LEHTIKUVA
Hallituspuolueiden nuorisojärjestöjen perustamassa kansalaisaloitteessa vaaditaan Yleisradiota osallistumaan tiukempiin taloudellisiin sopeutustoimiin. Aloitteessa vaaditaan lisäksi Ylen tehtävien merkittävää kaventamista.
Yle kuriin -kansalaisaloitteen takana on hallituspuolueista kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten nuorisojärjestöjen edustajat. Aloite syntyi melko pian sen jälkeen. kun Yleisradio Oy:n tehtäviä ja rahoitusta arvioinut parlamentaarinen työryhmä sai valmiiksi ja julkaisi mietintönsä, joka sisältää muutoksia sekä Ylen rahoitukseen että toimintaan.
Ylen indeksikorotukset leikataan vuosilta 2025–2027, ja arvonlisäveroa korotetaan 10 prosentista 14 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen. Tämä tarkoittaa yhteensä noin 200 miljoonan euron rahoituksen vähennystä Ylelle tulevan neljän vuoden aikana.
Yle-kuriin -kansalaisaloitteella näyttää olevan vahva kansan tuki takanaan, koska vain reilussa viikossa aloite on kerännyt liki 47 000 kannatusilmoitusta. Aloite etenee eduskuntakäsittelyyn, kun 50 000 kannatusilmoitusta on täynnä.
Perussuomalaiset ja myös kokoomus ajoivat parlamentaarisessa työryhmässä selvästi suurempia säästöjä, mutta ne eivät toteutuneet vasemmisto-opposition vastustuksesta johtuen.
Yksi Yle kuriin -aloitteen vastuuhenkilöistä on Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen. Hän kertoo, että kansalaisaloitteen taustalla on osaksi tyytymättömyys parlamentaarisen työryhmän prosessiin.
– Parlamentaarinen prosessi käytännössä tarkoittaa, että oppositio kykenee neliraajajarruttamaan kaikki merkittävät sopeutukset. Tyytymättömyys lopputulokseen jaetaan selvästi kansan keskuudessa sekä myös kokoomuksen ja kristillisdemokraattien nuorisojärjestöissä. Pyrimmekin tällä kansalaisaloitteella samalla viestimään, että enemmänkin olisi tehtävissä.
Laitinen selventää, että Yleisradion tiukemmat taloudelliset sopeutustoimet voitaisiin toteuttaa helposti verotuksen uudistuksilla.
– Esimerkiksi Ylen sisäisellä verotuksella saataisiin valtiolle enemmän tuloja. Vaihtoehtoisesti voidaan myös vähentää kansalaisilta Yle-verolla perittävää rahaa, Laitinen sanoo, ja huomauttaa, että myös kansalaisten vahva tahto olisi leikata Yleisradiolta enemmän.
Esimerkiksi EVA:n syksyn 2022 Arvo- ja asennetutkimuksen mukaan jopa 53 prosenttia eli yli puolet suomalaisista katsoo, että Ylen rahoitusta tulisi leikata.
Kansalaisaloitteella puututaan myös Ylen tehtävien tarkempaan rajaukseen. Laitinen korostaa, että nykyinen Yle-lainsäädäntö on epämääräinen ja lavea, minkä vuoksi Yle pystyy perustelemaan lähes mitkä tahansa mediatuotannot Yle-lain mukaisella julkisen palvelun tehtävällään.
– Surullisenkuuluisa esimerkki tästä on Ylen käynnistämät somalin- ja arabiankieliset uutiset. Koska Yle-laissa yhtiön tehtäväksi mainitaan myös palvelut muille kieliryhmille kuin kotimaisille kielille, Yle katsoo, että sen tehtävänä on tuottaa tällaisia uutispalveluja kielille, joita Suomen laki ei muuten tunnista.
Yleisradio tuottaa valtavasti viihdettä ja useita keskusteluohjelmia eri alustoille kuten podcasteja. Laitinen katsoo, että julkisrahoitteinen Yle on tältä osin astunut liian pitkälle kaupallisten mediayhtiöiden toiminta-alueelle.
– Uskoisin myös kansalaisten enemmistön näkevän Ylen ydintehtäväksi sivistykselliset ja tiedon tuottamiseen liittyvät tuotannot. Nyt Yle tuottaa valtavasti viihteellisiä sisältöjä, joilla ei ole merkitystä myöskään suomalaisen kulttuurin kannalta. Hupiohjelmien tuotanto kuuluu yksityisille mediayhtiöille, Laitinen linjaa.
Laitinen korostaa, että merkittävästi suuremmat Yle-leikkauksen ovat perusteltuja jo siksikin, että vuosien saatossa Yleisradiosta on muodostunut todellinen rahasyöppö. Ylen budjetti on kasvanut nykyisellään melkein 600 miljoonaan euroon, ennen kuin parlamentaarisen työryhmän päättämät rahan vähennykset nyt toteutuvat.
Pohjoismaisessa vertailussa Ylen rahoitus suhteessa asukaslukuun on Norjan jälkeen toiseksi suurin, kansalaisaloitteessa huomautetaan. Samaan aikaan esimerkiksi Viron yleisradioyhtiön ERR:n budjetti on pieni ja pienenee entisestään.
Viron ERR:n toiminta on varsin kustannustehokasta, sillä vain 48 miljoonan vuosibudjetilla ERR tuottaa kolme TV-kanavaa, joista yksi venäjänkielinen, viisi radiokanavaa, striimauspalvelun ja tiuhaan päivittyvän netin uutissivuston kolmella eri kielellä. Kaiken tämän ERR tekee 48 miljoonalla eurolla eli alle kymmenesosalla siitä, mitä Yle tuhlaa.
Yle-veroa maksetaan 2,5% puhtaiden ansio- ja pääomatulojen tai YEL- ja MYEL- vakuutuksen työtulojen 14 000 euroa ylittävästä osasta. Kansalaisilta vero kerätään keneltäkään kysymättä, ovatko he halukkaita maksamaan Ylen sisällöistä vaiko ei.
Laitinen toteaa, että Yle-veroa voi verrata esimerkiksi ylioppilaskuntien pakkojäsenyyteen. Hallitus selvittää parhaillaan myös pakkojäsenyyden poistoa.
– Myös yliopistossa pakotetaan maksamaan ylioppilaskunnan jäsenmaksu, jolloin sen jäsenet joutuvat sietämään kaikki kannanotot, jotka ylioppilaskunnan nimissä julkaistaan.
Yle kuriin -kansalaisaloitetta voi kannattaa täällä.
KUVA PS ARKISTO
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kun kaikki muut Suomessa säästävät ja sopeuttavat, Yleisradio kylpee rahassa. Maanantaina julkaistu kansalaisaloite tavoittelee muutosta Ylen rahoitukseen, jota on vaikeampi muuttaa kuin perustuslakia. Kolmen poliittisten nuorisojärjestön aktiivien julkaisema kansalaisaloite keräsi ensimmäisen päivän aikana lähes 15 000 nimeä. Määrä on huomattava.
Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto sekä Journalistiliitto ovat kesän aikana profiloituneet Yleisradion rahoitukseen kaavailtujen leikkauksien vastustajina. Molemmat organisaatiot esiintyvät kuitenkin samalla oman asiansa puolustajina, sillä ne ovat Yleisradion osakkeenomistajia. Molemmilla on vahvat kytkökset SDP:hen.
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Lue lisää
