

PS ARKISTO
Jos Venäjä jälleen vyöryttää turvapaikanhakijoiden massoja rajalle, siihen ei auta Nato-jäsenyyskään – Purra: ”Toivon todella, että hallitus saa aikaiseksi tilanteen korjaavaa lainsäädäntöä”
Suurella todennäköisyydellä Suomi on lähiaikoina käynnistämässä menettelyn, jota kutsutaan Nato-jäsenyyden hakemiseksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti tänään IS-tv:n puoluejohtajakeskustelussa, että sotilaallisten toimien ohella nykyajan konkreettisia turvallisuusuhkia ovat myös erilaiset hybridioperaatiot, kuten esimerkiksi valtiollisen toimijan vihamielisessä tarkoituksessa suorittama ihmisten työntäminen rajan yli.
Viime aikoina Nato-keskustelu on, jäsenyyden näyttäessä yhä todennäköisemmältä, vähitellen siirtynyt siihen vaiheeseen, millainen Nato-maa Suomi olisi ja mitä jäsenyys Suomelle maksaisi.
Nato tunnetusti on asettanut jäsenvaltioidensa puolustusmenojen kansalliseksi tavoitteeksi 2 % BKT:sta, minkä vaatimuksen Suomi täyttäisi erinomaisesti jo nyt.
IS-tv:n puoluejohtajien Nato-keskustelussa perussuomalaisten Riikka Purra totesi, että yleisesti ottaen Nato-kustannukset olisivat Suomen omia puolustusmenoja.
– Perussuomalaiset on jo vuosikausia kannattanut kansallisten puolustusmenojen korottamista. Ymmärtääkseni tällä on myös kansalaisten suunnalla erittäin vahva tuki, Purra sanoi.
Hän jatkoi, että verrattuna moneen muuhun ylikansalliseen tai hallitusten väliseen elimeen Naton hallinnolliset kustannukset ovat maltillisia.
– Puhutaan siis muutamista kymmenistä miljoonista, ja näillekin on omaa kansallista hyötyä.
Houkuttelisiko Suomi investointikohteena?
IS-tv:n keskusteluun osallistuivat myös vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson, vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk). Puoluejohtajat keskustelivat myös Nato-jäsenyyden mahdollisista talouspoliittisista hyödyistä Suomelle.
Venäjän Ukrainassa aloittama sota on nostanut epäilyjä siitä, että Suomi alkaisi näyttäytyä kansainvälisten sijoittajien ja investointipäätösten tekijöiden silmissä epäedulliselta maalta ollessaan Naton ulkopuolella. Anderssonin mielestä mitään tällaisia merkkejä ei olisi näkyvissä, mutta mahdollinen Nato-jäsenyys saattaisi Anderssonin mukaan mahdollisesti lisätä sotilaallisia jännitteitä, jotka saattaisivat vaikuttaa yritysten liiketoimintaan, turismiin tai matkailualaan.
Saarikko oli eri linjoilla hallituskumppaninsa kanssa ja totesi, että jännitteet ovat kasvaneet jo nyt Suomesta riippumattomista syistä.
– Meillä ei ole toistaiseksi huolta. Mutta kyllä me myös tiedämme, että tätä Nato-päätöstä sijoittajat, luottoluokittajat ja investorit aivan varmasti miettivät.
Purran mukaan Suomen Nato-jäsenyydellä ei sen sijaan ole merkitystä niin sanotun maariskin kannalta.
– Näkisin, että kansainvälisten yritysten ja investoijien huoli Suomesta liittyy tulevaisuudessa ennemminkin siihen, onko meidän regulaatioympäristö johdonmukainen ja ennustettava, minkälainen meidän verotuksemme on, onko meillä työmarkkinoilla rauhallista ja miten ylipäätään Suomen talous kehittyy. Ei niinkään siihen, olemmeko Naton jäsenmaita vai emme, Purra sanoi.
Purra huomautti, että Suomen kansalaisuuden ja Suomen passin arvoa alennetaan aivan muilla toimilla kuin siirtymällä kohti Natoa.
– Esimerkiksi sillä, että Suomen kansalaisuuden saa vain muutaman vuoden asumisen jälkeen, käytännössä nopeammin ja helpommin kuin muualla.
Venäjä tuntee Suomen lainsäädännön heikkoudet
Sotilaallisten toimien ohella konkreettisia turvallisuusuhkia ovat nykyisin myös erilaiset hybridioperaatiot, kuten esimerkiksi valtiollisen toimijan vihamielisessä tarkoituksessa suorittama ihmisten työntäminen rajan yli.
Perussuomalaiset ovat tyytymättömiä hallituksen valmiuslain rajaturvallisuutta koskevien lainsäädäntömuutosten valmisteluun, sillä hallitus ei ole toistaiseksi tuonut eduskuntaan pykäliä, joilla siirtolaisase voitaisiin kokonaan pysäyttää rajalle.
Purra totesi, että laajamittainen maahantulo on ongelma ja uhka, johon Nato-jäsenyyskään ei auta.
– Suomella ei ole sen paremmin normaalilainsäädännössä kuin valmiuslaissakaan tulevan esityksen myötä sellaista pykälää, jolla tuhansien, kenties satojen tuhansien turvapaikanhakijoiden, vyöryttäminen Suomen rajoille voitaisiin estää, eli käytännössä olla ottamatta turvapaikkahakemuksia vastaan.
Venäjä on yrittänyt samaa temppua aiemminkin.
– Venäjä tuntee Suomen lainsäädännön heikkoudet. Toivon todella, että hallitus saa aikaiseksi tilanteen korjaavaa lainsäädäntöä, Purra sanoi.
Vihreiden Suomela viittasi kintaalla pakolaisaseen käyttöön osana Venäjän Suomeen kohdistuvia hybriditoimia siitäkin huolimatta, että uhka on jo aiemmin realisoitunut.
– En lähtisi liioittelemaan, uhkiin on varauduttu, Suomela vähätteli.
Saarikko sen sijaan myönsi, että Purra on oikeassa. Saarikko epäsuorasti myös myönsi, että tarvittavat lakimuutokset ovat osin tekemättä.
– Lainsäädännössä on korjaamisen tarpeita, ja nyt on edettävä erittäin ripeästi, Saarikko sanoi.
Miksi vasemmiston puoluejohto panttaa Nato-kantaansa?
Puoluejohtajien debatissa herätti huomiota, että hallitusta edustava Andersson ei vieläkään suostunut kertomaan omaa Nato-kantaansa. Anderssonilta kuultiin pitkiä ja polveilevia selityksiä näkemyksensä panttaamiselle.
– Mä olen ajatellut, että vastuullinen päättäjä nimenomaan paneutuu kaikkiin argumentteihin ja pohtii niiden perusteluja. Voin myös myöntää, että tilanne ei ole helppo puolueelleni. Ajattelen, että on tärkeämpää antaa ihmisille tilaa tehdä omat johtopäätökset ja kerron oman kantani kun sen aika on, Andersson muotoili
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä on tunnetusti jyrkkiä Naton vastustajia. Siitä huolimatta vasemmistoliitto teki viime viikolla puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokouksessa päätöksen jatkaa hallituksessa, vaikka Suomi päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- siirtolaismassat puolustusmenot Nato-jäsenyys hybridioperaatio valmiuslaki turvallisuusuhka Iiris Suomela puoluejohtajat Annika Saarikko Rajavalvonta Riikka Purra Turvapaikanhakijat Li Andersson Suomi Venäjä verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset vaati vaikuttavia rajaturvallisuuslakeja – hallitus ei suostu keskeyttämään turvapaikanhakuoikeutta edes Venäjän hybridivaikuttamisen estämiseksi

