KUVAKAAPPAUS/YLE
Julkista taloutta pakko korjata, että hyvinvointijärjestelmä säilyy – Purra: ”Velkalaivaa käännetään hitaasti, mutta suunta on nyt oikea”
Valtiovarainministeri Riikka Purra korosti eilen Ylen A-studiossa, että julkisen talouden korjaaminen on välttämätöntä tulevaisuutta ja hyvinvointijärjestelmän kestävyyttä ajatellen. Valtion velkaantumisen pysäyttäminen kuitenkin vie useita vuosia aikaa, johtuen etenkin kasvavista sotemenoista. Myös edellisinä vuosina otettu velka rasittaa valtion taloutta. Ensi vuonna valtion budjetista pelkkiin velan korkomenoihin kuluu 3,2 miljardia euroa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra korosti Ylen A-studiossa, että julkisen talouden tila on vakava, koska valtion velkaantuminen on jatkunut niin pitkään. Tilanteen oikaisemiseen ei riitä yksi vuosi tai edes yksi vaalikausi.
Tämä näkyy myös valtiovarainministeriön ehdotuksessa ensi vuoden budjetiksi, jonka loppusumma on 87,2 miljardia euroa tulojen ollessa 77 miljardia, eli alijäämä on 10,1 miljardia. Alijäämä katetaan velalla.
– Velkalaivaa käännetään hyvin hitaasti. Summat, jotka tässä erityisesti näkyvät taustalla, niistä yksi on hyvinvointialueiden rahoitus eli sotemenot. Pelkästään inflaation aikaan, kun näihin tehdään indeksilisäyksiä, niin nämä menot ovat merkittävästi kasvaneet. Sinne ei olla tekemässä säästöjä, vaan päinvastoin menot merkittävästi kasvavat, Purra sanoo.
Edellinen hallitus jätti perinnöksi valtavat velat
Soten menoja kasvattavat erityisesti vanhenemisesta aiheutuvat ikäsidonnaiset menot.
Toinen suuri osa ensi vuoden budjetin alijäämää on valtionvelan korot. Purra toteaa, että tällä kaudella ja tulevina vuosina valtion lainan korkomenot ovat jopa kolminkertaiset verrattuna viime kauteen.
Ensi vuonna pelkkiin valtionvelan korkomenoihin kuluu 3,2 miljardia euroa. Kyse on siis pelkästään velanoton hinnasta, sillä korkoihin hupenevalla 3,2 miljardilla ei saada vastineeksi palveluita kansalaisille.
Edellisen pääministerin Sanna Marinin (sd) hallitus jätti perinnöksi seuraajalleen valtavat velat, joiden vaikutus tuntuu ja näkyy.
Purra korostaa, että perussuomalaiset on hallituksessa sitoutunut siihen, että velkaantuminen saadaan oikealle uralle kahdessa vaalikaudessa.
– Hallituksen suunta on nyt oikea. Koko ajan tehdään toimia. Me leikkaamme laajasti menoja, sopeutamme, teemme rakenteellisia toimia, joilla on työllisyysvaikutuksia ja teemme investointeja joiden toivotaan lisäävän kestävää kasvua. Tämä on kokonaisuus, jota on jatkettava seuraavallakin hallituskaudella, jotta velkalaivaa saadaan oikaistua.
Säästöjä laajasti eri sektoreille
Suorien sopeutuksien osuus hallituskaudella on neljä miljardia. Purra korostaa, että säästöjä tehdään laajasti eri sektoreille, kuten hallintoon, indeksijäädytyksillä, indeksikorotusten pienillä laskuilla sekä erilaisiin tukiin.
Perussuomalaiset leikkaisi ensisijaisesti menoista, jotka ovat toissijaisia suomalaisille. Purra kuitenkin muistuttaa, että hallitusohjelma on neljän puolueen kompromissi.
Kuitenkin myös maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään ja maahanmuuton menoja leikataan selvästi verrattuna siihen, mitä edellinen Marinin hallitus teki. Purra kuvaa maahanmuuttopolitiikan tulevia kiristyksiä paradigman muutokseksi.
– Voidaan katsoa esimerkiksi kehitysapuun hallituskauden aikana tehtävää miljardin leikkausta, Purra sanoo.
Kokonaisveroaste ei nouse
Sopeutustoimien ja investointien lisäksi hallitus pyrkii eri keinoilla tekemään työnteosta entistä kannattavampaa. Purra korostaa, että kyseessä on ollut jo vuosien ajan merkittävä ongelma.
– Erityisesti alemmilla palkkatasoilla, kotona olemisesta saattaa saada saman verran kuin töissä. Tämä hallitus pyrkii, myös sosiaaliturvauudistusten kautta, siihen, että jatkossa työn teko olisi kannattavaa. Meidän täytyy pyrkiä siihen, että ihmiset työllistyvät ja tulevat palkallaan toimeen. Sehän on myös itsenäisen kansalaisen merkki, vaikka emme toki kuvittele, että se on mahdollista kaikkien kohdalla.
Suomessa on jyrkkä veroprogressio. Jotta työn tekeminen olisi kannattavaa, hallitus ei aio toimillaan nostaa kokonaisveroastetta.
Purra korostaa, että talouden korjaaminen on välttämätöntä nimenomaan tulevaisuutta ajatellen.
– Jotta voisimme tulevaisuudessa huolehtia hyvinvointijärjestelmästämme. Nyt meillä on alijäämää ja krooninen epäsuhta maksajien ja saajien välillä. Tällä tavalla me emme voi enää jatkaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- korkomenot sopeutustoimet hyvinvointijärjestelmä valtion budjetti Valtiovarainministeriö työnteko veronmaksajat valtionvelka Maahanmuuttopolitiikka Julkinen talous Riikka Purra Alijäämä Sanna Marin Hallitusohjelma Sosiaaliturva Inflaatio kehitysapu verotus sote
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeriön budjettiehdotus julki: Työn ja liikkumisen verotus kevenee, kehitysapuun leikkauksia, merkittäviä panostuksia turvallisuuteen ja hyvinvointiin
Marinin hallitus jätti seuraajalleen perinnöksi valtavat velat – valtion budjetista ensi vuonna 3,2 miljardia pelkästään velan korkomenoihin
Hallituskauden karu tilinpäätös: Valtionvelka räjähtänyt, ostovoima ennätysalhaalla, suomalaisten miljardeja EU:n pakettiin ja huoltosuhde heikkenee entisestään maahanmuuttopolitiikan vuoksi
Valtion talous on karmeassa kunnossa Marinin velkahuikkahallituksen jäljiltä: Vuosina 2019-2023 lisää velkaa kertyi jopa liki 40 miljardia
Vasenlaita hullaantui velkaan: Holtiton velanotto antoi vauhtia korkopomppuun – jo seuraavan vuosikymmenen taitteessa valtion velkojen korkomenot liki seitsemän miljardia
Uusi hallitus siivoaa velkakuplassa eläneen vasemmiston jälkiä – Bergbom: Oppositio voisi katsoa peiliin
Hallitukselta tiedonanto yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden edistämiseksi – Purra: ”Kaikki väestöryhmät osallistuvat siihen, että kaikilla on tässä maassa turvallista ja hyvä olla”
Jimmie Åkesson vie ruotsidemokraatteja jo seuraaviin vaaleihin: ”Rikkinäistä valtiota ei korjata roudarinteipillä”
Strandman: Hallitusohjelma edistää yrittäjyyttä ja työllisyyttä
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä hengellistä musiikkia kuulleelle oppilaalle – ”Menee hyvin vaikeaksi, jos jatkossa joudutaan maksamaan korvauksia tällaisista asioista”
Hämeenlinna ei maksakaan 1 500 euron hyvitystä alakoululaiselle, jonka yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta katsoi joutuneen syrjityksi uskonnon tai vakaumuksen perusteella tämän kuultua hengellistä musiikkia koulussa lokakuussa järjestetyssä uskonnollisessa konsertissa.