MARTTI LINNA
Töitä kehitysvammasta huolimatta – järkevää työtä tekeville käsille
Idea amici-toiminnasta tuli Italiasta Suomeen pastori, teologi ja tietokirjailija Jaakko Heinimäen mukana, kertoo palveluesimies Tarja Uusitalo haminalaisesta Ravimäkiyhdistyksestä.
– Hän kävi Roomassa ravintolassa, jonka henkilökunta koostui kehitysvammaisista. Me tartuimme hänen eräässä lehtikolumnissaan esittämään ideaan. Suomeksi amici tarkoittaa ystävää, Uusitalo tarkentaa.
Ravimäkiyhdistyksen amici-toiminta käynnistyi ravintolapalveluista viime vuoden Hamina Tattoo
-tapahtumassa, ja Helsingin Messukeskuksessa järjestetyillä Viini, ruoka ja hyvä elämä -messuilla. Tänä vuonna neljä kehitysvammaista työllistyi Auto amiciin. Asiakkaiden antama palaute on ollut Tarja Uusitalon ja autopuolesta ohjaajana vastaavan Janne Ensolan mukaan hyvää.
– Tavoitteena on nostaa esille kehitysvammaisten kyvykkyyttä ja potentiaalia. Perinteisesti kehitysvammaiset on sijoitettu töihin jonkin yrityksen nurkkaan tekemään yksinkertaisia töitä, Uusitalo tietää.
Toiminta laajenee
Amici-toiminnan ohjaajat korostavat sitä, että kehitysvammainen voi olla paitsi avustavissa töissä, myös asiantuntija omalla alallaan aivan ”normaalin” työntekijän lailla.
– Asiakaspalvelu höllentää rajaa normaalin väestön ja kehitysvammaisten välillä, Tarja Uusitalo sanoo tyytyväisenä.
– Kuinka moni meistä osaa, ja muistaa olla ylpeä omasta ammattitaidostaan? Meidän porukka osaa, ja tuo sen esille. Se on se yksi sokeri tässä hommassa.
Amicissa tehdään töitä korvausta vastaan, joten sen voisi kuvitella olevan kilpailija normaaleille yrityksille. Janne Ensola sanoo, että haminalaisilta autoalan yrityksiltä ei ole tullut poikkipuolista sanaa amicin toiminnasta. Päinvastoin: yhteistyötä ollaan virittelemässä amicin ja viereisessä hallissa toimivan automaalaamon välille. Kuvio menisi niin, että amicilaiset tekisivät maalauksen viimeistelyä ja autojen kestovahausta.
Toiminta voi olla periaatteessa mitä vain, ja haminalainen malli on laajenemassa muuallekin Suomeen yhteistyössä Kehitysvammaliiton kanssa. Valtakunnallinen Ystävät-ravintolaketju on laajenemassa vielä kuluvan vuoden aikana ainakin Kristiinankaupunkiin, Mäntsälään ja Helsingin seudulle.
Monta estettä työllistymiselle
Pienehkönä, sosiaalipalveluja tarjoavana yhdistyksenä Ravimäkiyhdistys ry on ollut notkea toiminnan käynnistäjä. Päätöksiä voidaan tehdä nopeasti, ja toiminta on innovatiivista. Tämä onkin tarpeen, sillä vajaakuntoisten työllistämistä koskevassa lainsäädännössä ja toimintamalleissa on vielä kehittämistä.
– Kehitysvammaisten työllistymistä tutkitaan ja kehitetään nyt Kehitysvammaliitossa. Meillä tämä on sosiaalipalvelua, eivätkä amicilaiset ole tavallisessa työsuhteessa. Se vaikuttaa muun muassa palkkoihin, lomiin ja työsuhde-etuihin.
Vammaisjärjestöt ovat viime vuosina käynnistäneet keskustelua vammaisten henkilöiden työllistymisen esteistä. Työnantajilla ei aina ole riittävästi tietoa esimerkiksi niistä tukitoimenpiteistä, joita vammaisten työllistymiseen on saatavilla. Monissa kunnissa näyttää toiminnan tasoksi riittävän kehitysvammalain ja sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan ulkoistaminen tavallisille työpaikoille. Myös vaikeus yhdistää järkevästi palkkatuloja ja kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä on iso työllistymisen este.
