Jorma “Remontti-Reiska” Piisinen tyrmää EU:n suunnitelmat rakennusten pakollisista energiaremonteista: “Hölmöläisten hommaa”

EU-parlamentti äänesti tiistaina energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta. Uudistusehdotus hyväksyttiin selvin lukemin ja myös osa suomalaismepeistä äänesti direktiivin hyväksymisen puolesta.

– Tätä täytyy ihmetellä, sillä jo keväällä 2022 Suomi antoi ehdotukseen vastauksensa, jossa korostettiin tarvetta päättää asiasta kansallisella tasolla eikä kaikkia jäsenmaita samoin velvoittavalla direktiivillä, kirjoittaa rakennusalan yrittäjä, perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Jorma Piisinen.

– Syntyy väkisinkin sellainen kuva, että arvon meppimme eivät nyt ole ihan kartalla – tai sitten on vain ollut pakko äänestää muun ryhmän mukana ideologisin perustein. Näin EU-parlamentti ampuu meitä kaikkia omaan jalkaan. Ideologia ei saa mennä terveen järjen edelle.

Ehdotus on pähkähullu

Piisisen mielestä rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on lähtökohtaisesti hyvä asia.

– Parlamentin nyt hyväksymä ehdotus on kuitenkin pähkähullu. Energiatehottomin kolmannes rakennuskannasta olisi korjattava hyvin pian, muutamassa vuodessa jopa kahta energialuokkaa paremmaksi, muista korjaustarpeista riippumatta.

– Tutkimuksissa on kuitenkin todettu moneen kertaan, että esimerkiksi ikkuna- ja julkisivuremontit pelkän energiatehokkuuden parantamiseksi eivät ikinä ole kannattavia. Parlamentin hyväksymä ehdotus merkitsisi toteutuessaan aivan valtavia pakkoremontteja sellaisillekin rakennuksille, joille ei jatkossa ole mitään käyttöä. Mistä rahat, mistä tekijät – ja ennen muuta minkä ihmeen vuoksi? Hölmöläisten hommaa! Piisinen lataa.

Piisinen muistuttaa, että huonoinkin kolmannes suomalaisesta rakennuskannasta peittoaa energiatehokkuudessa muun EU:n jäsenmaiden suuren osan kaikki talot.

– Niissä on kehnot ikkunat ja kehnot eristykset. Lämmitykseen ja varsinkin jäähdytykseen tuhlataan yleisesti ottaen paljon energiaa. Kyllä parannettavaa riittää, mutta ei meillä niinkään.

Toimitaan nyt järkevästi!

Suomessa viranomaiset ovat ajaneet linjaa, jonka mukaan energiatehokkuutta on parannettava, jos rakennusta muutenkin korjataan. Tämä on Piisisen mielestä järkevää.

– Silloin energiakorjausten hinta asettuu tasolle, jossa niiden takaisinmaksuaika – siis aika jossa korjauksen tuoma energiansäästö on niin suuri, että se kattaa kustannukset – mitataan vuosissa, eikä sadoissa vuosissa.

– Onneksi parlamentin äänestyspäätös ei vielä merkitse direktiivin toteutumista sellaisenaan. Voi toivoa, että kun EU:n komission on joka tapauksessa otettava huomioon jäsenmaiden antamat vastaukset ja sovitettava direktiivi niihin, lopputulema olisi sentään järkevä, Piisinen toteaa.

Piisinen huomauttaa, että kansanedustajien – ja tulevien sellaisten – on nyt syytä olla tarkkana.

– Jos kyse olisi ns. täysharmonisoivasta direktiivistä, sellainen ei juuri jätä kansallista liikkumavaraa soveltamiseen. Jos liikkumavaraa on eli kyse on ns. vähimmäissääntelystä, kaikki pitää hyödyntää. Ihan kaikki.