia uudistuksia
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila huomautti Tuppuraiselle, että demarien tähänastinen maahanmuuttolinja ei ole perustunut työllisyydelle.
– Aiemmin teidän mallinne on perustunut siihen, että tietyille autoritäärisille valtioille annetaan kehitysyhteistyörahaa, ja maahanmuutto Suomeen ei ole perustunut työllisyydelle. Tämä hallitus edistää vain sellaista maahanmuuttoa, jossa omalla palkalla tulee toimeen.
– Luomme sekä kotimaista työtä että mahdollistamme kansainvälisten osaajien tulon tekemään sellaista työtä, jota Suomen veronmaksajien ei tarvitse subventoida.
Hallitus on jo toteuttanut laajoja työmarkkinauudistuksia sekä esimerkiksi lisännyt työn kannustavuutta keventämällä työhön kohdistuvaa verotusta. Junnila toi esille, että kyse on rakenteellisista uudistuksista, joiden tulokset eivät näy heti uudistuksien tekemistä seuraavana päivänä.
– Esimerkiksi paikalliseen sopimiseen on tulossa lisäratkaisuja. Myös jo aiemmat tehdyt työllisyystoimet tulevat jatkossa vaikuttamaan.
Demarit salasi oman vaihtoehtonsa
Hallituksen politiikkatoimet tähtäävät talouskasvun vauhdittamiseen ja julkisen talouden tasapainottamiseen. Samalla tarvitaan kuitenkin myös sopeutustoimia.
– Tietenkin menosopeutuksilla on myös vaikutusta talouskasvuun, mutta samalla on huomioitava, millaisia sopeutuksia on tehty. Kun nyt tingitään esimerkiksi rahan lappamisesta ulkomaille autoritäärisille valtioille kehitysavun kautta, niin eihän se tosiasiallisesti heikennä talouskasvua kotimaassa, Junnila sanoi.
Hän myös sivalsi Tuppuraista siitä, etteivät demarit ole esittäneet omaa vaihtoehtoaan.
– Jos mitään ei tehtäisi, ensi vuonna pitäisi ottaa neljä miljardia lisää velkaa. Sosiaalidemokraateilta ei ole tullut vaihtoehtoja, tai jos on tullut, ne on salattu kansalaisilta, Junnila sanoi viitaten SDP:n vaihtoehtobudjetin työllisyysvaikutuksiin, joita puolue ei ole suostunut julkistamaan.
Kansalaisten ostovoima vahvistuu
Junnila muistutti Tuppuraista myös siitä, että positiivisia taloussignaaleja näkyy aika ajoin jo nyt, vaikka varsinainen talouskasvu antaa vielä odottaa itseään.
Korkotason lasku, inflaation hidastuminen, piristyvä taloustilanne ja ostovoiman kasvaminen lisäävät kuluttajien luottamusta tulevaisuuteen, mikä näkyy myös rakentamisen piristymisenä.
– Tässä tilanteessa kannattaa huomioida myös, että tässä tilanteessa sekä kansalaisten tulot että ostovoima ovat kasvaneet. Mielestäni sekin on merkittävää.
Suomen Uutiset
Lue myös
Oleskeluluvan hakijoiden toimeentulorajat nousevat – nykyiset rajat eivät enää vastaa elinkustannuksia
Oleskelulupien myöntäminen tiukentui – jatkossa hakijan omalla toiminnalla entistä enemmän vaikutusta
Artikkeliin liittyvät aiheet
- taloustilanne työnteon kannustimet menosopeutukset ostovoima työllisyyspolitiikka ulkomainen työvoima Kehitysyhteistyö Tytti Tuppurainen Maahanmuuttopolitiikka Antti Lindtman Vilhelm Junnila Talouspolitiikka Inflaatio SDP
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.