

Mellakointia Malmön maahanmuuttajavoittoisessa Rosengårdin lähiössä. / LEHTIKUVA
Jumiutuneet karkotuspäätökset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa maahanmuutosta on Ruotsissa tullut kasvava turvallisuusongelma
Ruotsin turvallisuuspoliisi antaa ymmärtää, että maahanmuutto on luonut kansankotiin kasvavan turvallisuusongelman. Vaarallisia henkilöitä pystytään kyllä tunnistamaan, mutta heitä ei saada pois maasta. Aikakauslehti Bulletin kaivoi luvut esiin vuosien ajalta ja tulkitsee Säpon viestiä.
Maahanmuuttovirasto ja Säpo ovat luokitelleet ”viime vuosina” 200 henkilöä korkeaksi riskiksi maan ja sen kansalaisten turvallisuudelle. Vain kolmasosa heistä on onnistuttu karkottamaan Ruotsista. Potentiaalisten terroristien oma turvallisuus saattaisi nimittäin olla monessa tapauksessa uhattuna, jos heidät palautetaan kotimaihinsa. Näin totesi Säpon päällikkö Klas Friberg viraston vuosikertomuksen julkistamistilaisuudessa.
Bulletin laski yhteen, että Säpo on vuonna 2020 suositellut maahanmuuttovirastolle 183 oleskelu- tai työluvan hylkäämistä. Vuonna 2019 turvallisuusriskeiksi listattiin vastaavasti 275 henkilöä. Kun lasketaan yhteen vaarallisiksi luokiteltujen henkilöiden pelkkien oleskelulupahakemusten määrä, saadaan tulokseksi todellakin 200 uutta potentiaalista uhkaa viimeisen kahden vuoden ajalta.
Palautukset umpikujassa
Säpo ei ole itse julkaissut tilastoja vaarallisiksi luokiteltujen henkilöiden lukumäärän kehityksestä vuosikirjoissaan, joita on julkaistu vuodesta 2001. Viime vuosikymmenellä turvallisriskeiksi luokiteltuja henkilöitä identifioitiin keskimäärin ehkä neljäsosa nykypäivän tahdista. Vuoden 2010 molemmin puolin löydettiin 10 mahdollisesti vaarallista henkilöä ja vuonna 2014 uhkia tavattiin jo 55.
Prosessi on mennyt siten, että maahanmuuttovirasto on lähettänyt vuosittain satoja mielestään lisäselvitystä kaipaavia oleskelulupa- tai kansalaisuushakemuksia turvallisuuspoliisille. Noin 10 prosenttia hakemuksista on johtanut Säpon tarkempaan syyniin. Ja näistä taas erilaisten henkilöhaastattelujen ja muiden selvitysten jälkeen 10 prosenttia on vienyt hakemuksen hylkäämiseen.
Vuoden 2015 pakolaisvyöryn jälkeen Maahanmuuttovirasto ja Säpo ovat terävöittäneet rutiineitaan ja viimeisen parin vuoden aikana yhä useampi epäily on johtanut perusteellisempaan tutkintaan ja edelleen kielteiseen oleskelulupa- tai kansalaisuuspäätökseen.
Mutta sitten ei tapahdukaan mitään. Riskeiksi havaitut henkilöt jäävät useimmiten Ruotsiin. Karkotukset eivät onnistu ja niinpä turvallisuusuhka kasvaa vuosi vuodelta ja kaiken aikaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- riski valtion turvallisuudelle turvattomat maat vuoden 2015 pakolaisvyöry vuosikertomus Klas Friberg kansalaisuushakemus jihadistit säpo Turvallisuuspoliisi turvallisuusriski karkotukset oleskelulupa Maahanmuuttovirasto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsi ja Suomi myöntävät anteliaasti kansalaisuuksia maahanmuuttajille eurooppalaisessa vertailussa

Vetlandan puukotuksista epäillyn afgaanimiehen opinnot jäivät kesken – sai oleskeluluvan koulunkäyntiin, mutta aakkoset jäivät oppimatta

Tuore tutkimus Ruotsissa: Puolet raiskauksista tuomituista ulkomailla syntyneitä – maahanmuuttajatausta vielä useammalla

Nollalinjaan vielä matkaa: 16 000 hakee turvapaikkaa ja 73 000 Ruotsin kansalaisuutta vuonna 2021

Göteborgin yliopiston tutkimus sen vihdoin todistaa: ”Väkivalta koskettaa tänään jokaista ruotsalaista”

Ruotsissa tapettiin vuonna 2020 enemmän ihmisiä kuin koskaan mittaushistorian aikana

Vankilat tupaten täynnä Ruotsissa – rangaistusta suoritetaan nyt käytävillä ja parakeissa

Europol: Jihadististen terrori-iskujen määrä tuplaantui vuonna 2020 – tekijä useimmiten ”yksinäinen susi”

Raiskaajan karkottaminen maksoi 100 000 euroa – saksalaiset halusivat eroon hinnalla millä hyvänsä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää