LEHTIKUVA
Jimmie Åkesson vaatii kansanäänestystä EU:n ilmastopolitiikasta – ja muuri pystyyn unionin Venäjän vastaiselle rajalle
Ruotsidemokraatit kantaa ylpeästi kansallisvaltion lippua ja haluaa sen näkyvän myös EU:n vallan kammareissa. Päätökset on tehtävä siellä, missä niiden kohteetkin sijaitsevat. Valta kuuluu kansalle ja unionin isot päätökset pitää mittauttaa kansanäänestyksissä.
Ruotsidemokraatit ovat perinteisesti suhtautuneet kriittisesti Euroopan unioniin ja ennen kaikkea sen keskusjohtoiseen vallankäyttöön. Oman maan kansalaisia koskevia päätöksiä tehdään unionissa ja siksi siellä kuitenkin on paree olla mukana.
Ainakin niin kauan, kun siitä on hyötyä omille kansalaisille ja se on poliittisesti mahdollista. EU:n vaikutusvalta ei saa kasvaa kansallisvaltioiden kustannuksella. On hyvä pitää mielessä, että pöydästä voi nousta, jos tarjoilu ei maistu.
– Jos yhteistyö EU:ssa menee niin pitkälle, että ehdot käyvät meille mahdottomiksi. Perussopimuksen muutokset vaikka, jotka johtavat kohtuuttomaan vallansiirtoon; verotusoikeus esimerkiksi on sellainen punainen viiva, määrittelee ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson keskusvallan rajoja Dagens Nyheterin haastattelussa
Metsään meni
Ylikansallinen päätöksenteko on se, jota ruotsidemokraatit vastustavat. Kyse ei ole siitä, etteikö yhteisistä asioista voisi neuvotella. Kyse on EU-tason lainsäädännöstä, joka Åkessonin mielestä on ”pohjimmiltaan erittäin ongelmallista”.
Esimerkkinä EU:n känsäkourien näpelöinnistä Åkesson ottaa unionin metsäasetuksen, joka mitä suuremmassa määrin tunkeutuu kansallisvaltion perinteiselle itsemääräämisalueelle. Ruotsilla on itsellään paras tieto siitä, miten metsiä hoidetaan kestävästi.
– Mielestäni on piinallista, että Brysselin byrokraatit tulevat kertomaan meille, miten meidän tulisi käyttää omia metsiämme.
Kansanäänestykset käyttöön
Ilmastonmuutokseen liittyvä EU-lainsäädäntö hiertää erityisesti Åkessonin mieltä. Ruotsi on saanut liian paljon kantaakseen ja maan neuvottelijat ovat hoitaneet hommansa huonosti.
Jotta näin ei tapahtuisi uudelleen Åkesson haluaa, että Ruotsi järjestää kansanäänestyksen EU:n ilmastopolitiikasta, sillä kansanäänestykset vahvistaisivat maan neuvotteluasemaa Brysselissä.
– Se voisi koskea ilmastotavoitteita tai koko suurta Fit for 55 -ilmastopakettia.
– Kansanäänestykset olisivat paikallaan kaikesta, jossa on kyse EU:n budjetin kasvattamisesta tai vallan siirtämisestä jäsenmailta unionille.
“Eurooppa on täynnä”
EU:n maahanmuuttopaktin ja taakanjaon hyväksyminen on aiheuttanut sitä suurempaa tyytyväistä hyrinää mitä vasemmalle ja vihreämmälle laidalle puoluekentässä mennään.
Ruotsidemokraatit ovat toista mieltä, sillä Eurooppa on jo ”täynnä” ja turvapaikkaprosessi on siirrettävä maanosan ulkopuolelle.
– On täysin kestämätöntä, että muiden maiden poliitikot saavat päättää siitä, kuka saa luvan asettua Ruotsiin ja millä ehdoilla.
Nyt on vain saatava nukkuvat äänestäjät liikkeelle puolustamaan omia etujaan.
Muurit Euroopan rajoille
– Ratkaisun pitäisi olla se, että pääsemme yksimielisyyteen rajojen varmistamisesta eli siitä, ettei tänne pääse kukaan, jonka ei kuulu olla täällä.
Vaalilauseenaan ruotsidemokraateilla on napakasti ”Minun Eurooppani rakentaa muureja”. Åkessonilla on konkreettinen näkemys asiasta:
– Pitäisi aloittaa Suomen ja Venäjän välisestä rajasta. Baltiaan ja Puolaan pitäisi sinnekin saada muuri. Venäjä on tehnyt tuolla hybriditoimiaan lähettämällä pakolaisia lisäämään painetta rajoille. Myös Kreikan ja Turkin väliselle rajalle pitäisi rakentaa esteitä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- EU:n ilmastotavoitteet EU:n maahanmuuttopakti EU:n metsäasetus ylikansallinen päätöksenteko vallan keskittäminen Brysseliin Eurovaalit 2024 turvapaikkaprosessin vieminen EU:n ulkopuolelle muuri EU:n metsästrategia Fit for 55 hybridisota Euroopan unioni Jimmie Åkesson Kansallisvaltio Taakanjako Ruotsidemokraatit Kansanäänestys EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Massasiirtolaisuus on noussut eurooppalaisten nuorten suurimmaksi peloksi ilmaston ja ympäristön sijasta
Sisäministeri Rantanen rajaturvallisuuslaista: Hallituksen velvollisuus on turvata kansallinen turvallisuutemme ja itsemääräämisoikeutemme
Ruotsidemokraattien kärkiteema EU-vaaleissa on maahanmuutto: ”Minun Eurooppani rakentaa muureja”
Ruotsidemokraattien voittoputki katkesi – punavihreä aalto pyyhkäisi yli kansankodin
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Huuhaa-kyselytutkimukset hakkaavat viattomia äijiä
Lähi-idästä kotoisin olevat naiset toivovat burkakieltoa: “Ennen kun tulin Suomeen, en ollut nähnyt burkaa”
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi
Pohjoismaisen yhteiskunnan polarisaatio kuplii kunnolla nyt jo koululaitoksessa. Ruotsalaisessa pikkukunnassa ”mustat ja valkoiset” ovat pitkin syksyä ottaneet yhteen nyrkein ja iskulausein. Useimmat tappeluihin ja levottomuuksiin osallistuneista ovat 10-vuotiaita.
Emmi Nuorgam: “Vihaan mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä”
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Rydman: Helsingistä tehtävä jälleen turvallinen – ”On luovuttava politiikasta, joka karkottaa pääkaupungista hyvät veronmaksajat ja täyttää sen väkivaltaisilla jengeillä ja islamistisaarnaajilla”
Helsingin pormestariksi pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman haluaa palauttaa pääkaupunkimme takaisin tunnollisille työssäkäyville ihmisille ja uutterille yrittäjille. - Helsinki kuuluu niihin alueisiin maassamme, jotka eniten kärsivät vääränlaisesta maahanmuuttopolitiikasta, Rydman sanoo.
Halla-aho: “Tällä tavoin venäläisille voitaisiin osoittaa, että vaikka kello käy, niin kello ei käy heidän hyväkseen”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Päivän pointti: Trump valitsi ministeriksi huippuyliopistosta valmistuneen sotaveteraanin – valtamedia ja vasemmistomeppi veivasivat tittelin tv-juontajaksi
Yhdysvaltain presidentiksi valitun Donald Trumpin tuoreet henkilövalinnat tulevaan hallintoonsa aiheuttavat ahdistusta mediassa ja Trumpin politiikan vastustajissa. Reaktiot ovat samankaltaisia Atlantin valtameren molemmilla puolilla.
Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Mitä ihmettä? Britanniassa poliisi ilmestyi palkitun toimittajan ovelle, ilmoitti tutkivansa “ei-rikollista viharikostapausta”, muttei suostunut kertomaan, mistä oli kyse
Johtavat brittiläiset poliitikot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä poliisille, joka tutkii Telegraph-lehden toimittajan sosiaalisen median julkaisua. Essexin poliisi ilmestyi viime sunnuntaina palkitun toimittaja Allison Pearsonin ovelle ja kertoi tutkivansa tämän vuoden takaista sosiaalisen median päivitystä ”ei-rikollisena viharikostapauksena”. Poliisi kieltäytyi kertomasta tarkemmin edes tutkinnan alaiselle Pearsonille, mitä sisältöä tutkinta koskee. Tapaus on herättänyt kansainvälistä huomiota, ja sitä on verrattu orwellilaiseen fiktioon.
Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Uusimmat
Jaana Strandman: Hallitus vahvistaa lasten oikeuksia
Miko Bergbom: Päätös Somalian maaohjelman keskeyttämisestä on oikea
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää