LEHTIKUVA
Johtavat teollisuusmaat velkaantuivat viime vuonna 7 000 miljardin dollarin edestä – velkakirjat pääosin keskuspankkien holveihin
Uutistoimisto Bloomberg valottaa suurten keskuspankkien ongelmia. Ne ovat ostaneet markkinoilta kasapäin velkakirjoja, mikä voi vaarantaa niiden itsenäisyyden. Keskuspankeista voi tulla poliittisia toimijoita, jotka kannattelevat surutta velkaantuvia valtioitaan. Keskuspankkien kevyt rahapolitiikka on epäsuorasti ylikuumentanut asuntomarkkinoita huokean lainarahan vuoksi.
Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve ja Euroopan keskuspankki miettivät jo, miten ja missä ajassa ne voisivat vähentää arvopaperien määrää omissa taseissaan. Ongelma on, että markkinoilla suorastaan oletetaan arvopaperiostojen kiihtyvän aina, kun taloudessa on pieniäkin huolia.
Kaiken lisäksi keskuspankeilta vaaditaan osallistumista poliittisiin valintoihin. Asialle omistautuneet aktivistit vaativat keskuspankkien ryhtyvän torjumaan ilmastonmuutosta.
Paluu normaaliin voi kestää vuosikymmeniä
Fedin taseen arvellaan paisuvan vuoden 2023 loppuun mennessä päätyen noin 9 000 miljardiin dollariin. Eri ennusteiden mukaan taso voi jäädä näin korkealle vielä vuonna 2030 tai se voi pudota 6 600 miljardiin dollariin.
Keskeinen ongelma on, etteivät keskuspankit voi välttämättä hillitä mahdollista inflaatiota. Perinteisesti kiihtynyttä inflaatiota hillitään nostamalla korkotasoa. Korkojen nousu johtaa helposti rutkasti velkaantuneiden maiden suoranaisiin maksuvaikeuksiin ajan saatossa.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde on kertonut, ettei pankki aio reagoida lyhytaikaisten inflaatiopiikkien vuoksi. EKP arvelee, ettei pieni piristyminen inflaatiossa ole vahingollista. Inflaatio on siitä ikävä ilmiö, että se voi riistäytyä käsistä romuttaen ostovoiman.
Euroalueella inflaatioluvut ovat olleet pitkän aikaa keskuspankin tavoitetason alapuolella johtuen euroalueen vaimeista kasvunäkymistä. Euroalueen inflaatio on kuitenkin kohonnut viime kuukausien aikana.
Ajatushautomo Nomura Research Instituten pääekonomisti Richard Koo arvelee, että Japanin keskuspankki voi hiljalleen sulattaa sen hallussaan olevia arvopapereita. Toimi pitää tehdä hitaasti, koska muutoin markkinat voivat säikähtää. Koo arvioi keskuspankilta menevän taseensa supistamiseen 20-30 vuotta.
Politisoituneet keskuspankit
Keskuspankit ovat vaarassa ajautua poliittisiksi toimijoiksi. Keskuspankkiirit vannovat arvopaperiostojen johtuvan halusta saada inflaatio tavoitetasolleen. Euroalueella sen on inauksen alle kaksi prosenttia.
Arvopaperiostojen vaikutus inflaatiotasoon on ollut vähäinen. Ääneen sanomattomia vaikutuksia arvopaperiostoilla sen sijaan on.
Ostot ovat pudottaneet euroalueen maiden lainakorkoja jopa pakkasen puolelle. Se on omalta osaltaan mahdollistanut runsaamman velkaantumisen, koska korkomenot ovat vähäisiä tai jopa olemattomia. Arvopaperiostoilla on arveltu tavoiteltavan valuutan heikentämistä viennin vauhdittamiseksi.
Keskuspankkiirit kiistävät tällaiset väitteet.
Ranska ja Italia ovat jo ehdottaneet, että EKP:n taseessa olevat valtiolainapaperit voisi muuttaa ikuisuuslainoiksi. Näitä velkoja ei olisi tarkoitus maksaa koskaan takaisin.
Asuntokuplia muodostumassa
Keskuspankkien höveli rahapolitiikka painaa paitsi valtioiden myös kuluttajien lainakorkoja. Asuntolainojen korot ovat olleet Suomessakin jo vuosien ajan varsin alhaisia. Se on johtanut lainamäärien kasvuun.
Alankomaissa asunnot kallistuivat viime vuonna 15 prosenttia, Itävallassa 12 prosenttia ja Saksassa 11 prosenttia.
Sveitsiläispankki UBS:n mukaan asuntokuplien vaara on Münchenissä, Frankfurtissa, Pariisissa ja Amsterdamissa. Asuntojen hinnat ovat yliarvostettuja Tukholmassa ja Lontoossa.
Nordean Ruotsin osaston pääekonomisti Annika Winsth on huolissaan keskuspankkien rahapolitiikan seurauksista. Hänen mukaansa toiminta kasvattaa kaikenlaisten kuplien riskiä.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Italia on uudistumiskyvytön, joten maan pääministeri yrittääkin nyt muuttaa EU:ta – tavoitteena on rakentaa EU:sta lypsykone, joka tarjoilee rahalähetyksiä jatkossakin
Ranne: Hallitukselta on iso kuva hukassa
EKP:n viherhypetystä tulee tuutin täydeltä – miten EKP:n johtajat ovat sijoituksissaan noudattaneet paasauksiensa ohjeita?
Matteo Salvini haluaisi yhdistää EU-kriittiset europarlamenttiryhmät – tähtäimessä kolmanneksi suurin ryhmä
Saksan kannatusmittauksissa historiallinen tulos: Sosiaali- ja liberaalidemokraatit tasoissa
Italian mafia odottaa vesi kielellä EU:n elvytysrahoja – miljardi on iso rahayksikkö jopa järjestäytyneelle rikollisuudelle
Paljon elvytystä – paljon velkaa ja olematonta kasvua
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää