Jean-Claude Juncker. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti vuosittaisen puheen EU:n tilasta Euroopan parlamentille keskiviikkona. Junckerin mielestä EU ei ole hajoamassa, mutta EU:ssa ei ole vielä tarpeeksi unionia. Juncker otti kantaa brexitiin, EU:n yhteisiin sotilasjoukkoihin ja pakolaiskriisin torjuntaan.
Juncker piti brittien brexit-päätöstä valitettavana. Hän korosti sitä, että EU:n ja Ison-Britannian suhteet tulee pitää hyvinä. Hän piti kuitenkin kiinni siitä, että brittien tulee hyväksyä ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus voidakseen saada täyden pääsyn EU:n markkinoille.
Juncker piti kiinni myös “viiden presidentin tiekartasta” mainiten, että se on edelleen kunnianhimoinen maali. Tiekartta käsittelee euroalueen talous- ja finanssiliiton tiivistämistä edelleen. Euromaiden finanssipolitiikka keskitettäisiin Brysseliin, jolloin kansallinen budjettivalta jäisi likimain olemattomaksi.
Hän ei kuitenkaan halunnut puhua liittovaltiosta tai Euroopan Yhdysvalloista. Hänen mukaansa seuraavat 12 kuukautta osoittavat, miten EU onnistuu yhdistymään uudelleen.
Juncker toivoi EU:lle yhteisiä sotilasvoimia. EU:lle pitäisi muodostaa yhteinen puolustusrahasto. Rahasto voisi rahoittaa esimerkiksi yhteensopivia kalustohankintoja.
Juncker sai tukea liberaaliryhmä ALDE:n puheenjohtaja Guy Verhofstadtilta. Verhofstadtin mukaan EU tarjoaa “lääkkeen kansallismielisyyden syöpään”. Hänen mukaansa EU on hankalassa asemassa siksi, että nuoret ovat EU:lle myötämielisiä, mutta vanhempi väki ei ole.
Kritiikkiäkin tuli. Junckerin puhetta moittivat ECR-ryhmän puheenjohtaja Syed Kammall, Britannian itsenäisyyspuolue UKIP:n puheenjohtaja Nigel Farage ja Ranskan FN:n puheenjohtaja Marine Le Pen. Kammall huomautti tyytymättömyyden EU:hun ulottuvan pitkälle Englannin kanaalin yli mantereen puolelle. Hän arveli, että “eurooppalainen projekti” on laitettu automaattiohjaukselle. Kammall halusi nähdä suuren koalition EPP:n ja sosialidemokraattien välillä hajoavan, koska nyt “viisi miestä” tekee kaikki päätökset.
Faragen viesti oli ytimekäs.
– Olen iloinen siitä, että me lähdimme, Farage sanoi viitaten brexitiin.
Faragen mielestä EU ei oppinut mitään brexitistä. Hänen mukaansa Juncker tarjoi vain samaa reseptiä kuin aiempinakin vuosina: lisää tiivistämistä niin talous- kuin puolustusasioissa. Myös Kammall kritisoi puheenvuorossaan sitä, että Juncker toistaa samaa mantraa vuodesta toiseen.
Le Pen puhui puheenvuorossaan jo “EU:n hautajaisista”. Hän kertoi, ettei toivottua brexit-shokkia tullutkaan. Hän kritisoi myös yhteisvaluutta euron pelastustoimia, koska kansat jätettiin pelastamatta. Kun Le Peniltä kysyttiin hänen aikomustaan toteuttaa frexit – eli Ranskan ero EU:sta – Le Pen vastasi, että hän veisi asian brittien tapaan kansanäänestykseen.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.
Helsinkiläinen Mika Merano herättelee kunta- ja aluevaalien alla keskustelua verovarojen käyttökohteista ja rahankäytön avoimuudesta. Monissa kunnissa verovaroja törsätään hankkeisiin, joilla ei ole mitään yhteyttä kunnan asukkaiden palveluihin ja hyvinvointiin. Merano painottaa, että kuntien tehtävä ei voi olla toimia hyvesignaloivana runsaudensarvena. - Lähtökohtaisesti on aina ajateltava, että jokaisen veroeuron tulee tavalla tai toisella tulla suoraan takaisin sen maksajalle.
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Tuhannet palestiinalaiset osoittivat tiistaina mieltään Gazassa Hamasin terroristeja vastaan Pohjois-Gazassa Beit Lahian kaduilla. Mielenosoittajat vaativat sodan lopettamista ja israelilaisten panttivankien vapauttamista.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sai kunnian avata puolustusteollisuusyhtiö Saab Finlandin uuden tuotantolaitoksen Tampereella.
