Muistokynttilöitä ja kukkia Turun kauppatorilla tiistaina 22. elokuuta 2017. Oikealla: Terrori-iskusta syytetty Abderrahman Bouanane oikeusistunnossa Turussa. / Lehtikuva
Taloustoimittaja Juhani Huopainen kommentoi Turun vuosipäivän taustaa ja iskua seurannutta vähemmän loogista syyttelyketjua.
Turussa tapahtui vuosi sitten jihadistinen terrori-isku. Usea menetti henkensä, moni loukkaantui pysyvästi. Sitäkin useammat säikähtivät.
Tapaus oli “värisuora” – siinä toteutui kaikki se, mistä turvapaikkaralliin skeptisesti suhtautuneet olivat varoittaneet aiemmin:
1) Syyllisen, Abderrahman Bouananen, henkilöllisyyttä ei tiedetty (vaikka kaikkien taustat muka tunnetaan).
2) Bouanane oli reissannut läpi Euroopan, onnistunut hankkimaan huumekauppa- ja pahoinpitelytuomioita muissa maissa.
3) Eurooppalaiset ystävämme eivät olleet rekisteröineet Bouananea – sormenjälkiä ei otettu eikä syötetty yhteiseen tietokantaan. Suomessa ei hoksattu kysyä mitään tietoja.
4) Bouanane oli lähtenyt turvallisesta, mutta köyhästä ja näköalattomasta maasta. Kun siirtolaiskriisi alkoi, kaikenlaiset onnenonkijat hoksasivat, että jos haluaa lähteä Eurooppaan uudella henkilöllisyydellä ja täydellä ylläpidolla, nyt tai ei koskaan.
5) Bouananen kaveri, pitkään Suomessa asunut maahanmuuttajataustainen Zuhriddin Rashidov, radikalisoi tulijan. Siitä huolimatta, että Rashidov itse osallistui radikalisoitumista ehkäisevään ohjelmaan Suomessa. Hyvin näytti toimineen ohjelma.
6) Kun kielteinen turvapaikkapäätös oli tehty ja vastaanottokeskuksessa lorvimisen aika oli ohi, ja edessä paluu kotiin, Bouananea ei laitettu koppiin, valvottu tai viety lentokentälle.
7) Bouanane ei ollut mikään ydinfyysikko, työvoimapulan paikkaaja, mukava puolisokandidaatti tai muutenkaan yhtään mitään sellaista, mitä lukuisissa myyntipuheissa oli luvattu.
8) Bouananen radikalisoitumisesta oli vinkattu poliisille, mutta koska mitään konkreettisia suunnitelmia tai todisteita suunnitelmista ei ollut, ei viranomainen voinut eikä halunnut tehdä mitään. Viranomaisten kommenttien mukaan vastaavia tapauksia on satoja, eikä niitä kaikkia pystytä seuraamaan.
Meille oli valehdeltu silmät ja suut täyteen, ja ilmiselvimpienkin valheiden epäilyn kerrottiin olevan rasismia. Arvopohjan vastaista. Ei saa tarkistaa, pitää luottaa.
Tulee terrori-iskun vuosipäivä. Mitä tekevät Turun valtuustoryhmät – julkaisevat yhteislausuman, missä tuomitaan rasismi.
Toistan: vasemmistoliiton, vihreiden, kokoomuksen, SDP:n, keskustan, RKP:n, kristillisdemokraattien ja Sinisen tulevaisuuden Turun valtuustoryhmät kertovat meille jihadistisen terroriteon vuosipäivänä, että ”Iskun vuosipäivää ei saa käyttää hyväksi väkivaltaisen rasismin levittämisessä”. Ei sanaakaan maahanmuuttopolitiikasta tai uskonnollisesta fanatismista. Turun terroriteko ei muka liity mihinkään, vaan oli pelkkää vihaa. Se ei muka johdu mistään, tai ole poliittisten valintojen seurausta.
Turun perusssuomalaisilla keitti yli. PS julkaisi oman kannanottonsa: Perussuomalaiset ei unohda Turun terrori-iskua.
Itseään vastuullisina ja hyvinä pitävät ihmiset tarttuvat asiaan. Laatumedian toimittaja twiittaa:
Tämän voisi uutisoida – täysin todenmukaisesti – myös näin: “Turun perussuomalaiset antoivat hyväksyntänsä uusnatsistiselle Pohjoismaiselle Vastarintaliikkeelle”
Kannanotosta uutisoivat viestimet eivät linkitä kannanottoihin, mutta otsikoivat esimerkiksi näin:
Turun puolueet paheksuvat uusnatsien marssia – Perussuomalaiset ei ole mukana kannanotossa
Joidenkin mielestä tyhjän arvopohjatynnyrin kumistelu itsestäänselvyyksiä laukomalla on politiikkaa. Politiikan pitäisi kuitenkin olla myös sitä, että välillä myös tehtäisiin jotain. Puhuttaisiin totta, myönnettäisiin virheitä, todettaisiin tosiasioita ja ennenkaikkea lakeja ja toimintatapoja muuttamalla tehtäisiin parempaa maailmaa. Perussuomalaiset on useassa yhteydessä tuominnut kaikki ääriliikkeet ja väkivallan.
