

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Julkisen talouden korjaaminen maahanmuutolla ei ole ratkaisu
Eduskunta käsitteli keskiviikkona välikysymystä julkisen talouden velkaantumisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela antoi puheessaan kritiikkiä hallituksen velkaantumiseen pohjautuvalle talouspolitiikalle ja pohti julkisen talouden ongelmien ratkaisuksi esitetyn työperäisen maahanmuuton ongelmakohtia.
– Kriisien vuoksi on ehkä unohtunut, että Rinteen-Marinin hallituksen ohjelma oli taloudenpidon kannalta alun perinkin heikolla pohjalla, aivan kuin piikki olisi ollut auki jo heti alusta alkaen. Ohjelman ylevät tavoitteet lepäsivät 75 prosentin työllisyysasteen varassa. Työllisyysluvut näyttävätkin hyvältä, mutta ne ovat yksinään huono mittari julkisen talouden tilaa arvioitaessa, Jari Koskela huomautti puheessaan.
Koskela muistutti, että työllisyysluvuissa on paljon osa-aikatöitä ja että työpaikat ovat syntyneet pitkälti julkiselle sektorille.
– Kaikki työ on tietysti parempaa kuin ei mitään, mutta talouden kannalta oleellista on saada työpaikkoja nimenomaan yksityiselle sektorille. Yksityisen puolen toimintaedellytyksiä hallitus on kuitenkin monin tavoin vaikeuttanut esimerkiksi yritysten kustannuskilpailukykyä murentamalla ja ilmastopolitiikalla, joka on myös ajanut toimivia aloja Suomessa alas ja siirtänyt tuotantoa halvempiin maihin, Koskela totesi.
Ruotsi vaarallinen esimerkki
Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet ja myös monet yritysjohtajat pitävät työperäistä maahanmuuttoa ratkaisuna Suomen julkisen talouden ongelmiin. Perussuomalaiset muistuttaa, että työperäinen maahanmuutto suuntautuu pitkälti matalapalkka-aloille, jolloin palkkaa joudutaan täydentämään sosiaalituilla.
Jopa valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron ”Uudistuva ja kestävä Suomi” työperäistä maahanmuuttoa koskevassa taustamuistiossa on huomioitu, että suuremman työperäisen maahanmuuttomäärän kääntöpuolena on odotuksia matalampi julkisen talouden hyöty.
– Työperäisen maahanmuuton suhteen olisi otettava oppia Ruotsista, jossa työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinta on poistettu. Tämä toimenpide ei tuonut helpotusta työvoimapulaan. Sen sijaan työvoimaa tuli aloille, joilla muutenkin oli työvoimasta ylitarjontaa. Lisäksi seurauksena oli työlupien kaupittelua, kiskontaa, väärinkäytöksiä ja suoranaista ihmiskauppaa sekä tietysti segregaatiota, Koskela varoitti puheessaan.
Ikäsyrjintä pois työmarkkinoilta
Koskela muistutti myös, että vastaavat väärinkäytökset eivät ole Suomessakaan vieraita, vaikka maahanmuuttomäärät ovat paljon Ruotsia pienempiä.
– On totta, että väestömme vanhenee ja tekijöitä tarvitaan. Mutta jos esittää isoja määriä työperäistä maahanmuuttoa ratkaisuksi, olisi myös esitettävä, miten vältämme Ruotsissa nähdyt ongelmat ja miten iso määrä tulijoita saadaan aidosti kotoutettua maahan, Koskela sanoi heittäen pallon muille puolueille.
Yhtenä ratkaisuna julkisen talouden ongelmiin Koskela pohti esimerkiksi yli 55-vuotiaiden parempaa työllistämistä. Eläketurvakeskuksen työnantajatutkimuksen mukaan myös työnantajilla on halukkuutta palkata yli 55-vuotiaita.
– Yli 50-vuotiailla on valtava työvoimapotentiaali jo siitäkin syystä, että heillä on vuosikymmeniä kokemusta työelämästä. Suomessa on ollut sitkeä käsitys siitä, että yli 50-vuotiaat eivät olisi työmarkkinoilla haluttua kansanosaa. Heillä on vähintään 10-15 vuoden työura vielä jäljellä. Tätä potentiaalia pitäisi hyödyntää enemmänkin, Koskela sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ikäsyrjintä yksityinen sektori kotimainen työvoima matalapalkka-alat Väärinkäytökset Jari Koskela Työperäinen maahanmuutto Ihmiskauppa Ruotsi hallitus talous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Tavallinen työssäkäyvä suomalainen ei naura palkkapäivänä – demareilta lääkkeeksi lähinnä uusia veroja

Kokoomus haluaa Suomeen töihin bussikuskeja ja hoitajia kehitysmaista – Riikka Purran mukaan kokoomuksen malli on utopiaa: ”Ei ole positiivista julkisen talouden kestävyyden kannalta”

Työperäiseen maahanmuuttoon palautettava kontrolli – ratkaisu työvoimapulaan löytyy kotimaisesta reservistä ja EU-alueella olevasta työvoimasta

Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyy usein myös sosiaaliturvan systemaattista väärinkäyttöä – ”Kela-money ei ole urbaania legendaa”

Tee tunti töitä viikossa – olet hallituksen mielestä työllistetty

Suomen Perustan analyysi: Työllisyysaste ei ratkaise talouden ongelmia

Menikö kokoomuksen ja vihervasemmiston maahanmuuttounelmointi jo överiksi? Petteri Orpo, Sanna Marin, Annika Saarikko ja Li Andersson haluavat kolminkertaistaa maahanmuuttajien määrän

Maahanmuuttajatkin äänestävät nyt perussuomalaisia: “Poliittisen eliitin tulisi tiedostaa maahanmuuton ongelmat eikä sortua populistisiin heittoihin äänestäjien valloittamiseksi”
Viikon suosituimmat

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”
Opiskelija käytti tenttivastauksensa yhdessä osassa sanaa ”islamisaatio.” Tentaattori ilmoitti, ettei tenttivastausta voi arvioida, koska siinä esiintyi termi, joka ei yliopiston mielestä ollut "akateemisesti vakiintunut". Tapaus osuu tieteenteon ytimeen. Opiskelija oli ehdottanut islamisaatiota jatkotutkimuksen aiheeksi. Jos jotakin väitettyä tai oletettua ilmiötä ei saa ehdottaa edes tutkimuskohteeksi siksi, että ilmiö ei ole ”akateemisesti vakiintunut”, putoaa tutkimukselta pohja. Yliopistojen tehtävä kun on juurikin tutkia sitä, mikä ei ole vielä tiedossa.

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista
SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen
Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla
Rikollisjengit ovat käytännössä kaapanneet vallan maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa. Haiti on maan YK-suurlähettilään mukaan lähellä tilannetta, ”josta ei ole paluuta”. Vain pikainen ulkovaltojen puuttuminen kaaokseen voisi nykäistä saarivaltion pois kuilun reunalta.

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu
Arvonlisäverotusta kevennetään alentamalla 14 prosentin arvonlisäverokantaan kuuluvien hyödykkeiden verokanta 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkoiltana hallituksen puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa.

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos
Newsweek-lehti uutisoi maailmalla leviävästä videosta, jolla brittipoliisi varoittaa miestä: Kehotus vaatia toista ihmistä "puhumaan englantia" voi olla tulkittavissa vihapuheeksi. Tapauksesta syntyi kohu, sillä video antaa lohduttoman kuvan sananvapauden tilasta Isossa-Britanniassa. Videon taustoista tiedetään kuitenkin rajallisesti. Myös poliisi on ollut verrattain vaitonainen tapahtuneesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.