Oma palkka – oma elämä
Janne Ensola sanoo, että varsinkin nuoremmille, omillaan asuville vajaakuntoisille sillä on suuri henkinen merkitys, tuleeko elämiseen tarvittava raha eläkkeenä vaiko palkkana. Tietenkään kaikista vajaakuntoisista ei ole töihin, mutta joka tapauksessa puhutaan suuresta työvoimareservistä sitten kun sitä tarvitaan.
Eikä asiassa ole kysymys vain kehitysvammaisista: vajaakuntoisuutta ja normaalin työllistymisen vaikeutumista aiheuttavat myös mm. mielenterveyden häiriöt sekä alkoholiongelmat.
– Toivomme avointa, uteliasta ja ennakkoluulotonta suhtautumista näihin ihmisiin. Kysymyksessä on melkoinen työvoimareservi, jota voitaisiin käyttää nykypäivän hektisessä työelämässä vapauttamaan vaikkapa sosiaali- ja terveydenhoitopuolen asiantuntijoita muihin tärkeisiin työtehtäviin, Tarja Uusitalo painottaa.
NÄKÖKULMA: TAVOITTEENA ITSENÄINEN ELÄMÄNoin vuosi sitten perussuomalaisten kansanedustaja Kauko Tuupainen teki lakialoitteen vammaisvaltuutetun viran perustamiseksi Suomeen. Aloite on tällä hetkellä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Tuupainen toivoo, että se etenee eduskunnan käsittelyyn vielä tällä eduskuntakaudella.
– Suomessa on suuri määrä eri tavoin vammautuneita ihmisiä, joita pompotellaan luukulta luukulle, kansanedustaja Tuupainen kertoo aloitteensa taustoista. – Tarvittava apu pitäisi saada yhdeltä ”luukulta”, sillä byrokratia ei saa haitata vammaisten elämää. Myös vammaiset ovat itse muuttumassa, sanoo erityistutkija Marika Ahlsten Kehitysvammaliitosta. – Meillä on nyt nuoria kehitysvammaisia, jotka ovat kasvaneet nuoriksi tavallisissa päiväkodeissa ja peruskouluissa. Heillä on myös usein toisen asteen koulutus, ja erilaisia ajatuksia siitä mitä he haluavat opiskella ja tehdä työkseen. Ne ovat jotakin ihan muuta kuin ne perinteiset, yksinkertaiset puu- ja käsityöalan alihankintatyöt kunnallisessa toimintakeskuksessa. Kauko Tuupainen pitää valitettavana sitä, että kehitysvammaisille ei edelleenkään tarjota riittävästi koulutusvaihtoehtoja, eikä mahdollisuuksia saada tutkintoon johtavaa koulutusta omalla asuinpaikkakunnallaan. Haminasta liikkeelle lähtenyttä ajatusta kehitysvammaisten ja muiden vajaakuntoisten amici-toiminnasta hän pitää hyvänä. – Kas kummaa, kun ajatus keksitään vasta nyt. Kehitysvammaisen nuoren elämänkaari on samanlainen kuin muillakin nuorilla. Vahvana tavoitteena tulee olla itsenäisen elämän tukeminen. |
Teksti on julkaistu Perussuomalainen 12/2013 -lehdessä.
MARTTI LINNA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viikon suosituimmat
Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen
Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe
Helsingin Itäkeskuksen Hansasillalla esillä ollut islamilaisia pukeutumissääntöjä esittelevä kyltti on puhututtanut mediassa ja somessa tällä viikolla. Kyltissä kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa samankaltaisia kylttejä on nähty jo pitkään. Saksassa on tuotu oikeuden eteen myös sharia-poliiseja.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin
Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikka on liikkeessä ja kääntymässä selvästi tiukempaan suuntaan. Sekä keskeisissä EU-toimielimissä että jäsenvaltioiden hallinnoissa ilmenee tahtotilaa tiukentaa maahanmuuton sääntöjä ja tehostaa laittomasti EU:ssa oleskelevien palautuksia. - Ihmisoikeuksista EU:ssa pidetään jatkossakin kiinni, mutta kenenkään ihmisoikeus ei ole oleskelu laittomasti EU-maissa, perussuomalaisten meppi Sebastian Tynkkynen sanoo.
Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin
Autoilijoiden siirtyminen sähköisiin kulkuvälineisiin tökkii välittömästi, kun tuet loppuvat. Saksassa jopa kolmannes sähköautoaan vaihtaneista on siirtynyt takaisin bensaan tai dieseliin sen jälkeen, kun avustukset hiipuivat. Tavoite fossiilivapaasta uusien autojen kaupasta vuonna 2035 karkaa yhä kauemmaksi.
Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta
Yksi kuluvan viikon kuumimmista puheenaiheista on ollut Helsingin Itäkeskukseen ilmestynyt herättänyt ohjetaulu koskien musliminaisten pukeutumista. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää muistuttaa ohjeistuksesta pöyristynyttä vihreiden puheenjohtajaa Sofia Virtaa siitä, että tapahtunut on seurasta vihreidenkin tukemasta avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikasta.
Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin
Ylen toimittajien mieleen ei tullut tarkistaa, miksi Amerikassa on ennenkin kutsuttu Puerto Ricoa roskasaareksi. Rasismi ei liity asiaan, vaan vertaus on sangen kirjaimellinen, koska roskia Puerto Ricossa riittää. Saaren asukkaiden yksi suurimpia ongelmia onkin jäteasemien tilan puute, ja eri arvioiden mukaan kaatopaikkatila saattaa loppua kesken 2–4 vuodessa.
Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”
Kamala Harris on uransa joka käänteessä hyötynyt siitä, että hän on nainen ja kuuluu rodulliseen vähemmistöön. Hän on malliesimerkki siitä, miten paljon positiivinen erityiskohtelu voi edistää vähemmistöjen menestystä. Varapresidenttinä hän oli Bidenin "DEI-rekry", joka lopulta syrjäytti presidentti Bidenin. Nyt hänellä on mahdollisuus nousta maailman mahtavimman maan presidentiksi.
PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille
Perussuomalainen Nuoriso on tyrmistynyt, mutta ei vähääkään yllättynyt islamilaisten pukeutumissääntöjen julistamisesta Itäkeskuksessa. Uutisoidussa julisteessa kehotettiin naisia peittämään koko vartalonsa, jotta heitä ei häirittäisi. Muualla Euroopassa julisteet ovatkin jo vuosia sitten vaihtuneet islamistisiin “sharia-poliiseihin”, jotka häiriköivät kansalaisia islamilaisten oppien rikkomisesta.
Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta
Tietokirjailija-kouluttaja Katleena Kortesuon uutuuskirja "Tunteet tapissa" kertoo havainnollisesti, kuinka olemme siirtyneet tietopohjaisesta konsensusyhteiskunnasta tunneuskovaisuuden maailmaan, jonka perustukset valettiin 1980- ja 1990-luvuilla. Monelta osin yhteiskuntamme on kuin 13-vuotias teini, joka kokee tunteita vahvasti ja viskoutuu tunnemyrskyn mukana milloin mihinkin suuntaan. Pelkkä tunne on kuitenkin surkea kumppani silloin, jos edessä on vaikea ja kauaskantoinen päätös.
Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä
Merkittävänä transoikeuksien puolestapuhujana tunnettu lääkäri myönsi estäneensä julkaisemasta tutkimustuloksia vuosikymmenen takaisesta hankkeesta, jonka tulokset eivät miellyttäneet häntä. Veronmaksajien rahoittaman, 10 miljoonaa dollaria maksaneen hankkeen tarkoituksena oli selvittää murrosikää jarruttavien hoitojen vaikutuksia amerikkalaislapsiin. Tutkimuksesta ei löytynyt näyttöä sille, että murrosiän lykkääminen parantaisi potilaiden mielenterveyttä. New York Timesin haastattelema kohutohtori Johanna Olson-Kennedy uskoo, että lapsille suunnattujen transhoitojen kriitikot saattaisivat hyödyntää tutkimustuloksia poliittisesti. Olson-Kennedyn toimintaa on arvosteltu tieteen vastaiseksi. Kriitikot huomauttavat, että tutkimustulosten panttaaminen estää kansaa saamasta tieteellistä tietoa aiheesta, joka jakaa amerikkalaisten mielipiteitä erittäin jyrkästi.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2024
Lue lisää