LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Joukko eri teollisuus- ja logistiikka-alojen järjestöjä esittää, että Suomen hiilineutraaliuden tavoitevuotta siirretään eteenpäin ottaen huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja uusin tutkimustieto erityisesti maankäyttösektorilla. Järjestöt ovat huolissaan erityisesti suomalaisten yritysten kilpailukyvystä ja työpaikoista, omaisuudensuojasta ja energiantuotannon riittävästä omavaraisuudesta, jos hiilineutraalisuuden tavoitevuotta ei siirretä.
Suomi asetti vuonna 2019 kansallisen hiilineutraaliustavoitteen vuodelle 2035. Tavoitetta ohjaamaan säädettiin ilmastolaki, joka tuli voimaan vuonna 2022.
Suomen ilmastotavoitteiden ja arvioidun päästö- ja hiilinielukehityksen välinen ristiriita on uuden tutkimustiedon myötä kasvanut niin suureksi, että joukko eri teollisuus- ja logistiikka-alojen järjestöjä vaatii nyt uutta aikataulua ilmastotavoitteelle.
Kansallista hiilineutraaliustavoitetta tulee tarkastella uudelleen niin, etteivät suomalaiset yritykset menetä kilpailukykyään eivätkä työntekijät työpaikkojaan.
– Hiilineutraaliustavoitteen asettamisen jälkeen moni keskeinen taustaoletus on muuttunut. Maankäyttösektorin nielujen laskentaperusteita on muutettu siitä, mitä ne olivat hiilineutraaliustavoitetta asetettaessa. Lisäksi toimintaympäristössä on tapahtunut muitakin oleellisia muutoksia. Esimerkiksi Venäjän aloittaman Ukrainan sodan myötä puuntuonti ja kaikki energiantuonti Venäjältä Suomeen loppui, mikä on lisännyt hankintaa kotimaasta, kerrotaan Sahateollisuuden tiedotteessa.
Jos edellä mainittua eroa metsämaan nielujen osalta yritetään kuroa umpeen lyhyessä ajassa, lähes ainoa nopeasti vaikuttava keino olisi asettaa hakkuurajoitteita. Niillä olisi negatiivinen vaikutus metsänomistajien omaisuudensuojaan ja valtiontalouteen.
Rajoituksilla olisi negatiivisia vaikutuksia myös laajemmin teollisuudelle ja logistiikkasektorille. Ne aiheuttaisivat hakkuuvuodon Suomesta ulos muihin maihin.
– Metsäisen sektorin toimeliaisuuden heikkeneminen vaikuttaisi suoraan myös tavaraliikenteen yrityksiin sekä koneyrityksiin. Suomen tulee huolehtia siitä, ettei ilmastotavoitteisiin pyritä logistiikan ja liikenteen kustannustaakkaa kohtuuttomasti kasvattamalla, Metsäteollisuus tiedottaa.
Mukana esityksessä ovat Bioenergia ry, Koneyrittäjät ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Sahateollisuus ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ilta-Sanomien mukaan valtiovarainministeri Riikka Purra tylyttää todetessaan, ettei Suomi saavuta hiilineutraalisuutta vuoteen 2035 mennessä. Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto sen sijaan on valtiovarainministerin kanssa samoilla linjoilla.
Edellisen hallituksen aikaan linjattu hiilineutraalisuustavoite 2035 on koko ajan epätodennäköisemmin saavutettavissa, sanoo tuoreessa videoviestissään perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra. Suomen ei tavoitteen takia tule ryhtyä sille itselleen vahingollisiin toimiin.
Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle selonteon Agenda2030:n toimeenpanosta. Selontekoa koskevan mietinnön antaa tulevaisuusvaliokunta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen Kaisa Garedew pitää Agenda2030-ohjelman tavoitteita epärealistisina.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen tukee maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) esiin nostamaa ajatusta ilmastolain avaamisesta. Myös perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra on julkisuudessa kritisoinut ilmastolain tavoitteita.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että hallituksen olisi Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta pohdittava ilmastolain avaamista ja vuoteen 2035 kirjatun hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050.
Viikon suosituimmat
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps.) oudoksuu oikeuden langettamaa kieltoa, joka estää Marine Le Penin osallistumisen Ranskan presidentinvaaleihin 2027. Le Pen menetti vaalikelpoisuutensa EU-varoihin liittyvien epäselvyyksien takia. EU-avustajien palkkaamiseen tarkoitettuja varoja oli tuomioistuimen mukaan käytetty Le Penin puolueen toimintaan, mikä on kiellettyä. Samalla Tynkkynen huomauttaa, että europarlamentaarikko Li Andersson järjesti alkuvuonna Suomessa festivaalin, jonka rahoitukseen hän käytti mepin viestintäavustustaan.
Hallitus pyrkii yksinkertaistamaan sosiaaliturvajärjestelmää. Tavoitteena on sujuvampi, yksinkertaisempi ja työhön kannustavampi sosiaaliturvajärjestelmä. Tarkoituksena on ohjata ihminen hakemaan ensin ensisijaisia etuuksia, kuten työmarkkinatukea, jotta henkilö saadaan palvelujärjestelmän piiriin ja velvoitteiden pariin.
Lääkärit ilman rajoja -järjestöltä on perätty vastausta kysymykseen, miten järjestö on voinut toimia gazalaisissa sairaaloissa huomaamatta Hamasin läsnäoloa tai sairaaloissa pidettyjä panttivankeja. The Atlanticin julkaisu todentaa, että sekä terroristit että heidän asevarastonsa sairaaloissa olivat järjestön yleisessä tiedossa oleva vaiettu salaisuus.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan vihervasemmistoa ei näytä kiinnostavan Suomen ja suomalaisten turvallisuus - saati puolustuskyky.
Aikuisopiskelija Aino pitää hyvin kyseenalaisena, että Suomeen tuotetaan kansainvälisiä opiskelijoita, joilla ei ole edes perustaitoja tai mahdollisuuksia työllistyä Suomessa. Samaan aikaan hänelle tarjotaan syventävien opintojen sijaan lähiopetusta, johon kuluu mm. leikkimistä legoilla.
Ukraina neuvottelee jälleen Yhdysvaltain kanssa mineraalivarantojensa hyödyntämisestä. Samaan aikaan Venäjä kiihdyttää valtaamiensa alueiden liittämistä itseensä ja ryöstää Ukrainan luonnonrikkauksia täyttä päätä. Apuna häärii monikasvoinen Kiina.
Ulkomaalaistaustaisten äänestäjien määrä ja samalla painoarvo on edelleen kasvanut viime kuntavaaleista. Helsingissä ulkomaalaisia äänestäjiä on lähes 11 prosenttia ja Vantaalla jopa 15,8 prosenttia. Vasemmistopuolueet ovatkin aloittaneet loppukirin haaliakseen maahanmuuttajien massat taakseen.
Yhdysvaltain valtionhallinnon tehostaminen jatkuu. Osana leikkauksia transsukupuolisille maanviljelijöille suunnattujen erityishankkeiden rahoittaminen on lopetettu. Tuholaistorjuntaan ei etsitä enää "monimuotoisuutta". Myös tiedostavat tomaatinsiemenet heitettiin roskiin.
Julkisten terveyspalveluiden saatavuus huolestuttaa kansalaisia eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueella palveluita karsitaan SDP:n ja keskustan johdolla rajusti.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nosti maahanmuuton esiin suurimpana syynä Suomen Pisa-tulosten laskemiselle eilisessä puheenjohtajatentissä.