Hallitus ei Suomea pakolaisaseelta suojele – puhetta pulppuaa, tekoja ei tule (video)

Hallitus laittaa siirtolaisten oikeudet suomalaisten oikeuksien edelle – Purra: “Kyllä on kieroa peliä”

Hallituksen valmiuslakiesitys ei torju hybridiuhkia, vaan takaa maahantulijoille majoituksen ja kuljetukset

Antikainen ja Immonen: Venäjän hybridivaikuttaminen noussut uudeksi uhaksi – hallituksen on tehtävä välittömästi päätös raja-aidan rakentamisesta itärajalle

Tekoäly antaa droonille luvan tappaa: Ukrainan taivaalla lentävät itsenäisiä päätöksiä tekevät koneet

Hallintovaliokunta yksimielinen – Purra: Kansainvälisen suojelun hakemista on kyettävä rajoittamaan

Luukkanen: Tosiasioiden tunnustaminen on Suomen turvallisuuden perusta

Perussuomalaiset kannattaa Nato-jäsenyyttä: ”Kalliin isänmaamme suojaksi, ei ketään uhkaamaan”
Viikon suosituimmat

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä
Suomessa murehditaan lehmien pieruja ja porojen röyhtäyksiä, jotka ilmastoaktivistien mukaan tuhoavat koko maailman ilmaston. Samaan aikaan Intiassa juhlitaan sitä, että maa tuottaa enemmän hiiltä kuin koskaan. Intialaiset iloitsevat, koska edullinen fossiilinen polttoaine tarkoittaa heille halpaa energiaa, talouskasvua ja omavaraisuutta.

