LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Kyky ymmärtää kirjoitettua tekstiä on ehdoton edellytys täysivaltaiselle jäsenyydelle länsimaisessa yhteiskunnassa. Jos sadat tuhannet nuoret valmistuvat peruskoulusta käytännössä lukutaidottomina, seuraukset ovat arvaamattomat. Hyviä ne eivät ole missään tapauksessa.
Vuodesta 2014 alkaen 61 972 yhdeksäsluokkalaista on reputtanut kansallisten kokeiden luetun ymmärtämisen osion. Tämä siitä huolimatta, että he ovat käyneet peruskoulua yhdeksän vuotta. Eivätkä silti ymmärrä lukemaansa.
– Kyseessä on valtava epäonnistuminen, kun emme onnistu auttamaan useampia oppilaita, toteaa opettaja ja aktiivi keskustelija Fredrik Sandström SVT:n uutisissa.
Kansallinen koe koetaan ainakin opettajien piirissä liian helpoksi ja näkemystä vahvistavat Pisa-tutkimuksen tulokset. Neljäsosa 15-vuotiaista ruotsalaisista ei monikansallisessa vertailussa yllä lukutaidoltaan sellaiselle tasolle, että pärjääminen nyky-yhteiskunnassa olisi mahdollista.
Joka vuosi ruotsalaisesta peruskoulusta lähtee 25 000 lukutaidotonta nuorta ihmistä. Vuodesta 2014 lähtien heitä on jo yhteensä 225 000.
– Eräs selitys on se, että kunnollisen opetuksen järjestäminen on ollut haastavaa kaikkein ongelmallisimpien alueiden kouluissa, joissa oppilaat ovat vaarassa jäädä osaamiseltaan alle perustason, analysoi PISA-tutkimuksen Ruotsin lukutaitoa käsittelevän osion vastuullinen tutkija Stefan Johansson Göteborgin yliopistosta.
Suomen tapaan nuorten lukutaidottomuudesta on noussut kova poru, mutta mediassa ei ole näkynyt pohdintoja siitä, mitä tästä kaikesta seuraa noin niinkuin pidemmällä tähtäimellä.
Maailma menee koko ajan vauhdikkaammin eteenpäin ja siinä selviämiseen tarvitaan yhä enemmän ja yhä tuoreempia taitoja. Jos kelkasta putoaa, kyyti voi olla kylmää. Kysytäänpä asiaa syy-seuraussuhteisiin erikoistuneelta tekoälyltä, vastaajana ChatGPT o1 Reason, joka ilmaisee asiat rakentavasti:
Yhteiskunnan tasolla tilanne uhkaa kasvattaa julkisen talouden menoja, syventää eriarvoisuutta ja vaikeuttaa demokratian toteutumista.
Pitkällä aikavälillä tämä tarkoittaa kasvavaa painetta sosiaaliturvajärjestelmän rahoitukselle. Kun työelämästä syrjäytyneiden määrä kasvaa, veropohja saattaa kaventua ja samalla sosiaaliturvan kustannukset nousta.
Tämä voi johtaa veronkorotuksiin, julkisten menojen priorisointiin ja erilaisten tukimuotojen tiukentumiseen.
Jos tilanteeseen ei puututa, yhteiskunnan on varauduttava laajamittaisiin sosiaali-, terveys- ja työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin seuraavien vuosikymmenten ajan.
Keskeinen ratkaisu on ennaltaehkäisevä työ varhaisissa koulutusvaiheissa, riittävä tuki lukutaidon kehittämiseen, räätälöidyt koulutuspolut sekä jatkuva aikuislukutaidon vahvistaminen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kansanedustaja ja rehtori Jaana Strandman korostaa Suomen kirjallisuuden päivänä kirjojen lukemisen tärkeyttä. Lukutaito on kansalaistaito. Strandman nostaa esille kirjojen lukemisen merkityksen ja tärkeyden.
Viikon suosituimmat
Vasemmiston meppi Li Andersson puhui äärivasemmistolaista katuväkivaltaa normalisoivassa tilaisuudessa keskiviikkona. Europarlamentin vasemmistoryhmän tapahtuma oli järjestetty Budapestin katupahoinpitelyistä epäiltyjen äärivasemmistolaisten tukemiseksi. Puheessaan Andersson oli erityisen tuohtunut siitä, että kansanedustaja Teemu Keskisarja piti puheen Suomen itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueessa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.
Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg piti puheen Palestiinaa tukevassa tapahtumassa Mannheimissa Saksassa. Puheen osuus, jossa hän huusi "Vit**un Saksa! Ja vit**un Israel!", tallentui videolle.
Valtiosääntöasiantuntija Martin Scheinin kirjoitti X:ssä viime viikolla viestiketjun, jossa hän esittää erikoisin perusteluin turvapaikanhakijoihin vetoamalla ettei Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Puolustusvaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Jari Ronkainen ja Miko Bergbom tyrmäävät professorin väitteet.
Suomessa on paljon keskusteltu ääriliikkeiden uhista. Keskusteluja on käyty mm. iltapäivälehdissä ja Ylen A-studiossa. - Keskusteluja vain leimaa yksi pieni yksityiskohta: aihe keskittyy väistämättä aina pelkästään äärioikeiston uhkaan, perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen sanoo.
Ranskassa tehdyn tutkimuksen mukaan 48 % ranskalaisista kannattaa nollamaahanmuuttoa, olipa se sitten laillista tai laitonta. Luku on 7 prosenttia korkeampi kuin edellisessä kyselyssä, joka tehtiin lokakuussa 2021.
Eduskunta äänesti perjantaina niin kutsutusta ’’ensikertalaisuusalennuksesta’’. Ensikertalaisena tuomittu vapautuu vankilasta ehdonalaiseen normaalia aikaisemmin. Tähän asti rikoksentekijä on voitu tuomita ensikertalaisena myös, jos hän ei ole istunut vankilassa edeltäneenä viitenä vuotena.
Eduskunnan perinteiset joululahjarahat hyväksyttiin tänään 11.12.2024 valtiovarainvaliokunnan kokouksessa. Jakovaroista 300 000 euroa suunnattiin vankien päihdekuntoutukseen ja 150 000 euroa Rikosuhripäivystyksen toimintaan lähisuhdeväkivallan uhrien auttamiseen. Lakivaliokunnan perussuomalaiset ovat mielissään jakokohteista.
