LEHTIKUVA
Johtavat teollisuusmaat velkaantuivat viime vuonna 7 000 miljardin dollarin edestä – velkakirjat pääosin keskuspankkien holveihin
Uutistoimisto Bloomberg valottaa suurten keskuspankkien ongelmia. Ne ovat ostaneet markkinoilta kasapäin velkakirjoja, mikä voi vaarantaa niiden itsenäisyyden. Keskuspankeista voi tulla poliittisia toimijoita, jotka kannattelevat surutta velkaantuvia valtioitaan. Keskuspankkien kevyt rahapolitiikka on epäsuorasti ylikuumentanut asuntomarkkinoita huokean lainarahan vuoksi.
Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve ja Euroopan keskuspankki miettivät jo, miten ja missä ajassa ne voisivat vähentää arvopaperien määrää omissa taseissaan. Ongelma on, että markkinoilla suorastaan oletetaan arvopaperiostojen kiihtyvän aina, kun taloudessa on pieniäkin huolia.
Kaiken lisäksi keskuspankeilta vaaditaan osallistumista poliittisiin valintoihin. Asialle omistautuneet aktivistit vaativat keskuspankkien ryhtyvän torjumaan ilmastonmuutosta.
Paluu normaaliin voi kestää vuosikymmeniä
Fedin taseen arvellaan paisuvan vuoden 2023 loppuun mennessä päätyen noin 9 000 miljardiin dollariin. Eri ennusteiden mukaan taso voi jäädä näin korkealle vielä vuonna 2030 tai se voi pudota 6 600 miljardiin dollariin.
Keskeinen ongelma on, etteivät keskuspankit voi välttämättä hillitä mahdollista inflaatiota. Perinteisesti kiihtynyttä inflaatiota hillitään nostamalla korkotasoa. Korkojen nousu johtaa helposti rutkasti velkaantuneiden maiden suoranaisiin maksuvaikeuksiin ajan saatossa.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on kertonut, ettei pankki aio reagoida lyhytaikaisten inflaatiopiikkien vuoksi. EKP arvelee, ettei pieni piristyminen inflaatiossa ole vahingollista. Inflaatio on siitä ikävä ilmiö, että se voi riistäytyä käsistä romuttaen ostovoiman.
Euroalueella inflaatioluvut ovat olleet pitkän aikaa keskuspankin tavoitetason alapuolella johtuen euroalueen vaimeista kasvunäkymistä. Euroalueen inflaatio on kuitenkin kohonnut viime kuukausien aikana.
Ajatushautomo Nomura Research Instituten pääekonomisti Richard Koo arvelee, että Japanin keskuspankki voi hiljalleen sulattaa sen hallussaan olevia arvopapereita. Toimi pitää tehdä hitaasti, koska muutoin markkinat voivat säikähtää. Koo arvioi keskuspankilta menevän taseensa supistamiseen 20-30 vuotta.
Politisoituneet keskuspankit
Keskuspankit ovat vaarassa ajautua poliittisiksi toimijoiksi. Keskuspankkiirit vannovat arvopaperiostojen johtuvan halusta saada inflaatio tavoitetasolleen. Euroalueella sen on inauksen alle kaksi prosenttia.
Arvopaperiostojen vaikutus inflaatiotasoon on ollut vähäinen. Ääneen sanomattomia vaikutuksia arvopaperiostoilla sen sijaan on.
Ostot ovat pudottaneet euroalueen maiden lainakorkoja jopa pakkasen puolelle. Se on omalta osaltaan mahdollistanut runsaamman velkaantumisen, koska korkomenot ovat vähäisiä tai jopa olemattomia. Arvopaperiostoilla on arveltu tavoiteltavan valuutan heikentämistä viennin vauhdittamiseksi.
Keskuspankkiirit kiistävät tällaiset väitteet.
Ranska ja Italia ovat jo ehdottaneet, että EKP:n taseessa olevat valtiolainapaperit voisi muuttaa ikuisuuslainoiksi. Näitä velkoja ei olisi tarkoitus maksaa koskaan takaisin.
Asuntokuplia muodostumassa
Keskuspankkien höveli rahapolitiikka painaa paitsi valtioiden myös kuluttajien lainakorkoja. Asuntolainojen korot ovat olleet Suomessakin jo vuosien ajan varsin alhaisia. Se on johtanut lainamäärien kasvuun.
Alankomaissa asunnot kallistuivat viime vuonna 15 prosenttia, Itävallassa 12 prosenttia ja Saksassa 11 prosenttia.
Sveitsiläispankki UBS:n mukaan asuntokuplien vaara on Münchenissä, Frankfurtissa, Pariisissa ja Amsterdamissa. Asuntojen hinnat ovat yliarvostettuja Tukholmassa ja Lontoossa.
Nordean Ruotsin osaston pääekonomisti Annika Winsth on huolissaan keskuspankkien rahapolitiikan seurauksista. Hänen mukaansa toiminta kasvattaa kaikenlaisten kuplien riskiä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Italia on uudistumiskyvytön, joten maan pääministeri yrittääkin nyt muuttaa EU:ta – tavoitteena on rakentaa EU:sta lypsykone, joka tarjoilee rahalähetyksiä jatkossakin
Ranne: Hallitukselta on iso kuva hukassa
EKP:n viherhypetystä tulee tuutin täydeltä – miten EKP:n johtajat ovat sijoituksissaan noudattaneet paasauksiensa ohjeita?
Matteo Salvini haluaisi yhdistää EU-kriittiset europarlamenttiryhmät – tähtäimessä kolmanneksi suurin ryhmä
Saksan kannatusmittauksissa historiallinen tulos: Sosiaali- ja liberaalidemokraatit tasoissa
Italian mafia odottaa vesi kielellä EU:n elvytysrahoja – miljardi on iso rahayksikkö jopa järjestäytyneelle rikollisuudelle
Paljon elvytystä – paljon velkaa ja olematonta kasvua
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan Ylen tulisi kohdentaa säästöt hallintoon ja tehostaa toimintaansa, ei lakkauttaa katsotuimpia ohjelmiaan: - Tulosvastuu Yle-veron maksajille lähentelee nollaa, ja se näkyy.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää