Jean-Claude Juncker. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker piti vuosittaisen puheen EU:n tilasta Euroopan parlamentille keskiviikkona. Junckerin mielestä EU ei ole hajoamassa, mutta EU:ssa ei ole vielä tarpeeksi unionia. Juncker otti kantaa brexitiin, EU:n yhteisiin sotilasjoukkoihin ja pakolaiskriisin torjuntaan.
Juncker piti brittien brexit-päätöstä valitettavana. Hän korosti sitä, että EU:n ja Ison-Britannian suhteet tulee pitää hyvinä. Hän piti kuitenkin kiinni siitä, että brittien tulee hyväksyä ihmisten ja tavaroiden vapaa liikkuvuus voidakseen saada täyden pääsyn EU:n markkinoille.
Juncker piti kiinni myös “viiden presidentin tiekartasta” mainiten, että se on edelleen kunnianhimoinen maali. Tiekartta käsittelee euroalueen talous- ja finanssiliiton tiivistämistä edelleen. Euromaiden finanssipolitiikka keskitettäisiin Brysseliin, jolloin kansallinen budjettivalta jäisi likimain olemattomaksi.
Hän ei kuitenkaan halunnut puhua liittovaltiosta tai Euroopan Yhdysvalloista. Hänen mukaansa seuraavat 12 kuukautta osoittavat, miten EU onnistuu yhdistymään uudelleen.
Juncker toivoi EU:lle yhteisiä sotilasvoimia. EU:lle pitäisi muodostaa yhteinen puolustusrahasto. Rahasto voisi rahoittaa esimerkiksi yhteensopivia kalustohankintoja.
Juncker sai tukea liberaaliryhmä ALDE:n puheenjohtaja Guy Verhofstadtilta. Verhofstadtin mukaan EU tarjoaa “lääkkeen kansallismielisyyden syöpään”. Hänen mukaansa EU on hankalassa asemassa siksi, että nuoret ovat EU:lle myötämielisiä, mutta vanhempi väki ei ole.
Kritiikkiäkin tuli. Junckerin puhetta moittivat ECR-ryhmän puheenjohtaja Syed Kammall, Britannian itsenäisyyspuolue UKIP:n puheenjohtaja Nigel Farage ja Ranskan FN:n puheenjohtaja Marine Le Pen. Kammall huomautti tyytymättömyyden EU:hun ulottuvan pitkälle Englannin kanaalin yli mantereen puolelle. Hän arveli, että “eurooppalainen projekti” on laitettu automaattiohjaukselle. Kammall halusi nähdä suuren koalition EPP:n ja sosialidemokraattien välillä hajoavan, koska nyt “viisi miestä” tekee kaikki päätökset.
Faragen viesti oli ytimekäs.
– Olen iloinen siitä, että me lähdimme, Farage sanoi viitaten brexitiin.
Faragen mielestä EU ei oppinut mitään brexitistä. Hänen mukaansa Juncker tarjoi vain samaa reseptiä kuin aiempinakin vuosina: lisää tiivistämistä niin talous- kuin puolustusasioissa. Myös Kammall kritisoi puheenvuorossaan sitä, että Juncker toistaa samaa mantraa vuodesta toiseen.
Le Pen puhui puheenvuorossaan jo “EU:n hautajaisista”. Hän kertoi, ettei toivottua brexit-shokkia tullutkaan. Hän kritisoi myös yhteisvaluutta euron pelastustoimia, koska kansat jätettiin pelastamatta. Kun Le Peniltä kysyttiin hänen aikomustaan toteuttaa frexit – eli Ranskan ero EU:sta – Le Pen vastasi, että hän veisi asian brittien tapaan kansanäänestykseen.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.
Heikkojen työn kannustimien vuoksi moni asiantuntijatyössä työskentelevä valitsee tällä hetkellä ylitöiden tekemisen sijaan mieluummin vapaa-ajan. Marginaalivero, eli lisätuloista perittävä vero onkin nykyisellään merkittävä kannustinloukku. - On varmasti syytä pohtia, onko edes valtion etu pitää ylikireää verotusta, jos sen seurauksena ei haluta tehdä pitkiä päiviä, taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén sanoo.