Perussuomalaiset ei ole ainoa taho, jota arvopohjatynnyrin paukuttaminen sattuu korviin. Maaliskuussa 2016 Belgiassa räjähti ISISin pommeja ja kymmeniä kuoli. Kokoomus päivitti Facebookiin:
Brysselissä tapahtuu nyt kauheita, mutta samalla on muistettava se rasismi, jota tapahtuu Suomessa joka päivä. Syrjintä, kiusaaminen ja vihapuhe ovat arkea liian monelle. Puheiden lisäksi tarvitaan nyt konkreettisia tekoja. Kerätään yhdessä ideoita arkipäivän syrjinnän ratkaisemiseksi
Wille Rydman (kok) hämmästeli puolueensa viestintää ja toivoi kokoomuksen viestintäpäällikön eroavan tai että hänet erotettaisiin.
Ainahan sitä pitää alkaa osoitella sormella. Katsokaa, västäräkki! Ruotsin autopalojen yhteydessä monet osoittelivat sormella ruotsidemokraatteja, pohjoismaista vastarintaliikettä, Vladimir Putinia ja Turkin Erdogania. Mitä muuta tahansa kuin.
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Iranin Teheranista kotoisin oleva nainen kertoo nähneensä burkan ensi kertaa Helsingissä. Hän kertoo tajunneensa tuolloin, että suomalainen feminismi tarkoittaa vain "sinisiä ja vihreitä hiuksia tai ajamattomia kainaloita".
Tänään vietetään kansainvälistä miestenpäivää. Nyky-yhteiskunnassa nainen voi avoimesti kertoa miesvihastaan, mutta toksisesta radikaalifeminismistä ei juurikaan puhuta. Somevaikuttaja Emmi Nuorgam sanoo vihaavansa "mieheyttä sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä". Kansanedustaja Joakim Vigelius vastaa kysymällä, miksei mediassa koskaan kirjoiteta avoimesti naisten radikalisoimiseen pyrkivistä vihaisista feministinaisista.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho kommentoi tuhat päivää jatkunutta Ukrainan sotaa Suomen Uutisille.
Helsingin pormestariksi ensi kevään kuntavaaleissa pyrkivä elinkeinoministeri Wille Rydman rohkaisee helsinkiläisäänestäjiä ja toteaa, että kehityssuunta, jossa suomalainen kantaväki on jäämässä vähemmistöksi omilla asuinalueillaan, voidaan vielä pysäyttää ja suunta voidaan kääntää. – Perussuomalaisilla on kaikki edellytykset tavoitella suurimman puolueen paikkaa kuntavaaleissa.
Suomen maahanmuuttopolitiikkaa tiukennetaan ulkomaalaislain muutoksilla. Kansainvälinen suojelu muutetaan luonteeltaan väliaikaiseksi, ja lupien kestoa lyhennetään EU-oikeuden mahdollistamaan minimiin. Jatkossa rikoksiin syyllistyminen ja kansallisen turvallisuuden vaarantaminen johtavat suojeluaseman myöntämättä jättämiseen tai lakkauttamiseen.
Päivisin he ovat eläinlääkäreitä, opettajia, yrittäjiä. Yöllä heistä kuoriutuu aivan jotakin muuta. Butšan noidat puhdistavat ilmatilaa venäläisten drooneista rynnäkkö- ja konekivääreillä. Vuoden 2022 verilöyly ja kansanmurha eivät unohdu, oli sodan lopputulos mikä hyvänsä.
Viime vuosina media on korostanut kerronnassaan "laitaoikeistoa" ja välittänyt mielellään kuvaa oikeiston radikalisoitumisesta länsimaisena ilmiönä. Yhdysvalloista kerätyn datan valossa näyttää kuitenkin siltä, että pikemminkin vasemmiston näkemykset ovat muuttuneet radikaalimmiksi, kun taas oikeisto on pysynyt lähes paikallaan.
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Pääministeri Petteri Orpo peräsi eilisessä A-talkissa vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelalta lukuja kasvutoimiin. Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti julkaistaan ensi viikolla, mutta Koskelalla ei ollut vielä antaa lukuja puheidensa tueksi. Suomen talouden tilaa koskevassa puheenjohtajien välisessä keskustelussa olivat paikalla Orpon ja Koskelan lisäksi perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra ja SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mielestä nyt on tullut aika, että Suomi irrottautuu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