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon
Vaikuttaisi itsestäänselvyydeltä, että suomalainen puolustusteollisuus toivoo työvoimaa, joiden lojaliteeteista voidaan kohtuullisella varmuudella mennä takuuseen. Yhtä lailla vaikuttaa itsestäänselvältä, etteivät Suomeen saapuvat venäläiset sattuneesta syystä ole puolustusvoimien ykkösrekryjä. Asian ääneensanominen aiheutti kuitenkin Hämeenlinnan valtuustossa melkoisen demariäläkän.

Yle-pomo Merja Ylä-Anttila skippasi viime viikolla kysymyksen Yleisradion vasenkallistumasta – ”Mikään tutkimus ei tällaista todista…”
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa, että jopa 40 prosenttia suomalaisista katsoo Yleisradion uutisoinnin oleva vasemmalle kallellaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu kysyi viime viikolla samasta asiasta Yleisradion toimitusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta, joka tuolloin katsoi, että kysymykseen vastaaminen on hankalaa.

Vihreät syyllistää suomalaisia rasismista – samaan aikaan vihreä kansanedustaja syynää julkisista tapahtumista ihmisten ihonväriä
Vihreät lähtee kunta- ja aluevaaleihin ylimielisessä woke-asennossa, eli puolue solvaa nyt äänestäjiä rasisteiksi. Kaksisuuntaisesta keskustelusta kieltäytyneen puolueen arvioidaan jo olevan kriisitilassa.

Musk-viha roihuaa ja Teslat palavat – erityisesti transseksuaalit vihaavat maailman rikkainta miestä
Elon Muskin omistaman yrityksen valmistamat sähköautot ovat joutuneet vasemmistolaisten vihan kohteeksi. Tesloja on naarmutettu, sotkettu maalilla ja tuhottu polttopulloilla. Erityisesti transseksuaalit tuntuvat vihaavan Elon Muskia. Tuleeko Tesla-mellakoista uusi Black Lives Matter -ilmiö?

Vieläkö muistat? Sanna Marin kiisti kielitaidottomien hoitajien aiheuttavan ongelmia – nyt hoitajaliitto SuPer pelkää vieraskielisten hoitajien vaarantavan jo potilasturvallisuutta
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin julkaisema tuore selvitys viimeistään osoittaa kaikille, että sotealan ongelmia ei ole mahdollista korjata siten, että alalle aktiivisesti haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta. Vielä eduskuntavaalien 2023 alla monet eturivin poliitikot kuitenkin pyrkivät kiistämään kielitaidottomien hoitajien työyhteisölle aiheuttamat ongelmat ja työyhteisölle kasaantuvan lisäkuorman.

Yle painostaa hallitusta likaisilla menetelmillä – Antikainen: Johtajat vaihtoon
Yleisradion toiminnassa on havaittu vakavia epäkohtia muutosneuvotteluiden jälkeen, ja irtisanomisten perusteet ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Ylen tulee leikata kustannuksiaan hallinnon ja byrokratian puolelta sen sijaan, että se lakkauttaa suositut ohjelmat ja irtisanoo arvostettuja toimittajia.

EVA:n tutkimuksen tulos on karua luettavaa Ylestä – Vigelius: ’’Puolueellisuus ei kuulu verorahoitteiseen mediaan’’
Tänään julkaistun EVA:n Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yle Uutisten painottavan tiedonvälityksessään vasemmistolaista näkökulmaa.

Bernerin taksilaki kylvää tuhoa, mutta korjaus tulee: Taksisääntelyn uudistus eduskuntaan vielä tänä vuonna – ”Kuljettajien vaatimustasoa tiukennetaan huomattavasti”
Hallitus panostaa arjen sujuvuuteen ja turvallisuuteen uudistamalla taksialan sääntelyä. Tavoitteena on palauttaa Suomeen turvalliset taksit ja luottamus koko taksialaan. Pitkään valmisteltu hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella, syysistuntokaudella 2025.

EVA tutki: Jopa 40 prosenttia suomalaisista arvioi Yleisradion uutisoinnin kallistuvan tiedonvälityksessään poliittisesti vasemmalle
EVA:n juuri julkaistu syksyn 2024 arvo- ja asennetutkimus paljastaa yllättäviä tuloksia kansalaisten suhtautumisesta Yleisradion uutistuotantoon. Jopa 40 prosenttia vastaajista pitää Yle Uutisia vasemmalle kallistuvana. Vastaajista 19 prosenttia arvioi Ylen näkökulman olevan selvästi vasemmistolainen. Tutkimuksessa vain SDP:n puoluemedia Demokraatti ja vasemmistoliiton Kansan Uutiset arvioitiin vielä Yle Uutisiakin vasemmistolaisemmiksi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää