MurlocCra4ler, Pixabay
Johtaako Saksaa seuraavaksi sosialisti, vihreä vai kristillisdemokraatti? Vaalit syyskuussa, gallupit poukkoilevat villinä
Kuka valitaan Angela Merkelin seuraajaksi? Valinnalla on valtavia vaikutuksia koko Euroopalle. Saksan politiikkaan syvällisesti perehtynyt valtiotieteiden tohtori Heikki Koskenkylä kirjoittaa.
Saksassa ovat liittopäivävaalit syyskuun 26. päivänä. Vaalitaistelun asetelmat ovat muuttuneet dramaattisesti muutaman viikon aikana. Sosiaalidemokraatit ovat kohonneet alamaista kristillisdemokraattien CDU/CSU rinnalle ja ylikin.
Gallupeja tehdään Saksassa nyt vähän väliä. Useiden galluppien mukaan SPD ja CDU/CSU ovat tasoissa 23 prosentin kannatuksella. Jokin aika sitten SPD oli vain 15 prosenttia ja CDU/CSU yli 30 prosenttia. Uusimpien gallupien mukaan SPD olisi mennyt jo CDU:n edelle 25 prosentin kannatuksella.
Vihreiden kannatus on laskenut alle 20 prosenttiin oltuaan keväällä tasoissa CDU:n kanssa (Spiegel 22.8.2021). Gallupit vaihtelevat nyt niin paljon, että niihin ei voida täysin luottaa. Näyttää kuitenkin siltä, että SPD ja CDU taistelevat suurimman puolueen asemasta ja vihreät olisivat jäämässä kolmanneksi suurimmaksi.
Vapaat demokraatit ovat sitkeästi 12-13 prosentin tasolla, Vaihtoehto Saksalle AfD 11 prosenttia ja vasemmisto Linke 7 prosenttia, jolta tasolta se ei ole aikoihin noussut.
CDU/CSU:n liittokansleriehdokas Armin Laschet on töpeksinyt vaalikampanjan aikana. Vihreiden ehdokas Annalena Baerbockin kokemattomuus vie kannatusta. Demarien kansleriehdokas Olaf Scholz on nousussa. Hän on kohonnut suosituimmaksi kansleriehdokkaaksi ja saanut myös puolueensa SPD:n kannatuksen nousuun. Scholzin kannatus liittokansleriksi on kohonnut peräti 45 prosentin tasolle. CDU:n Laschetin on 22 prosenttia ja Vihreiden Baerbockin 18 prosenttia. Scholzilla on laajaa kokemusta ja hänen katsotaan onnistuneen suuren koalition hallituksessa valtiovarainministerinä hyvin. Myös uusin the Economist-lehti arvioi Scholzin onnistuneen valtiovarainministerin tehtävässään hyvin.
Nyt on alettu jopa spekuloida sillä, että CSU:n puheenjohtaja Markus Söder voisi vaalien jälkeen nousta liittokansleriksi. Hän edustaa siis CDU:n Baijerin tytärpuoluetta (Spiegel 25.8.2021). Liittokanslerin valinnassa ratkaisevaa on kuitenkin puolueiden kannatus. Jos SPD yllättäen voittaisi vaalit, voisi Olaf Scholz olla uusi liittokansleri. Ratkaisevaa olisi tällöin lähtisikö SPD vielä kerran suureen koalitioon CDU:n kanssa. Vahvoina ehdokkaina uuteen hallitukseen pidetään myös vihreitä ja vapaita demokraatteja. Varsin epätodennäköisenä pidetään vasemmiston ja vihreiden hallitusta. Hallituksen muodostaminen tulee olemaan erittäin vaikeata ja se saattaa kestää koko loppusyksyn.
EU:n kannalta Saksan liittokanslerilla ja hallituksella on keskeinen rooli. Saksa on nyt ollut sivuraiteilla, jolloin Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Italian pääministeri Mario Draghi ovat vedelleet aktiivisesti EU:n suuntaviivoja. Molemmat ovat yhteisvastuun innokkaita kannattajia. He haluavat yhteisiä velkakirjoja eli eurobondeja, euroalueelle omaa budjettia, uusia elvytysrahastoja ja EU-tason veroja.
EU:n suunta saattaa pitkälti riippua Saksan vaalituloksesta. Varsinkin CDU/CSU ja FDP ovat varauksellisia yhteisvastuiden kasvattamiseen. Vihreät ovat niiden kannalla ja SPD jossakin puolivälissä näiden kahden ryhmän välissä. Myös ulkopolitiikassa on mielipide-eroja puolueiden välillä. Varsinkin Vihreät haluaisivat nykyistä kriittisempää asennetta Kiinaa ja Venäjää kohtaan. EU:ssa tuskin tehdään mitään merkittäviä ratkaisuja ennen kuin Saksalla on uusi liittokansleri ja hallitus. Sen jälkeen alkaa kova kädenvääntö EU:n tulevasta suunnasta. Silloin on Suomenkin hallituksella totinen paikka edessä.
Heikki Koskenkylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Suomen ajettava EU:ssa häpeämättä omaa etuaan – Mäkelä: “EU:n tulee olla vahvojen itsenäisten kansallisvaltioiden liitto”
Saksan valtapuolueet eri linjoilla talouspolitiikan ja EU-politiikan suhteen – CDU budjettikurin kannalla, vihreät paisuttaisi velkaa ja yhteisvastuuta, demarit putoamassa kokonaan kyydistä
Münchau: Angela Merkel on aikamme yliarvostetuin poliitikko
Politico: Ranska ja Italia muodostamassa EU:n uuden voimakaksikon Merkelin astuessa syrjään – ensin ponnisteltiin “kertaluonteisen elpymispaketin” eteen, seuraavaksi tavoitteena pysyvä yhteisvelka
Saksan vaaleissa pitäisi hakea suuntaa maalle ja koko Euroopalle – mutta aneemiset puoluejohtajat ovat horroksessa, eikä linjaeroja juuri ole
Huhtasaari: “Italia ja Ranska odottavat kieli pitkällä Saksan vaaleja, jotta pääsevät toteuttamaan EU:n suurvaltaprojektia”
Junnila Venäjän duuman vaaleista: “Käytännössä vaalit eivät olleet todelliset”
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Hälyttävä tutkimustulos: kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia
Tanskassa äskettäin suoritetun kyselytutkimuksen mukaan peräti kolmasosa Tanskan muslimeista sympatisoi terroristijärjestö Hamasia. Yhtä suuri osuus pitää Hamasin vuosi sitten Israeliin tekemää hyökkäystä oikeutettuna siviiliuhreista huolimatta. Tanskan muslimeista 44 prosenttia sanoo, että Israelin valtiolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Uusimmat
Antikainen: Suomi irti Ottawan sopimuksesta ja maamiinat takaisin
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää