

LEHTIKUVA
Jengirikolliset soluttautuvat poliisihallintoon – etsivät pääsyä hyödyllisiin tietoihin
Kasvavan jengirikollisuuden myötä hyvinvointiyhteiskunta on yhä suurempien haasteiden edessä. Rikolliset pyrkivät nyt soluttamaan sekä korruptoimaan viranomaisjärjestelmiä ja siten hankkimaan alamaailmalle tuikitärkeitä tietoja. Organisaatio on mafiatodellisuudessa yhtä heikko kuin sen heikoin lenkki.
Ruotsin poliisihallinnon sisällä toimii itsenäinen erikoisyksikkö SU (Särskilda utredningar), joka selvittää poliisivirkailijoihin, tuomareihin ja syyttäjiin kohdistuvia rikosepäilyjä. Erikoisyksikön johtajan valitsee maan hallitus, jolle yksikkö vuosittain raportoi toimintansa tuloksista.
SU:n ”vastavakoilutoimintaan” kohdistuu yhä suurempia odotuksia, sillä klaanit, jengit ja järjestäytynyt rikollisuus yleensäkin yrittävät uittaa omia henkilöitään ”insidereiksi” poliisihallintoon.
Yrityksiä on tehty
Tällaisia yrityksiä on tehty, kertoo SU:n päällikkö Martin Valfridsson Dagens Nyheterin haastattelussa.
– Taustaselvitysten ja haastattelujen avulla käymme läpi rekrytoitavia ja selvitämme hakijoiden viiteryhmään ja talouteen liittyviä mahdollisia haavoittuvuuksia.
– Jos henkilö liikkuu rikollisen miljöön reunamilla, niin hän voi joutua uhkailun tai kiristyksen kohteeksi, vaikka harvat uskaltavat siitä kertoa.
Raha, rakkaus tai painostus
Motiivi salassapitovelvollisuuden rikkomiseen tai tietomurtoon löytyy usein tunteista eli siitä, että virkavallan edustajalla on rakkaussuhde rikollisen kanssa. Kyse voi olla myös puhtaasti rahasta, eli arvokkaasta poliisin rekisterissä olevasta tiedosta maksetaan hyvin.
Kyse saattaa olla myös poliisiviranomaisen tai poliisihallinnon siviilityöntekijän uhkailusta. Vaikenemisen kulttuuria hyödyntäen rikollinen pyrkii saamaan tietoa esimerkiksi voimassa olevista etsintäkuulutuksista.
– Paljon kontakteja omaavalla poliisilla on oltava työympäristö, jossa voi todeta, ettei pysty käsittelemään päällä olevaa tilannetta. Kyseinen henkilö siirretään tarvittaessa sivuun tai hän saa muuta apua. Syyttäjät ja tietyt toiminnot kriminaalihuollossa ovat hyviä tässä, sanoo Rikoksentorjuntaneuvosto Brå:n selvityshenkilö Emma Ekdahl Polistidningenissä.
Tieto on valtaa
Jengirikollisuuden kasvu on suoraan yhteydessä viranomaisten kokemaan painostukseen ja solutusyrityksiin. Valfridssonin mukaan rikolliset ymmärtävät heitä koskevan tiedon arvon ja ovat erittäin taitavia hyödyntämään järjestelmän heikkouksia ja haavoittuvuuksia.
Vuodetun, salassa pidettävän tiedon määrästä ei ole olemassa täsmällistä faktaa. Tietomurtoja on tapahtunut ja ainakin SU:n johto on vakuuttunut siitä, että laittomasti hankittu informaatio on päätynyt rikollisille, vaikka näyttö puuttuisikin.
– Ei ole löytynyt mitään muuta selitystä sille, miksi rekistereitä on selattu, toteaa SU:n Valfridsson.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- insider poliisin tietorekisterit Emma Ekdahl Särskilda utredningar Martin Valfridsson SU luottamuksellisen tiedon väärinkäyttö alamaailma Ruotsin rikoksentorjuntaneuvosto Brå jengirikolliset Vaikenemisen kulttuuri tietomurto uhkailu kiristys Klaanit järjestäytynyt rikollisuus rikollisjengit korruptio
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsissa nyt 59 ongelmalähiötä – ”Rikollisten vaikutusvalta sementoituu ja se on tullut jäädäkseen”

Turvallisella ympäristöllä yhä enemmän kysyntää – jengirikollisten uhka synnyttää aidattuja ja vartioituja asuinalueita

Hakkarainen Keskisuomalaisessa: Jos mitään ei tehdä, Euroopasta tulee Afrikka kaikkine ääri-islam-kiroineen

Moderaattipoliitikon tunnustus: Maahanmuuttajien kotouttamisyritykset perustuvat höttöisille unelmille sekä suoraan valheeseen

Yli puolet Ruotsin kunnista kärsii sosiaalisesta dumppauksesta – taantuville alueille jää käteen mustapekka

Tukholman poliisin vaikea valinta: ”Jos lapsella on ase kädessä, siihen ei reagoi samoin kuin aikuiseen”

Joka kolmas jengirikollinen omistaa Ruotsissa yrityksen tai istuu sen hallituksessa

Järjestäytynyt rikollisuus pyrkii uimaan sisälle hyvinvointiyhteiskuntaan – avainasemassa ovat avustajat organisaatioiden sisällä

Oikeusministeri Leena Meri Helsingin tietomurrosta: Henkilötietojen suojaa on pystyttävä parantamaan
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla
Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri, mikä tarkoittaa kuntiin ja hyvinvointialueille kylmää kyytiä, kirjoittaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän pääsihteeri Olli Immonen.

Kansanedustaja Antikainen: Tekoäly analysoi Luonnonvarakeskuksen vastaukset ja ehdotti sitten kantelun tekemistä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen esitti Luonnonvarakeskukselle (Luke) joukon suoria kysymyksiä susikannan kehityksestä, kanta-arvion menetelmistä, laittoman tappamisen arvioinnista ja kansainvälisestä raportoinnista. Hän antoi Lukelle kaksi viikkoa aikaa vastata viralliseen tietopyyntöönsä. Määräaika kului kuitenkin umpeen ilman vastauksia. Vastaukset saapuivat vasta sen jälkeen, kun Antikainen oli 8.4. lähettänyt medialle tiedotteen vastaamattomasta tietopyynnöstä, ja tiedote oli julkaistu Suomen Uutisissa. Luke toimitti vastaukset sähköpostitse samana iltana klo 20.27.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

SDP vaatii lähivaalien jälkeen ”reilumpaa” politiikkaa, eli löyhempää talouskuria sotealueille – Miko Bergbom muistuttaa karuista tosiasioista
SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppuraisen mukaan alue- ja kuntavaalien tulos kertoo halusta inhimilliseen politiikkaan, mikä demarien kielellä käytännössä tarkoittaisi taloudellisista tavoitteista joustamista. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom muistutti eilisessä A-studiossa edustajakollegaansa, että hyvinvointiyhteiskunnan pystyssä pysyminen on ensisijainen tavoite - ja samalla paras tukiverkko pienituloiselle ihmiselle.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas
Uusimmat

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää