KUVAKAAPPAUS/YLE
Julkista taloutta pakko korjata, että hyvinvointijärjestelmä säilyy – Purra: ”Velkalaivaa käännetään hitaasti, mutta suunta on nyt oikea”
Valtiovarainministeri Riikka Purra korosti eilen Ylen A-studiossa, että julkisen talouden korjaaminen on välttämätöntä tulevaisuutta ja hyvinvointijärjestelmän kestävyyttä ajatellen. Valtion velkaantumisen pysäyttäminen kuitenkin vie useita vuosia aikaa, johtuen etenkin kasvavista sotemenoista. Myös edellisinä vuosina otettu velka rasittaa valtion taloutta. Ensi vuonna valtion budjetista pelkkiin velan korkomenoihin kuluu 3,2 miljardia euroa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra korosti Ylen A-studiossa, että julkisen talouden tila on vakava, koska valtion velkaantuminen on jatkunut niin pitkään. Tilanteen oikaisemiseen ei riitä yksi vuosi tai edes yksi vaalikausi.
Tämä näkyy myös valtiovarainministeriön ehdotuksessa ensi vuoden budjetiksi, jonka loppusumma on 87,2 miljardia euroa tulojen ollessa 77 miljardia, eli alijäämä on 10,1 miljardia. Alijäämä katetaan velalla.
– Velkalaivaa käännetään hyvin hitaasti. Summat, jotka tässä erityisesti näkyvät taustalla, niistä yksi on hyvinvointialueiden rahoitus eli sotemenot. Pelkästään inflaation aikaan, kun näihin tehdään indeksilisäyksiä, niin nämä menot ovat merkittävästi kasvaneet. Sinne ei olla tekemässä säästöjä, vaan päinvastoin menot merkittävästi kasvavat, Purra sanoo.
Edellinen hallitus jätti perinnöksi valtavat velat
Soten menoja kasvattavat erityisesti vanhenemisesta aiheutuvat ikäsidonnaiset menot.
Toinen suuri osa ensi vuoden budjetin alijäämää on valtionvelan korot. Purra toteaa, että tällä kaudella ja tulevina vuosina valtion lainan korkomenot ovat jopa kolminkertaiset verrattuna viime kauteen.
Ensi vuonna pelkkiin valtionvelan korkomenoihin kuluu 3,2 miljardia euroa. Kyse on siis pelkästään velanoton hinnasta, sillä korkoihin hupenevalla 3,2 miljardilla ei saada vastineeksi palveluita kansalaisille.
Edellisen pääministerin Sanna Marinin (sd) hallitus jätti perinnöksi seuraajalleen valtavat velat, joiden vaikutus tuntuu ja näkyy.
Purra korostaa, että perussuomalaiset on hallituksessa sitoutunut siihen, että velkaantuminen saadaan oikealle uralle kahdessa vaalikaudessa.
– Hallituksen suunta on nyt oikea. Koko ajan tehdään toimia. Me leikkaamme laajasti menoja, sopeutamme, teemme rakenteellisia toimia, joilla on työllisyysvaikutuksia ja teemme investointeja joiden toivotaan lisäävän kestävää kasvua. Tämä on kokonaisuus, jota on jatkettava seuraavallakin hallituskaudella, jotta velkalaivaa saadaan oikaistua.
Säästöjä laajasti eri sektoreille
Suorien sopeutuksien osuus hallituskaudella on neljä miljardia. Purra korostaa, että säästöjä tehdään laajasti eri sektoreille, kuten hallintoon, indeksijäädytyksillä, indeksikorotusten pienillä laskuilla sekä erilaisiin tukiin.
Perussuomalaiset leikkaisi ensisijaisesti menoista, jotka ovat toissijaisia suomalaisille. Purra kuitenkin muistuttaa, että hallitusohjelma on neljän puolueen kompromissi.
Kuitenkin myös maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään ja maahanmuuton menoja leikataan selvästi verrattuna siihen, mitä edellinen Marinin hallitus teki. Purra kuvaa maahanmuuttopolitiikan tulevia kiristyksiä paradigman muutokseksi.
– Voidaan katsoa esimerkiksi kehitysapuun hallituskauden aikana tehtävää miljardin leikkausta, Purra sanoo.
Kokonaisveroaste ei nouse
Sopeutustoimien ja investointien lisäksi hallitus pyrkii eri keinoilla tekemään työnteosta entistä kannattavampaa. Purra korostaa, että kyseessä on ollut jo vuosien ajan merkittävä ongelma.
– Erityisesti alemmilla palkkatasoilla, kotona olemisesta saattaa saada saman verran kuin töissä. Tämä hallitus pyrkii, myös sosiaaliturvauudistusten kautta, siihen, että jatkossa työn teko olisi kannattavaa. Meidän täytyy pyrkiä siihen, että ihmiset työllistyvät ja tulevat palkallaan toimeen. Sehän on myös itsenäisen kansalaisen merkki, vaikka emme toki kuvittele, että se on mahdollista kaikkien kohdalla.
Suomessa on jyrkkä veroprogressio. Jotta työn tekeminen olisi kannattavaa, hallitus ei aio toimillaan nostaa kokonaisveroastetta.
Purra korostaa, että talouden korjaaminen on välttämätöntä nimenomaan tulevaisuutta ajatellen.
– Jotta voisimme tulevaisuudessa huolehtia hyvinvointijärjestelmästämme. Nyt meillä on alijäämää ja krooninen epäsuhta maksajien ja saajien välillä. Tällä tavalla me emme voi enää jatkaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- korkomenot sopeutustoimet hyvinvointijärjestelmä valtion budjetti Valtiovarainministeriö työnteko veronmaksajat valtionvelka Maahanmuuttopolitiikka Julkinen talous Riikka Purra Alijäämä Sanna Marin Hallitusohjelma Sosiaaliturva Inflaatio kehitysapu verotus sote
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeriön budjettiehdotus julki: Työn ja liikkumisen verotus kevenee, kehitysapuun leikkauksia, merkittäviä panostuksia turvallisuuteen ja hyvinvointiin
Marinin hallitus jätti seuraajalleen perinnöksi valtavat velat – valtion budjetista ensi vuonna 3,2 miljardia pelkästään velan korkomenoihin
Hallituskauden karu tilinpäätös: Valtionvelka räjähtänyt, ostovoima ennätysalhaalla, suomalaisten miljardeja EU:n pakettiin ja huoltosuhde heikkenee entisestään maahanmuuttopolitiikan vuoksi
Valtion talous on karmeassa kunnossa Marinin velkahuikkahallituksen jäljiltä: Vuosina 2019-2023 lisää velkaa kertyi jopa liki 40 miljardia
Vasenlaita hullaantui velkaan: Holtiton velanotto antoi vauhtia korkopomppuun – jo seuraavan vuosikymmenen taitteessa valtion velkojen korkomenot liki seitsemän miljardia
Uusi hallitus siivoaa velkakuplassa eläneen vasemmiston jälkiä – Bergbom: Oppositio voisi katsoa peiliin
Hallitukselta tiedonanto yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi – Purra: ”Kaikki väestöryhmät osallistuvat siihen, että kaikilla on tässä maassa turvallista ja hyvä olla”
Jimmie Åkesson vie ruotsidemokraatteja jo seuraaviin vaaleihin: ”Rikkinäistä valtiota ei korjata roudarinteipillä”
Strandman: Hallitusohjelma edistää yrittäjyyttä ja työllisyyttä
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia
Ruotsin yleisradioyhtiön uutistoimitus SVT Nyheter oli tekemässä tutkivaa journalismia, kun imaami Sami Al-Tameemi ylisti Hizbollahin edesmennyttä johtajaa Hassan Nasrallahia perjantairukouksessa Libanonin kulttuuriyhdistyksessä Malmössä. Hän kutsui Nasrallahia marttyyriksi. SVT nauhoitti tilaisuuden. Tämä oli SVT:n toinen käynti yhdistyksen tiloissa.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää