KUVAKAAPPAUS/TWITTER
Julkisen sanan neuvosto ja Journalistiliitto suojelevat syytteen saanutta faktantarkistajaa – ei sanaakaan kunnianloukkauksesta, kääntävät keskustelun “toimittajien häirintään”
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström ei halua vastata kysymykseen siitä, miten toimittaja Johanna Vehkoota vastaan nostettu syyte vaikuttaa Vehkoon asemaan neuvoston jäsenenä.
Toimittaja Johanna Vehkoota vastaan nostettiin viime viikolla syyte kunnianloukkauksesta. Syyttäjä Kirsi Männikkö ei halua kommentoida syytteen sisältöä enempää.
Tapaus kuitenkin liittyy Vehkoon Facebook-kirjoitukseen, josta tehdyn rikosilmoituksen mukaan hän kutsuu oululaista kaupunginvaltuutettua Junes Lokkaa rasistiksi ja natsiksi. Poliisin esitutkinnassa Vehkoo on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
JSN:n jäsenen saama kunnianloukkaussyyte on harvinainen
Vehkoo on aiemmin Yleisradion faktantarkistajana toimittanut Yleisradiolle Valheenpaljastaja-juttusarjaa. Lisäksi Vehkoo on Julkisen sanan neuvoston (JSN) jäsen. Tämän vuoksi esille nousee kysymys siitä, voiko Vehkoo jatkaa tehtävässään JSN:n jäsenenä siihen saakka, kunnes asia on käsitelty ja ratkaistu tuomioistuimessa.
Jo pelkästään JSN:n jäsentä vastaan nostettu rikossyyte on harvinainen, etenkin kun kysymys on kunnianloukkausasiasta.
Kunnianloukkaus on teko, jossa joku esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että tällaisen teon voidaan katsoa aiheuttavan loukatulle vahinkoa tai kärsimystä taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Kunnianloukkauksesta voidaan tuomita sakkorangaistus.
JSN:n varapuheenjohtajat vaikenevat
Suomen Uutiset pyrki selvittämään, miten kunnianloukkaussyyte vaikuttaa Vehkoon asemaan JSN:n jäsenenä. Ensin yritimme saada yhteyttä JSN:n puheenjohtajaan Elina Grundströmiin, joka ei vastannut puheluihin tai tekstiviesteihin.
JSN:n 3. varapuheenjohtaja Paula Paloranta kertoo puhelimitse, että ei kommentoi tapausta. Palorannan mukaan asiasta ei kuitenkaan oltu keskusteltu viime viikolla, kun Vehkoon syytteestä uutisoitiin.
JSN:n 1. varapuheenjohtaja Antti Kokkonen sanoo, ettei hänellä ole tilaisuutta sanoa Vehkoon tapauksesta mitään.
– Asia jää myöhemmin pohdittavaksi. Minun tehtäväni ei ole ottaa kantaa, Kokkonen sanoo.
”Esteellisyys huomioidaan kunkin kohdalla erikseen”
Suomen Uutiset tavoitti Grundströmin sähköpostitse. Grundström ei suoraan vastaa kysymykseen, miten Vehkoota vastaan nostettu syyte tulee vaikuttamaan Vehkoon asemaan JSN:n jäsenenä.
– JSN:n perussopimuksen mukaan jäsenen esteellisyyttä käsitellään kantelukohtaisesti. Neuvoston jäsenen esteellisyydestä ei tehdä yleisen tason päätöksiä, vaan mahdollinen esteellisyys huomioidaan kunkin kantelun kohdalla erikseen.
– Neuvostossa on oltu tarkkoja esteellisyyskysymyksissä. Kiistatilanteessa esteellisyyden ratkaisee neuvoston puheenjohtaja, mutta yleensä jäsenet ovat ilmaisseet esteellisyytensä oma-aloitteisesti, Grundström toteaa.
Tarkentaviin kysymyksiin ei saatu Grundströmiltä vastausta.
Journalistiliitolta vaaditaan perusteluja häirintäväitteille
Toimittajien ammattijärjestö Journalistiliitto julkaisi tiistaina 16.10. verkkosivuillaan julkilausuman, jonka otsikon mukaan toimittajien kiusaamisen on loputtava. Journalistiliiton lausumassa vaaditaan kaikille ihmisille tasapuolista kohtelua lain edessä.
Journalistiliiton mukaan Lokka olisi ”häirinnyt Vehkoota julkisesti eri tavoin vuosien ajan”.
– Tämä on kenen tahansa nähtävissä Lokan YouTube-kanavilla, julkilausumassa todetaan.
Journalistiliiton Twitter-tilillä monet esittävät tarkentavia kysymyksiä julkilausumaan liittyen, mutta liiton Twitter-tilin ylläpitäjä ei kommentoi asiaa mitenkään.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- toimittaja Julkisen sanan neuvosto kunnianloukkaus faktantarkistaja Johanna Vehkoo Elina Grundström Journalistiliitto syyte Yle
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tekniikan Maailman päätoimittaja kummastelee, miksi Johanna Vehkoon tapauksesta ei uutisoida
Näin meitä vedätetään: Vihervasemmistolainen media syöttää omia mielipiteitään uutisina
Journalistiliitto ja Helsingin Sanomat lobbaavat sharia-lakia länsimaihin – perussuomalaisilta täystyrmäys: “Aivan sairasta ja absurdia vouhotusta”
Viikon suosituimmat
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Pakolaispolitiikka kiristyy: Turvapaikkaa ei jatkossa myönnetä tai se lakkautetaan, jos henkilön katsotaan olevan vaaraksi yhteiskunnalle
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Puheenjohtaja Koskelalla ei ollut laskelmia työllisyystoimiensa tueksi illan A-talkissa: “Mulla ei ole antaa lukua sulle”
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.